Kioskin arkea
Tää alkaa olemaan jo ihan yleinen vitsi ärrän tätien keskuudessa:
Tulee asiakas, ja lyö kaksi euroa tiskille ja sanoo: “kenoa kahdella eurolla”.
Okei, selvä… kiitos selkeistä ohjeista.
Odotas kun mietin. Laitetaanko kenoa neljä riviä 50 sentin panoksella, vai kaksi riviä euron panoksella? Vai mitä jos laitettaisiin yksi rivi kahden euron panoksella? Eikä kun sittenkin yksi rivi 50 sentin panoksella neljäksi päiväksi. Ja ai niin MILLÄ tasolla. 
Taikka sitten tää toinen:
Asiakas toteaa vaan, että “LM”.
Niin punainen, sininen, vihreä, harmaa ja taikka sitten punavalkoinen?
Laitetaanko normaalia kokoa, pientä vai suurta? Ja jos haluatte sitä vihreää, niin tummaa vai vaaleaa?
T:Nopeaa ja mukavaa todellakin
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Asian ytimessä…
Mullekin kävi kerran noin, asiakkaana meinaan. Myyjä sanoi että “oot tainnut juuri herätä”
niinpä!
Niiiiiin tuttua ja jokapäiväistä.
Itse antaisin asiakkaalle sen kalleimman sieltä hyllystä
Puhumattakaan seuraavasta:
“Yks vihree pallmall”
Eihän niitä vihreitä pallmalleja ookaan kun 3 tai 4. Tummanvihree pallmallikin saattaa olla toiselle sinivihreä ja toiselle jokin toinen.
AAAARgh, niin tuttua. Ja kun ei JAKSAIS joka kerta selventää niiltä tampioilta että mitä tasoa, millä panoksella ja monta riviä. Stna, se ei ole itsestäänselvyys, en lue ajatuksia prkle stna!!
Tuttua on. Ja se vasta “riemukasta” onkin kun asiakas suuttuu kun alkaa kysymään tarkennusta asiaan.
Itse laitan kahden eoron kenoililoille sen mitä kone tarjoaa valmiiksi, eli olikos se nyt sitten 4 riviä 5tasoa 50c panoksella.
Nuo tupakin ostajat vituttavat kyllä minuakin.
sit on vielä nää, jotka tulee tiskille ja ilmoittaa vaan että “tupakkaa.”
Joo, toi on vaikea juttu yksinkertaisille ihmisille.
Mä ainakin sanon aina että “Pistetään kaksi euron riviä Kenoon.”
Tupakkaostoksiin täytyy sanoa se että mä yleensä ostan vähintään kaksi kartsaa kerralla.
“Kaksi kartonkia tummanvihreää Kentiä, kiitos!”
Ett’ silleen…
Tänään oli ruuhka-aikaan taas aloitteleva kenoilija asiakkaana, “kenoa kahdella eurolla!” Kysyttyäni tasoja ja rivimääriä sekä panosta näin kun asiakas melkein itsekin muuttui kysymysmerkiksi. Kärsivällisesti selitin kaikki jutut ja viimein pääsimme yhteisymmärrykseen siitä millainen se elämän ensimmäinen keno tulisi olemaan, tulostin kupongin ja rahastin. Siinä vaiheessa sitten asikas ihan tyynenä ojensi veikkauskortin ja totesi että laitatko vielä menemään voitot tilille…Huooooh…Että antaisitko sen kupongin takaisin ja sain lisää hölmistyneitä ilmeitä…Että “miksi???”
Kyllä on ihmisillä veikkauskortin kanssa vielä paljon opettelemista.. Olenkin eräille jälkikäteen kortin ojentajille hitaasti artikuloiden selittänyt, että jos tehdään asiat helpoimman kautta niin antakaa kortti e-n-s-i-n. Eivätkä kaikki siltikään ole valaistuneet…
Näytetään kuponkia sille veikkauskortille ja sanotaan: “voitot tilille, tuttavallisesti tahtoo hän, nam!” Kyllä ne sillä siirtyy?? Ainakin myöhässä kortin antavat aasiakkaat taitavat luulla…
Mulle kävi niin että erään ärrän kassatäti alko vitsailemaan tupakkaostoksistani kun pyysin isoa askia höpöttäen ensin suureen ääneen miten nyt ostan PERHEPAKKAUKSEN ja että “On sitten lapsillekin tupakkaa”.., samainen täti höpöttää usein mitä sattuu, luulee kai olevansa kovinki hauska.
Tuo kenoa kahdella eurolla on jokapäiväinen tapaus. Itse myös tietenkin kysyin että kaksi riviä euron panoksella vai yksi kahden.. plaaplaaplaa.
MITÄ!!!?? Kyllä mä helvetti osaan kenoa pelata. Kahdella eurolla kenoa!
ahaa.. OKEI olipa todella täydentävä vastaus taasen