Mikä h*lvetin keskikokoinen?
Meidän limsa-automaatista saa 0.3l, 0.4l, 0.5l ja 0.65l kokoisia limuannoksia. Kun asiakas tilaa limpparia, kysytään että minkähän kokoinen muki saisi olla, niin huomattavan useasti vastaus on että “laita vaikka toi keskikokonen”. Siinä sitten arvuutellaan, että kumpikohan kahdesta keskimmäisestä tällä kertaa mahtaa olla se “keskikokoinen”.
T:Sini
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
No mitäs pidätte 0.65 litran järjettömän kokoisia juomia myynnissä… ;->
Mitäs teillä muuten hinnastossa lukee? “Small, Medium, Large, Extra-Super-Mega-Large”? Jos näin, olisi ainakin minusta ihan selvää, mikä on se Medium. Jos asiakas haluaa isomman, pyytäköön sitten isoa.
Tuskin sillä on niin väliä? Laita vaikk§
Tuskin sillä on niin väliä? Laita vaikka se isompi niistä keskikokoisista niin eiköhän asiakas ole tyytyväinen. Tai sitten voi kysyä siltä asiakkaalta kumpi…
Lainatakseni erästä toista juttua tältä sivustolta: “Saa olla ihan”
Ratikka-Rami vie potin.
Meillä on taasen vain kolme eri kokoista mukia, 0.3l, 0.4l ja 0.5l, kaikki motit nätissä jonossa. Asiakkaalle sanotaan aina, että se keskimmäinen muki sieltä kuuluu siihen ja siihen ateriaan. 99,9% tapauksista seuraava kysymys kuuluu: “Mikä näistä on se keskimmäinen?” Nii in, mikäköhän niistä kolmesta siinä keskellä on?
Kyllä minuakin ärsyttäisi jos tämä “neljästä mukista se keskikokoinen” -arvuuttelu toistuisi kerta toisensa jälkeen, joten ymmärrän aloittajan ketutuksen varsin hyvin.
Jahas, itse olen sitten tässä tapauksessa aasiakas, enkä aio asian korjaamiseksi mitään tehdä.
Jos menen vaikka jonnekin pikaruokalaan ja siellä kysytään minkä kokoisen juoman haluan, yleensä tajuttuani etten ole muistanut/jaksanut katsoa tarkasti kokoja, enkä välitäkään, vastaan “Keskikokonen” mielummin kuin sanon “Päätä itse” tai alan siinä kassalla kyselemään kokoja ja hidastelemaan. (Joka tekisi taas aasiakkaan)
Veikkaisin, että useimmiten asiakas tuollaisessa tilanteessa keskikokoista pyytäessään seuraa samaa kaavaa, eli ei ole muistanut/jaksanut katsoa kokoja, eikä välitäkään.
Meillä listalla on o.33, o,5 ja 0,75 oluet… Sillion töllöin tulee vastaa asiakkiata jotka haluavat “mahdollisimman ison tuopin” Sitten kysyn kohteliaasti että, “Siis 0,75″? Vastauksena saan usein: “No ei niin isoa!”
Tarjoilija…
Älä kysy. Myy, mitä on pyydetty, ja hymyile, jos asiakas ihmettelee, kun sai, mitä tilasi.
(No, oikeasti, teet tietysti työsi niin kuin itse parhaaksi näet, mitä minä sitä neuvomaan, mutta halusin kertoa seuraavan jutun toiseksi näkökulmaksi.)
Tuli nuorena eräänä kesäpäivänä tilattua ruoan kera limsat “niin isoissa astioissa kuin talosta löytyy”, ja saimme n. 1,5 litran kolpakot eteemme. Saimme hyvät naurut, ja opimme (ainakin minä) tilaamaan, mitä haluamme.
pieni, normaali, keskikokoinen ja iso. Ettekö ole tuota tajunneet.
“pieni, normaali, keskikokoinen ja iso. Ettekö ole tuota tajunneet”
Ettäkö ulkona ihan oikeasti liikkuu vapaana ihmisiä jotka eivät tuota tiedä? Järkyttävää!
(Minun järjenkäytölläni tuo normaali ja keskikokoinen ovat yksi ja sama asia.)
Itse olen tottunut siihen, että kokoja on kolme. Keskivertoa(a)siakkaalle tuottaa tarpeeksi päänvaivaa jo kolmesta vaihtoehdosta valitseminen, saatika sitten useammasta. Varsinkin kun harva alkaa mielessään hahmottelemaan niiden litramittojen mukaan, paljonkohan sitä juomaa nyt sitten mahtaa kuhunkin kokoon mahtua. Sikäli asiakkaan hämmennys on varsin ymmärrettävä.
Tokihan asiakaspalvelijalle juomakoot ovat itsestään selvyyksiä, mutta asiakkaat saattavat pallotella monissa eri ruokaloissa, joissa jokaisessa on eri standardit. Kohtelias myyjä tarkentaa moisen kömmähdyksen tultua, että juomakokoja on neljä.
“Mikäs se teidän kuppikoko oli?”