Fotomyyjän arkea
Työskentelin fotomyyjänä vuosia. Siellä sitä sai tuntea olevansa asiakapalvelun aatelia:
VÄHINTÄÄN kolme neljä kertaa päivässä kysyttiin: “Onks täällä yhtään miestä?” Meidän konkareiden lisäksi oli yksi kesäharjoittelija, jonka puoleen sitten nämä “miehenkipeät” ohjattiin. Asiakas selvitti aina spesifin ongelmansa, ja mies vastasi: “Joo, tuota jos mä pyytäisin jonkun noista tytöistä, kun ne osaa nää kamera-asiat, mä oon ihan vaan kesätöissä…”.
Voitte arvata miten mairealla hymyllä me vakituiset naistyöntekijät palvelimme sen jälkeen näitä miehiin fiksoituneita asiakkaita.
——————–
Suurikokoinen miesasiakas saapuu rehvakkaasti tiskille ja iskee filmirullan pöytään: “Käys likka kattoos pimeessä onks täällä mitään!”
Minä, pienikokoinen myyjätär vastaan: “Kävisinhän minä, mutta kun pimeässä ei näe.”
Mies: “Miten niin ei näe?”
Minä siihen: “No, en ainakaan ole kuullut että kukaan näkisi pimeässä.”
Mies: “…Niin, joo. Tosiaan… No mitäs tälle sitten vois tehdä?”
Minä: “Jos vaikka kehitettäisiin?”
T:fotari
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...

Tota oikeastaan voi nähdä pimeässä onko kuvattu vai ei… en kyllä itse osaa mutta oikein vanha kaarti osasi. Foto Nyblinillä oli yksi vanha karpaasi joka tunnustelemalla valottunutta/valoittamatonta (piti tietenkin tehdä pimeässä) filmiä osasi sanoa onko se saannut valoa. Kuulemma pinta hieman muuttuu.
Ahhahah! Hienoa kasvatusta miehenkipeille.
Jess! Oikea asenne!
Ai kamala, ei kai se nyt hemmetti me valottunutta filmiä sörkkimään! Kyllähän se hieman muuttuu toki kun hiukkaset saa valoa, mutta millasia jälkiä siinä saa ja aivan liian herkästi! Ja muutos on kyllä niin pieni ettei sitä ilman sormenjälkiä selvitä, sanoisin minä.
T: Pimiöajan valokuvaaja
Mitenkäs tuo miehen suurikokoisuus ja sinun pienikokoisuutesi tässä muka liittyy mihinkään?
Ööh, eiköhän mies tarkoittanut pimiötä, jossa ei kumminkaan käsittääkseni ole pilkkopimeää vaan siellä kyllä näkee sen filmejä vahingoittamattoman punavalon valossa ihan hyvin, onko filmillä kuvia? Kyllähän toki valokuvausliikkeen työntekijä tämän tietää, oliko tässä kyse vaan saivartelusta vai mitä en nyt tajua?
Liina: Olin itsekkin valokuvaamossa harjoittelijana, ja siellä pimiönä toimi “säkki” jonka sisälle laitettiin vain kädet. Luulisin, että samanlaisia ratkaisuita on muissakin liikkeissä, joissa ei ole tilaa oikealle pimiölle. Katsopa siinä sitten onko filmillä mitään vai ei.
Ei filmiä voi punavalossa katsella. Jos voisi, et voisi ottaa punaisista kohteista kuvia. Samalla tavalla punavalo valottaa filmin kuin muutkin värit. Mustavalkoiset positiivit sen sijaan kehitetään punavalossa. Valokuvapaperi ei valotu punaisesta valosta.