Mistä kenkä puristaa?
Olen kenkäkaupassa töissä. Eräänä päivänä liikkeeseen tuli nuori tyttö hätääntyneenä sanomaan että kengässä on jotain vikaa. Hän oli ostanut kengät toisesta liikkeestä, mutta toinen kenkä tuntui paljon pienemmältä ja pohja oli erivärinen kuin toinen. Otin kengän sisältä pois sinne unohtuneen sovituspohjallisen ja annoin kengät takaisin asiakkaalle.
T:Kenkätäti
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
hhihhii ^^
Uusavuttomuutta. Liikkeeseemme tuli kerran asiakas joka alkoi huutamaan että olemme myyneet hänelle täysin kelvottoman takin; sen taskun suut oli ommeltu kiinni! Otin sakset ja purin harsimukset pois. Selitin, että vähänkin kalliimpien takkien helmahalkio ja taskun suut harsitaan kevyesti kiinni, jotta ne eivät kuljetuksissa ja varastoituna “viikkaannu” väärin jä jätä ikäviä taitoksia. Ei ymmärtänyt, tempaisi vain takin ja lähti muristen pois!
Jippii, asiakas sai avun!
PS, Kauppias: “Itsestäänselvyydet” eivät aina ole itsestäänselvyyksiä, kun asiaan törmää ensimmäistä kertaa.
Itselläni on joitain housuja ja ehkä muitakin vaatteita joissa on ollut taskut kiinni. Olen luullut niiden olevan vain koristetaskuja mutta ehkä ne sitten voisikin ratkoa auki…
Aasiakas, ei varmaan. Onko se joku syy julkituoda hämmennyksensä huutamalla, tai käyttäytyä epäkohteliaasti kun asia selitetään? Mikä oli pointtisi?
bete noire: Ei, ei se ole mikään syy huutaa tai olla epäkohtelias. Ilmaisin itseäni varmaankin tässä epätarkasti.
Pointtini oli enemmän se, että yksittäisen tapauksen (ylimääräinen pohjallinen kengässä) perusteella ihmisen nimeäminen uusavuttomaksi (minusta aika vahva ilmaus) ei välttämättä ole aiheellista.
Vaikka saattaisi vaikuttaa itsestäänselvältä tarkistaa, onko kengässä jotain ylimääräistä, toisaalta voi miettiä, eikö yleensä päinvastoin voi ottaa itsestäänselvyytenä sen, että (vaikkapa) kaupasta ostettu kenkäpari on myyty sellaisena, kuin pitääkin?
Joskus sitä vaan käy niin, että ei tule itse ajatelleeksi kaikkea, vaikka yleensä olisikin ihan kohtuullisen fiksu. Siksi alkuperäisen kirjoittajan juttu oli minusta hyvä, kun ongelma ratkesi neuvoa kysymällä kaikkien kannalta onnellisesti. (Ja kyseinen tyttö ei ymmärtääkseni julkituonut hämmennystään olemalla epäkohtelias.)
No voi hyvänen aika, jos ei aikuinen ihminen tunnista kengänpohjallista niin kyllä on syytä sanoa uusavuttomaksi!
Miten lie jäänyt pohjallinen kenkään? Oliko ollut
ehkä kiire asiakkaalla tai myyjällä? Joskus tulee
jutusteltua niitä näitä mukavan myyjän kanssa ja saattaahan siinäkin epähuomiossa tulla sitten pikku hamoja.
Hyvä, että asia selvisi kuitenkin.
Aasiakas, okei, nyt selvisi.
Luulin että kommentoit Kauppiaan omaa kertomusta.
Pisti miettimään tuo että voiko olettaa ostetun tavaran olevan suoraan käyttövalmis. Nykyään enenevissä määrin kai kyllä, mutta missäs menee raja? Pitääkö olla pakastepitsan ohessa ohje että “poista käärepahvi ennen paistamista”? Sovituspohjallisen poistoyrityksen luulisi ehkä tulleen mieleen jo värierovihjeenkin takia. Mutta no joo. Sattuuhan sitä, uuskykenevillekin.
Vähän erilainen kirjoitus tällä sivustolla muuten, tuo alkuperäinen. Ymmärsin sen itse alkuun nimenomaan tässä “sattuuhan sitä”-hengessä: että on hupaisaa (ja niin kovin inhimillistä) mitä mokia joskus tulee tehtyä ajattelemattomuuksissaan. En siis niinkään esityksenä asiakkaan tyhmyydestä tai uusavuttomuudesta. Myyjääkään ei tainnut kummemmin hölmöily sapettaa, olipa vaan hauska tarina.
bete noire: Samassa sävyssä ymmärsin minäkin, siksipä tarina olikin niin virkistävää vaihtelua.
Kiitos muuten, opetit minulle juuri uuden hyvän sanan, tuon “uuskykenevän”.
Ihan hauska tarina. Mutta ei tuossa voi puhua aasiakkaasta. Kelle vaan tuollainen voisi sattua
Anni, no kyllä vaan voi. Jos jokin tuntuu tuotteessa olevan vikana, sitä voi todellakin tarkastella ihan itse ja etsiä kummallisuuksia. Koska tytölläkin pohjallinen oli vain toisessa kengässä, olisi sisäpuolta tiirailemalla löytynyt eroavuuksia.