Arkistot: Joulukuu, 2007
Kävinpä kerran kaupassa
Kävin eilen kaupassa ja sattui sitten uskomattomin asia ikinä… Olin katselemassa eväitä eineshyllystä kun siihen tuli mummo kyselemään että mitkäs näistä on gluteenittomia… Olin kaupassa talvitakki päällä, kaulaliina kaulassa ja ilman meikkiä, eli en siis ollenkaan myyjän näköisenä. En edes heti hoksannut että mummeli puhui minulle. Kun tajusin että täti kyselee tätä minulta, katselin ympärilleni hämilläni ja sain soperrettua: ”En mä tiiä ku en oo täällä töissä”. Sitten tämä rouva nosti hirveän metelin siitä että ”olen kyllä nähny sinut tossa kassalla istumassa ja älä yritä” jne… Sitten hoksasin mistä mummo mesoaa ja kerroin että ”Joo, oon ollu täällä töissä jotain viisi vuotta sitten, mutta en mä tiiä noista tuotteista enään yhtään mitään”. Tämän jälkeen mummo käski että MINUN pitää kysyä joltain joka tietää!! Siihen sanoin että nyt on kiire ja kysy joltain joka oikeasti tietää… Siitä sain palkaksi äyskäisyn ”huonoa palvelua” ja mummeli lähti menemään. Minä jäin vaan tuijottamaan mummon perään erittäin hämmästyneenä.
Vasta jälkikäteen huomasin että tämä oli juuri se tilanne mistä olen haaveillut jo pitkään. Aasiakaspalvelua, missä olisin voinut vastata mitä vain ilman että olisin joutunut vastaamaan siitä mihinkään ylemmälle tasolle… Harmittaa!
T:Ex-myyjä
Rutinaa kahvista
Noin 7 tuntia sitten kävin eräällä huoltoasemalla syömässä parit purilaiset ja tuttuni on kyseisessä paikassa myyjänä. Söin purilaisiani ja sitten paikalle tuli 6-7 taksimiestä kahville ja kaikki maksoivat vuorollaan ja hakivat pannusta kahviannoksensa ja viimeinen, joka meni ottamaan kuppiinsa kahvia (hän sai täyden kupin, mutta ilkeyttään oli pakko jostain valittaa) alkoi mesoomaan myyjälle:
A: ”Eikö täällä nyt oo prkl enempää kahvia?”
Varmaan kaikki tajuaa, että jos n. 10 ihmistä ottaa pannusta, niin jossain vaiheessa alkaa se pohjakin pilkottamaan..
M: ”Ai, joko se loppui? Juuri keitin uutta. No, mutta saittehan te täyden kupillisen silti.” (???)
Ukko sai siis kuppinsa täyteen, mutta kuvitteli vissiin, että se on pilaantunutta, koska sai viimeisenä kahvinsa ja hänen kaataessaan pannu tyhjeni.
Sivustakatsojana en tajua tuollaista. Siinä varmaan äijä ajatteli, että saa santsikupin, kun alkaa saivartelemaan.
Olisihan sen asian voinut ystävällisemminkin sanoa, kun näki pannun tyhjenneen. Esim. keitäpä lisää, niin tullaan parin tunnin päästä taas tauolle juomaan kahvia. Vai oliko se edes pointtina tässä?
T:Kokenut kaikenlaista
Kun oikeaa vastausta ei löydy
Hoplaa!
Olipa kerran täti kaikkien tuntemassa saksalaisessa elintarvikekaupassa.
Yksi uudempi työntekijä lähetti tädin meikäläisen luokse, kun ei itse osannut vastata kyseenomaiseen ongelmaan, joten:
Täti: ”Missäs teillä on nämä lohet?”
Minä: ”Tuolla pakasteessahan ne, mutta taitavat valitettavasti olla loppu.”
Täti: ”No entäs nämä raejuustot?”
(Molemmat tuotteet olivat tarjouksessa, menevät yleensä pirun nopeasti ja emme saaneet hommattua niitä lisää.)
Minä: ”Nekin menivät jo.”
Täti: ”KYLLÄ NIITÄ PITÄISI OLLA KUN LEHDESSÄ OLI!”
Minä: ”Lehdessä lukee, että tarjoustuotteita on rajoitettu määrä.”
Täti kaivaa tarjouslehdykän esiin.
Yksi juttu jota kukaan ei tunnu tajuavan on se, että mainoslehdykän yläreunassa lukee päivämäärä jolloin ko. tuotteet tulevat myyntiin.
Täti: ”Missäs nämä muovikipot sitten ovat!?”
Minä: ”Tulevat ensi torstaina.”
Täti: ”MITÄ IHMETTÄ?!”
Minä: ”Tuossa ylänurkassa lukee se päivämäärä jolloin tuotteet ovat myynnissä.”
Sitten täti ottaa kärrynsä, paahtaa kassalle, lyö jogurtit kassahihnalle ja huutaa ”MINÄHÄN EN TÄÄLTÄ MITÄÄN OSTA! HYVÄSTI!”
Notta näin.
T:Terjay
Haiseva mies ja elävä sika
Olin kassalla töissä kun siihen asteli mies noin nelissäkymmenissä… Ulkoinen habitus oli vähintäänkin omintakeinen ja hajusta tuli mieleen viikon nurkassa lojunut biopussi. Saatuaan kurkkunsa puhtaaksi kovasti rykäisten, avasi hän suunsa ja kertoi minulle kuinka hän näki lihatiskillä elävän sian! Olin silleen, että WHAT!, mutta hän intti tiukasti nähneensä elävän sian lihatiskillä. Mielessäni mietin, että lienee nähnyt ”elävän” viinapullon muutaman viimeisen päivän aikana – ja viinapullon muutaman kaverinkin. Noh, tätä en kuitenkaan hänelle sanonut vaan tyydyin toteamaan hänelle, että ottaisin yhteyttä lihatiskistä vastaavaan henkilöön. Tässä vaiheessa herran takana jonottanut noin ”iäkäs” rouvashenkilö ei enää malttanut pitää suutaan kiinni vaan päätti puuttua tilanteeseen kertomalla oman näkemyksensä elävästä siasta, herrasta edessäni ja tietenkin Minusta!
Tässä vaiheessa minulle riitti ja sanoin molemmille, että meikäläinen ottaa nyt perseeni ja siirtää sen lähimpään olutkapakkaan… ”Pitäkää sikanne” sanoin ja lähdin litomaan… Ei siinä mitään, mennessäni pissasin vielä läheiseen roskikseen ja päätin että tämä on tässä… Seuraavana päivänä tulin töihin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja sanoin vain pomolle ”terve!”. Pomo jotain napisi, mutta minä olin jo mennyt hommiin siinä vaiheessa.. Ja täällä hommailen vieläkin. 
T:normaali
Koottua ”parhaimmistoa” meiltä
Työskentelen paikassa jossa saman katon alla on Prisma, Citymarket yms. myymälää. Itse olen siellä vihreämmällä puolella.
Mummo tuli kassalleni ja tiirasi samalla että ale-hinnat täsmäsivät. Sitten oli lihapiirakkapaketti joka antoi norm. hinnan; siinä oli vielä pitkät päiväykset, ja ilmoitin että siellä kyllä luki lörtsyt 0.50e, ne oli siinä lihapiirakoitten yläpuolella. Se mummo vaan väitti ja väitti… Jätti piirakat ostamatta ja meni infoon sanomaan että olin sanonut sitä mummoa sokeaksi… No en todellakaan sanonut, vaikka mieli teki!
Kerran pikkutyttö tuli sieltä punaisten puolelta ja hälyttimet vaan vinkui. Sillä oli dvd jossa hälyt kiinni, se vaan käveli toisesta kaupasta meille maksamaan.
Kauppamme sulkeutuu 21.00. Kerran eräs vanhahko nainen tuli kärryt pursuen 21.05 kassalleni. Ostoksia maksettaessa hän halusi maksaa bonuskortilla (meillä oli semmoiset päivät että sai 15% alea käyttötavaroista). Ostokset teki n. 350e ja huomasin että kortissa on miehen nimi. Sanoin että se on sama kuin pankkikortti eli HENKILÖKOHTAINEN, ei hän sillä voisi maksaa! Se akka uhkasi jättää sen kymmenen kertaa ne ostokset siihen jos en myisi, ja arvatkaapa olisiko tunti riittänyt etsiä tavaroille ne omat paikkana… No lupasin bonukset ym. ja sitten se kaivoi oman korttinsa, no mutta rouvalla ei ollut henkkareita matkassa. Pyysin että nostaisi vieressä olevasta ottomaatista ja taas sama kiroilu. Sitten kun hän viimein pystyi maksamaan, sanoi: ”Kyllähän meidät tunnetut henkilöt pitäisi tietää ilman henkkareitakin…”. Sanoin etten häntä koskaan ennen ole nähnyt, eli en tunne enkä voi myydä. Sitten hän oikein polleasti: ”kun minä olen pankinjohtaja”. Rupesi todellakin itkettämään että eikö PANKINJOHTAJAN pitäisi tietää ostosten rajat milloin niitä papereita kysytään… Selvisi vielä myöhemmin että se oli jonkun peräkylän pankinjohtaja.
Ja viimeinen virsi:
Meillä käy yksi äijä jota sanomme jumiksi kun se saattaa tunniksikin jäädä vain jumittamaan. Tuijottaa vaan samaa kohtaa. Nyt se on alkanut käymään ysin jälkeen kaupassa vähän jumittamassa. Normaalisti hän sanoo että menee nostamaan rahaa, saattaa mennä tunti. Sitten kun hän tulee, n. 70% tuotteista jää kassalle (on jo niin lämpimiä ettei voi viedä myyntiin). Sitten kun hän niitä ostoksia keräilee – joita on väh. 20 kpl – hänellä ei ole reppua, vaan kerää ne syliinsä. Puolet tippuu matkalle, sitten hän menee talletuslokeroille hakemaan reppua ja pakkaa niitä vielä vartijoiden kiusana seuraavat puoli tuntia. Häntä ei missään nimessä saa auttaa, tai hän suuttuu…
Että tämmöisiä sitten joka päivä.
T:hamuli
Hyvää joulua!
Aasiakas.netin ylläpito haluaa toivottaa kaikille hauskaa joulua ja lämminhenkisiä asiakaspalvelutilanteita! Ja muistakaa lähettää meille tarinanne niistä vähemmän lämminhenkisistä asiakkaista…
Tämän sivuston suosio on yllättänyt tekijänsä varsin positiivisesti; tätä nykyä näillä sivuilla käy päivittäin n. 4 000 kävijää, ja sivulatauksiakin kertyy päivässä yli 15 000! Ja suosio vaan tuntuu kasvavan. Viime aikoina onkin ilmennyt muutamia käyttökatkoksia sivustolla kovan ruuhkan takia, mutta asia korjaantuu piakkoin. Pahoittelemme häiriötä.
Kuin sikala!
Oikein ilolla siivoilen niiden asiakkaiden jälkiä, joilla ei ole mitään säädyllisyyttä siisteyden kanssa! Tänä aamuna sain siivota soijaa kahvikupeista höystettynä puolella purkillisella oreganoa sekä kahvit pitkin tarjotinta. Suorastaan oksettava näky! Pyydänkin siis että ne mausteet, jotka ovat siellä pöydässä teitä asiakkaita varten, osuisivat ensi kerralla siihen ruokaan. Niitä ei tarvitse kylvää pitkin pöytiä.
T:nokkahuilu
Puhelintyöläisenä on kiva olla
Teen töitä erilaisia tuotteita ja palveluita tarjoavassa pisteessä, jossa asiakkaita palvellaan puhelimitse. Kyse on siis ikäänkuin keskusmyynnistä, jossa myydään usean eri kaupungin alueelle levittyviä hyvin erilaisiakin palveluita.
Parhaat aasiakasnaurut olemme saaneet seuraavista puheluista:
M: ”X-keskus, myyjä Y päivää.”
A: ”Onko teillä tänään tanssit?”
M: ”Oliko kyse mistä kaupungista ja mistä hotellista tai ravintolasta?”
A: ”Onko tanssit?”
M: ”Missähän päin nyt liikutaan?”
A: ”Ai ei ole tansseja, ennen on ollut aina perjantaisin tanssit, kukas siellä esiintyy?”
… olisi jatkunut lähes loputtomiin, onneksi päästiin yhteisymmärrykseen siitä mihin aasiakas oli soittanut…
—–
M: ”X-keskus, myyjä Y päivää.”
A: ”Varmistaisin vielä tätä meidän varausta illalle.”
(millehän illalle ja mihinköhän ravintolaan/hotelliin ja kaupunkiin ?)
—–
A: ”Kyselisin vaan että minkä värisiä pipareita teillä on?”
M: ”?? Meillä on ihan niitä tavallisia pipareita, niitä ruskeita.”
A: ”Eikö ole muun värisiä, nekö on ihan niitä tavallisia ruskeita?”
… laitettiin sitten jotain muuta kun pipareita, kun ei ollut muun värisiä…? Mitähän variaatioita olisi toivonut?
—–
M: ”X-keskus, myyjä Y päivää.”
A: ”Äkkiä nyt huone sinne X- kaupungin keskustahotelliin, (linja pätkii välillä) – mulla on se kortti ja — ei ole — nimi on Matti –käläinen…”
(linjan kohinaa, huutoa taustalta)
M: ”Anteeksi, en nyt oikein ihan kaikkea saanut selville, eli tämä hotelli ja nimi oli…?”
A: ”–ti m—-käläi–!! Eikö kuulu?! Tän takia — koskaan soita — kun siellä ei mitään tajuta!! –ti m—käläinen!! Matti ——-läinen!!!”
M: ”En ihan valitettavasti vieläkään kuullut kun linja on niin huono, oliko Matti Meikäläinen?”
A: ”On se nyt kumma prkl, on on ja onko — homma nyt hoidossa, mulla — kiire. Ja laskutukseen.”
M: ”Menee laskutukseen? Kerrotteko yrityksen nimen?”
A: ”Prkl — riittää tämä tavaaminen, kyllä se siellä paikan päällä sitten selviää.”
(tuut, tuut, tuut…)
—–
Onneksi on kivoja työkavereita joille heti puhelun päätyttyä voi kertoa miten ihana aasiakas taas puhelimessa oli…
T:haloo…?
