Mihin ootte piilottaneet?!
Isossa tavaratalossa työskentelevänä kuulee melkein päivittäin asiakkailta: “Mihin ootte piilottaneet sokerit?!”.
Juu, me myyjäthän tylsyyttämme lievittääksemme piilottelemme tavaroita paikasta toiseen, jotta ihanat asiakkaat, jotka ovat liian laiskoja etsiäkseen itse tuotteen, voivat tulla viisastelemaan meille. 
T:likkavaa
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Vaikea tietysti puuttua kirjoittajan kokemuksiin, mutta itse kyllä käytän ko. ilmausta täysin yhtä neutraalina ilmauksena kuin että “mihin olette laittaneet/missä on”. Tietysti tympeä asiakas saa tuonkin kuulostamaan naljailulta.
kumpihan se tossa viisastelee???!!! Jos et viisastelisi, niin ymmärtäisit, ettei asiakas tarkoita, että sokerit ovat piilotettu. Hän vaan kertoo, ettei löydä sokeria ja odottaa nyt, että kerrot sen hänelle.
Jos asiat täytyy kertoa mielestäsi kieliopillisesti oikein ja metaforien sekä lievän karrikaation käyttö on kiellettyä niin vaihda alaa.
itse käytän juuri tuota samaa SANONTAA kysyäkseni missä joku tuote on. Vaihda alaa.
Tonny taitaapi olla itse “aasiakas” ja pelkästään provosoimassa täällä oikeita asiakas palvelijoita.
Toivottavasti ei tarvitse sinua koskaan palvella!
Onpa asiakaspalvelijoilla pipo tiukassa. Ja näin joulun alla.
Rauha vaan, tuskin likkavaa* tuota kovin vakavasti ottaa, vaikka tänne vaivautuikin kirjoittamaan. Shoon sanoikin tästä jo käytännössä kaiken tarpeellisen.
Suosittelen, että älkää muutkaan vetäkö herneitä nenään, vaikka se ihan kelpo sanonta neutraalisti käytettynä onkin. Ja ne alanvaihtokehotukset voi säästää siksi, kunnes niitä ehkä itse tarvitsee.
*) En muuten muuten likoittelisi, mutta nimimerkki tässä tapauksessa vaatii.
niin, elämä kaupassa olisikin verraten rattoisaa ja rauhallista ellei laiskat asiakkaat tulisi viisastellen kyselemään kaikenlaista. Ja näitä laiskoja pitäisi vielä neuvoa. Mikseivät pr****le etti itte tuotteita mitä haluavat? Miksi pirussa niitä päitäisi opastaa? Menkööt muualle jos eivät omin avuin tuotteita löydä!
Multa ainakin on usein tultu hyvinkin kiukkuisesti kysymään että “Minne h-vettiin ne sokerit on piilotettu?!” enkä siinä vaiheessa pidä sanontatapaa mitenkään sopivana. Asiallisiin kysymyksiin vastailen toki joskus itsekin että “joo, me ollaan ne piilotettu tämmöiseen hankalaan paikkaan” kun menen näyttämään tuotteen sijaintia.
Nimimerkin bb kannattaisi joskus itse kokeilla jouluruuhkissa asiakaspalvelun parissa työskentelemistä. Katsottais sit miten kauan hymy kestää naamalla
siili: Juu, tuo mainitsemasi onkin sitten jo eri juttu kuin se vaihtoehtoinen “mihin olette piilottaneet …”, joka tarkoittaa “anteeksi, en löydä …, voitko näyttää, missä ne ovat”. Kumma, kun melkein sama ilmaus voi tarkoittaa niin montaa eri asiaa.
Minun mielestäni “mihin olette piilottaneet…” ei todellakaan ole sama kysymys kuin “missä on…”.
Opetelkaa suomea. Ja käytöstapoja.
Hirrvee, käytöstavat ovat toki tarpeen mutta suomen “oikea” käyttö on hiukan monimutkaisempi juttu kuin peruskoulun äikänkielenkirjassa on annettu ymmärtää. Kirja- tai yleiskielikään ei ole mikään absoluuttinen mittari. Kieli myös muuttuu jatkuvasti, se kuuluu sen luonteeseen.
Useimmiten suunnilleen saman asian voi esittää usein eri ilmaisuin, ja samoja sanoja käyttäen voi ilmaista itseään monin eri tavoin.
Bb:n kommenttiin: mun mielestä nimenomaan joulun alla ei ole ihme jos asiakaspalvelijan pipo kiristää, tuskin se ruuhkahulina kovin rentouttavaa on
Minun tuntemissani hiemankin isommissa kaupoissa on opasteet ylhäällä missä mitäkin on. Itse ainakin niistä kattelen, jos on jokin hukassa.
Ja kyllä vois kysyä vähä nätimminkin niiltä kassaneideiltä. Omaankin korvaan särähtää tuo piilottaneet.
Ja taas oli ihan pakko jonkun päästä postaamaan vaikkei mitään kerrottavaa edes ollut. hoh hoh hoijaa.
Ja taas oli ihan pakko päästä kommentoimaan, vaikkei mitään kommentoitavaa edes ollut. Hoh hoh hoijaa.
Osallistuisin mielelläni tähän saivartelevien niuhojen ohipuhumisturnaukseen, mutta en voi suostua esiintymään palstalla, joka julkaisee minunlaiseni henkilön kommentteja.
Ja pointsit vie croucho m.
Voi kauhee, emmää oo ees aatellu että joku ottas ton “mihin ootte piilottanu…” fraasin mitenkään vinosti kun ite käytän sitä ihan minkä tahansa löytämiseen ja missä tahansa. Mun mielestä se on semmonen vanha vitsi, kyllähän ny kaikki tietää ettei kukaan mitään oikeesti piilota, kunhan ny kikkaillaan tällä rakkaalla äidinkielellä. Jos on jo niin vihanen että vittuilee myyjälle ja kiroilee samalla, ni sitte on ihan oma moka että on etsiny niin kauan kysymättä keltään. “Ei kysyvä tieltä eksy.” Meinas itelläki pinna palaa yhessä tavaratalossa mutta se oli tasan siks että en vaan kysyny keltään neuvoa, vaikka myyjiä oli kerros väärällään, ja väärässä kerroksessa sitten palloilin melkein puol tuntii… Jos oisin heti kysyny niin ois se puol tuntii säästyny. -_-
“liian laiskoja etsiäkseen itse tuotteen, voivat tulla viisastelemaan meille”
Tuota täytyy kommentoida.. Ehkä tässä vähän karrikoidaan, mutta silti..
Kaikki asiakkaat eivät vaivaa asiakaspalvelijaa siksi, etteivät itse viitsi etsiä jotain.. Itselläkin on tullut tilanteita, etten ole löytänyt jotain, vaikka olen etsinyt kauankin. Silloin “vaivaan” myyjää. Itsekin olen ollut myyjä, eikä minua tuollainen sanamuoto häirinnyt. Äänensävystä kaikki on kiinni.
Kannattaa tosiaan katsella niitä opasteita, niistä löytää tuotteiden sijainnin lisäksi myös hupaisia yhdyssanavirheitä.
Itse tätä sivustoa seuranneena en nykyään uskalla puhutella asiakaspalvelijoita ollenkaan. Vain päivää ja kiitos riittänee.
Totta hemmetissä ap pitäisi opastaa. Muutamia kertoja en ole löytänyt haluaamani tuotetta. Jos astun uuteen superhypermarkettiin, mistä ihmeestä tiedän missä ilmansuunnassa haluamani tavara on, säästää aikaa kun kysyy eikä harhaile 7 hehtaarin kaupassa muiden tiellä. ärsyttää kun hypermarketissa ei näy missään myyjiä, ja vielä ärsyttävämpää jos ei saa vastausta
Jaska: Jos on liian laiska etsiäkseen “7 hehtaarin” hypermarketista haluamansa tuotteen niin eikö olisi parempi mennä pienempään kauppaan? Löytyis tuotteet helpommin.
Tavaroiden etsiminen kyllä on asiakkaille joskus yllättävän hankalaa.
Monesti tuli kesällä keskikokoisessa supermarketissa asiakkaita kysymään minulta (joka olin lähimpänä sisääntulo-ovea), että: “missä teillä on leipähylly?”
Jumalavita. Ymmärrän jos ei löydä tuotetta X, mutta se ettei jaksa edes katsoa missä niistä viidestä hyllyvälistä on leipiä…
Ne p*leen korppujauhot eivät koskaan ole siinä hyllyssä missä niiden logiikan mukaan olettaisi olevan.
Meillä on korppujauhot siellä missä muutkin jauhot, hunajat ja siirapit siellä missä muutkin makeutukseen tarkoitetut, kahvit, teet ja kaakaot samassa välissä lähellä muita juomia kuten mehuja jne…että logiikkaa löytyy minun mielestä…
Tää on samaa luokkaa sen “se on varmaan ilmanen, kun kone ei sitä lue” -jutun kanssa. Lausahduksia, joita jaksaa kuunnella noin 20 kertaa ennen kuin se alkaa vähitellen vituttaa. Ihmiset, jotka eivät tajua tätä, eivät ole päivääkään tehneet isossa marketissa asiakaspalvelua.
Höhöö. Samariinit on kanssa hyvässä piilossa aenaan-milloin mehuissa, milloin luontaistuotteissa.
Pörkele - joskus löydetty myös maustehyllystä, onhan se hedelmäsuola ;D
Niin kuin muutama muukin, myös minä käytän ilmausta “mihin te ootte sen piilottanu” aivan normaalisti varmaankin päivittäin merkityksessä “missä se on”. Enpä olisi arvannut että se näin montaa(?) ihmistä häiritsee. Mikäli kyseistä sanontaa käytän kaupassa myyjältä jotain kysyäkseni, se on todellakin aivan tavallinen tapa kysyä asiaa, ei mitään vitsin vääntämistä ja v***uilua.
Ja täytyypä vielä kommentoida tuohonkin, että asiakkaan täytyisi haeskella tarvitsemansa tavarat apua kysymättä. Itsekin olen ollut kaupassa kesätöissä enkä häiriintynyt lainkaan siitä, että ihmiset jotain kysyivät. Usein he olivat jo vilkaisseet jokaseen hyllynväliin ja vasta sen jälkeen päätyivät myyjää “vaivaamaan”, ja ihan mielelläni neuvoin. Aasiakkaisiin en tosin ehtinyt törmätä… Voisi olla toinen ääni kellossa.
Korppujauhoista tulikin mieleeni; en löytänyt eräästä kaupasta korppujauhoja millään, tutkin jauhohyllyä vaikka kuinka kauan ja ajattelin jo olevani sokea tai tuotteen loppu. Päätän kysyä varmuuden vuoksi myyjältä. Kysymykseeni näsäviisas vastaus “Olisko ne samassa hyllyssä kuin korputkin?” Olis, tottakai, miten olenkin näin typerä aasiakas, tottakai ne on teillä korppuhyllyssä, kun aina muissa kaupoissa asioidessani olen löytänyt ne jauhohyllystä. Pahoittelen että olin “aasiakas”.
On ihan oikeasti tuotteita, joita aina (asiakkaalle) uudesta kaupasta joutuu hakemalla hakemaan, kun ei voi tietää minkä logiikan mukaan ne on missäkin marketissa hyllyyn sijoitettu. Tällaisia ovat mm. sitruunamehu (mehu? mauste? kastike? …) ja tulitikut, ilmeisesti myös korppujauho ja samariini.
Ja joskus loppuu etsinnöissä kertakaikkisesti mielikuvitus kesken. On saattanut minultakin joskus tuskastuneena lipsahtaa henkilökunnalle että “minne te olette piilottaneet…”, mutta ymmärrän kyllä jos kysymyksen muotoilu aspaa ärsyttää.
Minusta tuo kuulostaa kyllä syytökseltä: “Miksi teette asiakkaille kaiken hankalaksi?” Varmaan paljon riippuu äänensävystäkin, mutta en pitäisi tuota neutraalina. Kyseessä voi olla tilanne, jossa ihmistä oikeasti ärsyttää, mutta yrittää piilottaa sen vitsin taakse. Siinä on kuitenkin aina se riski, että toinen huomaa tämän.
Jos haluaa vääntää huumoria aspan kanssa, yleensä on parempi mollata leikillään itseään kuin aspaa tai liikettä. Sehän on nähty monissa jutuissa täällä. Minusta on itsestäänselvää, että vieraan ihmisen huumorintajusta ei voi tietää mitään, ja siksi en yleensä heitäkään vitsiä aspojen kanssa. Ystävälliseen kanssakäymiseen ei välttämättä tarvitse kuulua huumori. Se voi niin helposti mennä pieleen.