Miksi moittia asiakasta? Päätöksenteko on tuskallista levottomalle sielulle.

Joka haluaisi päästä haistamaan ,maistamaan ja kokemaan mahdollisimman paljon ennen siirtymistään paratiisin riemuun tai tuonelan vaivaan,ks. Luuk. 16:19-31.

Olkaamme siis armollisia epäröiville lähimmäisille.

Minusta kaupan ystävällisimmät tyypit löytyvät muuten aina liha-/kalatiskiltä.

itse kaupassa töissä ja monta kertaa olen miettinyt että jonakin päivänä menen toiseen kaupunkiin samaan kauppaan ja esitän hullua asiakasta ja kokeilen miten suhtautuminen, mutta ei minusta ehkä ole siihen.

Minua hämää se, että joskus jotkut kauppaketjut oikein mainostivat, että kyllä ne myyjät siellä tiskin takana auttavat ja neuvovat, jos asiakas on jotenkin epävarma. Toisaalta voisivat ehkä *hieman* tarkentaa…

Olen samaa mieltä Sonjan kanssa. Hyvä esimerkki on Kupittaan Citymarket Turussa. Siellä palvelutiskin takana on varmasti Suomen paras palvelu, ystävällisimmät myyjät ja hymyilevimmät kasvot.

Nimimerkki minältä kysyisin, että onko se asiakas hullu jos haluaa vähän neuvoja?

Hyvä myyjä tuossa tilanteessa suosittelee jotain, kertoo tarjouksesta tai kysyy asiakkaalta että millaista ruokaa asiakas on tekemässä? Jotain nopeaa ja helppoa, vai kenties juhlavampaa. Siitä sitten yhdessä valitaan se oikea fisu.
Provikka palkka kalatiskille? =) =)

No kyllä se on niin, että jos joku kysyy ”mitä saisi olla”, just silloin, kun itse katselee kymmeniä kalalaatuja, niin ekana ei tule mielee, että ottaisin nyt just niilinahvenfileitä. Jos on miettinyt, että olis kiva syödä kalaa, niin ei sitä oikein tiedä heti, mitä kalaa. Ja monille tilanne on se, että on ihan sama mitä kalaa sieltä sitten tulee…

Olisiko myyjästä sitten oikea vastaus: ”Otan jotain”? Olisi kuitenkin aika epäkohteliasta olla sanomatta mitään, jos kerran kysytään, vaikka ei tietäisikään mitä kalaa tarkalleen ottaen haluaa. Siitä täällä vasta meuhkattaisiinkin. Tai siitä, että sanoisi ”en tiedä”. Kun kuitenkin ollaan kalatiskillä, niin kalaa se kai on mitä siitä tiskiltä halutaan…?

Miia: tarkoitin tässä yhteydessä lähinnä sellaista tyhmiä kyselevää, kaikesta valittavaa, hintoja väärin lukevaa………. aasiakasta. Saa tiedustella ja kysyä neuvoa, mutta… no, ymmärtänet mitä ajan takaa

”Ottaisin jotain kalaa” on samantapainen jutun aloitus kuin ”päivää” tai ”hieno ilma tänään”, ei informaatiota sisältävä, vaan eräänlainen avaus. Ihmistenvälinen kanssakäyminen on paljon muutakin kuin varsinaisen asian, eli tässä tapauksessa, kalaostoksen hoitamista.

Hyvältä asiakaspalvelijalta odotan muuta kuin ”tuossa taas yksi idiootti” – suhtautumista. Palvelutilanne on kahden kauppa. Jos molemmille jää hyvä mieli, se on onnistunut.

Täs ei oo must mitään outoo, siinä miettiessä ny tulis hyvinki tollasta sanottuu. Rita ilmaisee asian hyvin ed. kommentissa.

Samaa mieltä ylläolevien kanssa. Outoa valitusta – vaihda ammattia jos et ymmärrä että kyseinen lausahdus on normaali keskustelun avaus. Äänestäisin kyllä jaloillani, jos myyjä tuollaisen kommentin jälkeen pyörittelisi silmiään.

Minua hämää tuo hulluksi nimitteleminen tuolla jossain aiemmassa kommentissa.

Voisiko se asiakas mitenkään sanoa tuossa tilanteessa myyjälle, että ”mietin vielä”, olisko sellainen mahdollista

Ja huomasiko teistä kitisijöistä kukaan kirjoittajan sarkastisuutta tuossa kirjoituksessa, minun ainakin luin tuon tekstin hieman hymyillen ja ajatellen, että taas niitä tilanteita jotka toistuvat päivästä toiseen ja joskus tekisi mieli itkeä, joskus nauraa

Ja kun näitä alanvaitoa ehdottavia näyttää taas täälläkin olevan voisin kopioida tänne erään kommenttini lopun..

Tässä olkaa hyvät
Ja hei, eiköhän anneta asiakaspalvelijoiden kiukutella täällä harmejaan pois, ettei tarvitse kiukuta niitä niille asiakkaille töissä. Täällä se on kuitenkin vaaratonta ja käsittääkseeni paikka on tarkoitettu sitä varten. Niin ja jakamaan asiakaspalvelijoiden kohtaamia tilanteita muiden asiakaspalvelijoiden kanssa. Ei me kaikki ainankaan töissä kiukuta samalla tavalla, me kestetään joskus hammasta purren, mutta silti minä ainakin jaksan hymyillä töissä. Sen hymyn takana saattaa tosin joskus hieman kiehua, mutta en sitä asiakkaalle näytä, ellei sitten asiakas ala käyttäytymään todella törkeästi, lähinnä häiriköimään muita asiakkaita.

Kaikki ei aina ole sitä miltä se kirjoitettuna näyttää Ja eikö kukaan muu, missään muussa työssä valita joskus tuttavilleen, työkavereilleen, perheenjäsenilleen, päiväkirjalleen tms. työnsä epäkohdista. Kummastelen kovasti jos muilla on täydellinen työ

Niin, kalatiskillä tulee asioitua itse usein. Kerran jouduin soittamaan myymäläpäällikölle. Haldaava leidi ei suostunut (!!!!) myymään minulle pienintä kirjolohta fileroituna. Kysyessäni syytä, hän sanoi, että eihän siitä jää mitään jäljelle. Tottakai, otan aina roippeet mukaani. Ja tuolloin meitä oli 1.5 henkilöä syömässä, joten pieni kala riitti hyvin koko ateriaksi ja vielä graavattavaksi ja roippeista tuli hyvä keiton pohja. Olin hyvin närkki, myyjä päättämässä mitä minä ostan. Noup! Ei käy. Olenkin asioinut siellä nykyisin vähemmän. BTW, myymäläpäällikkö oli samaa mieltä, että asiakkaan on saatava juuri sen kokoinen fisu, kuin hän haluaa ja vielä esitti asian, jota en ajatellut, eli iso kala pilaantuisi, jos ei laittaisi pakkaseen tms. Meillä syödään tuore kala aina heti ;D Että näin eräällä kalatiskillä. Olisitko myynyt alle 1 kg:n kirjolohen???

VAIHDA alaa ääliö… ei saa rauhassa katsella mitä on tiskillä tarjolla kun joku idiootti tulee järkyttävällä täpinällä siihen utelemaan”mitäs sais olla” mitä v%¤#4a se myyjälle kuuluu jollei ole päätänyt mitä ottais..ei olla selvän näkijöitä mitä tiskillä on kun tarjonta vaihtelee kauppojen mukaan

Tässä teille, ystävät, vielä kuvitettuna se tunteeni, kun asiakas tulee siihen tiskille jossa on viikonpäivästä riippuen kuudestakymmenestä sataan erilaista sorttia fisua, äyriäistä ja ympyräsuista, ja kertoo haluavansa kalaa.

http://www.vgchat.com/images/n00bies/oh_rly.jpg

Osaan kyllä kysellä asiakkaalta ruuan hienousasteen, hintaluokan, ajan ja vaivan joka siihen halutaan uhrata, rasvaprosentin ja vaikka herramunjee mitä, mutta silti, joskus taidan kokeilla sitä vaatekauppajuttua:D

Kas kas onhan meillä täällä kalanLIHAA.

Ymmärrän kyllä aivan täysin, samahan on missä tahansa kaupassa. Vastaus saattaa vaan olla esim. ”vaatteita” vaatekaupassa ja ”kukkia” kukkakaupassa. Ja olen kyllä huomannut, että noin 80% asiakkaista sanoo sen ainoastaan ollakseen jotenkin omasta mielestään hauska tai kekseliäs. Ehhehee, ei vi**u naurata kymmenennen kerran jälkeen.
Asiakkaasta kyllä näkee onko se hämillään miettimässä vai onko hauska, se aika paljon vaikuttaa miten siihen suhtaudun. Saatan miettiä asiakkaan kanssa vaihtoehtoja tai vain ”hymyillä” ja odottaa että asiakas sanoisi vaikka ”joku kimppu…” helpompi lähteä etsimään niitä vaihtoehtoja…

Taaskin mä olen just se, joka sanoo ”jotain kalaa” kun myyjä tulee kysymään Mitä saisi olla? välittömästi kun astun kalatiskiin läheisyyteen ja alan tsekkailla mitä kaikkea siellä on (vähintään kymmentä eri kalaa) ja pohtia pikku päässäni mitähän se mahtais olla mitä mä tarvitsen. Ei ravintolassakaan tarvi tilausta huutaa heti ovella vaan saa lukea sitä listaa. Kyllä mä keksin minkä kalan haluan jos hetken saa tutkailla mitä on tarjolla.

Mut taas raivon partaalle kysymys Mikä näistä on hyvää? suklaahyllyllä. No niin, kaikki suklaa on hyvää ja riippuu varmaan hieman siitä mistä itse kukin sattuu pitämään. Ratkaisu: suosittele kalleinta. Hämmentävän usein ihmiset muuten ottaa juuri sitä, mistä sanoo Tämä on tosi hyvää, syön itse aina tätä.

”Ei me kaikki ainankaan töissä kiukuta samalla tavalla, me kestetään joskus hammasta purren, mutta silti minä ainakin jaksan hymyillä töissä.”

Kysymyshän on siitä, että jos esimerkiksi asiakkaan hämmentyneisyyden osoitus (”jotain kalaa”) saa asiakaspalvelijan kiehumispisteeseen, alanvaihdon suosittelu voi olla hyvinkin aiheellista.

Nimimerkille Silli: Jos asiakas sanoo kalatiskillä haluavansa kalaa ja kukkakaupassa kukkia, niin itselleni kyllä tulisi mieleen tuossa tilanteessa hymyillä asiakkaalle ja kysyä ystävällisesti tarkennusta, ei odottaa mykkänä. Sillä ei ole väliä, onko kyseessä puujalkavitsi vai eikö asiakas ole vielä päättänyt, mitä haluaa.

Tästä tuli mieleen kieltenopetuskirja, jossa oli eri tilanteisiin sopivia fraaseja eri kielillä. Yksi sivu oli otsikoitu ”Kalakaupassa” ja sieltä löytyi mm. lause ”Tänään en osta kalaa.” Naurettiin itsemme melkein tärviölle, kun suunniteltiin miten mennään kalakauppaan ja ilmoitetaan ettei aiota tänään ostaa kalaa. =D

Hyvä osoitus suomalaisten smal talk taidoista. Myyjän puolelta siis…

Ei helvetti, mä nauroin vedet silmissä koko aamupäivän näille

Tuli mieleen, että eka kertoja, kun menin Alkoon, eikä ollut hajuakaan mistään, niin aikani pyörittyä siellä myyjä tuli kysymään tarvitsenko apua. Johon minä..öööh…jotakin juomaa ottasin

juu ja kato eiks sentään ole hyvä että se on sentään edes kalatiskillä ostamass sitä kalaa eikä esim. vaatekaupassa:)

Voi arvatkaa vain kuinka moni tulee vaatekauppaan, ja kun tiedustelen voiko olla avuksi, mitä olet etsimässä, vastaus on vaatteita. Tai että housuja ja kun kysyy tarkentavan kysymyksen, vastaus on no semmoisia housuja. Mahtavaa Mietin että tiedän justiin mitä olet hakemassa. Sitten pitää antaa asiakkaan katsella tai etsiä asiakkaalle sitä mikä häntä miellyttää tilanteesta ja asiakkaasta riippuen. Mutta toisinaan ei tiedä itkeäkö vai nauraa, yleensä kuitenkin enempi naurattaa.

Tammikuu on kalamyyjän unelma-aikaa, kun voi madetta myydessä kysyä asiakkaalta. ”Nyljetäänkö rouva/herra”. Lisäksi pihvejä myydessä kysyin monesti ”Hakataanko rouva/herra”. Nämä lauseet aiheutti monasti iloista mieltä.

Minä olen työskennellyt myös kalaosastolla ja aina se vaan jaksaa ihmetyttää miten ihmiset jaksavat rutista kalojen päiväyksistä. Eräskin hienostorouva sanoi, ettei voi ostaa kalaa, mikä oli toissapäivänä saapunutta, koska sen täytyi olla jo vanhaa. Hei come on! Sama laulu on savukaloissa yms. ellei pahempikin. Yleensä viilaan asiakasta sen verran linssiin näissä päiväysasioissa, että tuoretta kalaa on ja on päiväystä. Tämä on oikeasti tottakin, sillä meillä ei ole tiskissä myynnissä vanhaa kalaa. Mutta enhän voi sanoa, että tuo lohi tuli 3 päivää sitten. Ei taatusti tulisi kauppoja?!

Juu tuosta tuoreudesta… Mitä luulet asiakkaana saavasi vastaukseksi kysymykseen ”ONKO TÄMÄ VARMASTI TUORETTA?”. Olettaako joku tosiaan että myyjä vastaa ”EI OO.” Vaikka tilanne olisi se, että tuote on vanha ja tanssii jo tiskissä niin SANOISKO myyjä sen asiakkaalle päin naamaa? Get real.

Itsekin hakaniemen hallin kalatiskiin menin kalaa ostamaan, ja juuri tuollainen taisi olla tilanne. Myyjä: ”Mitäs laitetaan”. Minä:”jaa. Jotain kalaa.” Myyjä: ”Minkälaista kalaa?” Minä: ”Hmm. No jotain kalaa. Mikä toi on?” Myyjä: ”Nigerianahven. Minkälaista ruokaa ajattelit laittaa, montako syöjää?” Minä: ”Mies vaan käski ostaa jotain kalaa. Laita joku sellanen jonka voi paistaa”. Sain sitten lohta. Naureskelin itsekin jälkeenpäin, että vaikka oon aikanani 4 vuotta ollut kaupassa töissä, oon itse aina se idiootein asiakas.

Oikeastaan tällainen ostokäyttäytyminen on erittäin tyypillistä suomalaisille asiakkaille. Mennään mihin tahansa tiskille tahi putiikkiin, menee suuri osa ajasta siihen, että mietitään mitähän sitä tänään ottaisi.

Juttelin taannoin erään kanadalaisen herrashenkilön kanssa, joka ihmetteli suuresti suomalaisten ”ostokäyttäytymistä”, ja että heillä päin kuulemma asiat hoidetaan niin ripeään, ettei siinä kerkeä mitään äimistellä. Kahvilassakin huudetaan tilaus jo oven suussa ja odotetaan että kahvi on kourassa kahden sekunnin kuluttua.

Suomalaiset ovat asiakkaina varsin ämpyilijöitä ja päätöksenteossa käytetään yleensä suurin osa ajasta. Harvoin myöskään jaksetaan miettiä etukäteen mitä otetaan, vaan aletaan vasta paikan päällä silmäillä tarjontaa.

^ Suurin osa suomalaisista tsekkaa tarjonnan ja vertailee hintoja ennen kuin tekee lopullisen valinnan. Täällä kun ei se valikoima ole aina niin monipuolinen ja hinnatkin vaihtelevat ihan tolkuttomasti eri kaupoissa ja eri ajankohtina.

Miten kellekään ei tullut mieleen, että kalatiskillä on muutakin kuin kalaa? Siellä on äyriäisiä, salaatteja & muita mössöjä ja ”kalaa” -lausahdus rajaa yleensä myös kaikki savustetut jne. kalat ulkopuolelle.

Juuh tämä samainen kysymys on tullut vastaan satoja, ellei tuhansia kertoja.. 9v kalatiskillä seisoneena vastaan siihen aina että oliko tarkoitus miten valmistaa, grilliin, uuniin pannulle tms. sen jälkeen kysyn että punaista vaiko vaaleaa kalaa tekisi mieli jonka jälkeen on aika helppoa kertoa esim. tarjouksista jos niitä on.. onhan se tietysti aika huvittavaa jos tulee kalatiskille ja sanoo että jtn kalaa ottasin.. no shit sherlock? pitää vaan osata ”myydä” eli udella tarkemmin ja sillä siitä selviää ja kaikki ovat tyytyväisiä. voisin lisätä tähän että monesti kuulee vastaukes että uunissa meinasin laittaa niin ei tarvitse kokoajan olla vieressä, mites ite laittaisit tän? tietenkin kerron koska on koulutus ja kokemusta kalan valmistamisesta että miten itse sen laittaisin ja todella useasti saanut jopa kuhuja jälkikäteen kun onkin ollut niin helppo ja kuitenkin maistuva resepti. noh, kaikkeen oppii ajan myötä, yhdyn siihen että perus kysymys on todellakin tyhmä, mutta yleensä asiakas juuri miettii että vaaleaa/punaista, hintaluokkaa ja paljonko etc tarpeellisia joten se vastaus jotain kalaa vaan tulee ensimmäisenä.

Itse olen pitseriassa töissä. Kysymykseen ”mitä saisi olla?” on joillain asiakkailla aina valmiina (päivittäin) ”no pitsaa, ahahahhahaaa” Ei se minua vituta mutta kyllästyttää kylläkin. Samaten toteamukseen ”hanasta saa juoda niin paljon kuin jaksaa” joku välkyy keksii aina lohkaista että ”ei kun ajattelin ihan lasista”…..nämä nyt on tällaisia toistuvia juttuja jotka menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Joskus asiakkaiden kanssa on hyvääkin huumoria, mutta varsinkaan keski-ikäisten miesten likaisille ”vitseille” ei oikein jaksa lämmetä.

Jos samaan kysymykseen saa 90% tapauksista tyhmän vastauksen, niin vian kuvittelis silloin olevan kysymyksessä. Tämän edellisen kommentin ”hanasta saa juoda” toteamuksen kun muotoilisi muotoon ”vettä saa juoda”, välttyisi ainakin tältä ”ajattelin ihan lasista” lohkaisulta.

Jos olet kalatiskillä töissä, kysy minkälaista kalaa saisi olla, niin välttyy siltä ”jotain kalaa” vastaukselta. Jos joudut kuuntelemaan kaavanmukaisia muka hauskoja läppiä päivästä toiseen, niin kannattaa tarkistaa käyttäytyykö itsekin sen saman kaavan mukaisesti päivästä toiseen.