Ajatustenlukua

Tapahtuipa kerran eräänä aurinkoisena kesä-aamuna marketin kassalla. Yksi vaki(a)asiakkaistamme, n. 50-vuotias mies, tuli kassalle pienten ostostensa kanssa.

M= minä, A= aasi.

Piippaan ostokset ja…

A: ”Sit vielä yks aski punasta.”
Katsoin asiakasta hieman kysyvästi, kun hän ei muuta sanonut. Joidenkin vakkareiden tupakkkatilaukset muistaa jo ulkoa, mutta tämä mies ei minulta aikaisemmin ollut tupakkaa ostanut.
M: ”Anteeksi, oliko se aski punaista Pall Mallia?” koitin varoen ystävällisellä äänellä.

Tämä oli aasille ilmeisesti aivan liikaa. Mies katsoo minua vihaisesti, paiskaa setelin tiskiin ja sanoo kovalla äänellä: ”Ei helvetti, kun sitä Lämän punaista normikokoinen aski! Ei voi olla niin helvetin vaikeaa, perkele sentään.”

No, asiaahan olisi toki helpottanut, jos olisit heti kertonut sen merkin… Valikoimastamme kun löytyy useampaa punaista tupakkaa, joista on aika vaikeaa lähteä arpomaan sitä aasin haluamaa. Noh, ehkä aasilla oli vain huono päivä…. 😀

Jaa tämä tarina:

3 kommenttia

  1. myyjä vaan hei sanoo:

    Mullakin kävi tällaisia aaseja harva se päivä kun olin myyjänä. Sanottii vaa ”se sininen” tai ”se punanen” ja sitten vedetään palkokasvi nenään kun tiedustellaan mikä merkki on mahdollisesti kyseessä. Sama jos joku merkki on tilapäisesti loppu niin tämä ei mene jakeluun, aletaan heti ”mitenniin ei ole?! Kyllä teillä on ennenkin ollut!!”… se vaan että jos se nyt on päässyt loppumaan niin en voi muuta kun pahoitella. Myyjä ei voi tuotteeksi muuttua eikä maagisesti taikoa sitä paikalle..

  2. kassatyttö sanoo:

    Joo tää on ihan perus ! Pitäs kaikkien merkit muistaa ja vielä tietää, minkä kokosta sitä tänään halutaan. Parasta on se kun asiakas vaatii, että hänen tervehdyksestään pitää tietää ottaako pelkkää kahvia vai tuleeko tupakkaa myös – ja vielä pitäisi muistaa mitä ko. aasi polttaa.

  3. Huoh sanoo:

    Jep. Myyjänä ollessani liikkeessä oli listat niistä asiakkasta, jotka saivat liikkeestä alennnusta (ostivat vuositasolla paljon tavaraa joten johto oli alennuksen myöntänyt). Ekana päivänä kaikki vakialennusasiakkaat totesivat että olen uusi ja jaksoivat kertoa, että heillä oli nimi listassa. Seuraavana päivänä osa näistä asiakkaista vielä jaksoivat kertoa asiasta, mutta osa oletti että muistaisin heidät ja sitten tuohduttiin, kun en muistanut alennusta! Tokihan aspana alkaa muistaa ihmisten naamoja, mutta että yhdessä päivässä kaikkiko? Sapetti ihan tosissaan ne, jotka luuli että muistaisin heti kaikki. Asiaa ei helpottanut se, että joskus ihan uusi tyyppi tuli kassalle (tyyppi siis teki ostoksia sen firman nimissä jolle ale myönnetty) eikä mitään inahdustakaansiitä, että nimi löytyy listalta. Sitten vasta ostotapahtuman jälkeen alettiin inisemään. Sori, kun ei ollut kristallipalloa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *