Huh! Olen itsekin työskennellyt ”museotätinä” ja nuo kertomukset ovat niin tuttuja – valitettavasti. Ihmisillä iästä riippumatta on käsittämätön hinku koskea kaikkea, mikä museossa on esillä. Kieltolappuja ei ilmeisesti ymmärretä tai sitten ajatellaan, että eihän se mitään haittaa, jos vähän hipaisee. Mutta tiedoksi: kyllä se hyvinkin haittaa. Jos johonkin museo-/ näyttelyesineeseen saa poikkeuksellisesti koskea, siitä on aina ilmoitettu erikseen. Muuten: NÄPIT IRTI.

Ja se köysien yli ja ali loikkiminen ja limboaminen jaksaa myös aina hämmästyttää. Ei niitä köysiä huvikseen museoihin viritellä, vaan niillä on oikeasti tarkoitus. Pahimmassa tapauksessa mennessäsi köyden väärälle puolelle voit vahingoittaa arvokasta esinettä tai aiheuttaa hälytyksen – tai sekä että. No, sittenhän sitä on hyvä huutaa museon työntekijälle, että kun ei täällä ole mitään opasteita tai mistä minä tällaisia voisin tietää. Järjen käyttö on sallittu, ihan oikeasti.

Museoiden säännöt eivät ole kenenkään kiusaksi, vaan kaikkien turvallisuuden ja viihtyvyyden vuoksi – siis museon vieraiden, työntekijöiden että museoesineiden!

Lontooreissulla ollessani vierailin british museumissa ja näyttää silta et ihmisil on aika huonot käytöstavat ulkomaillakin, esim. vaikka moneen esineen kohdal oli lappu joka kielsi valokuvaamista niin eiköhän ne törkeet japsituristit näpsivät kuvia joka mahdollisella hetkellä ja monet muutkin turistit rikkoi tätä sääntöä.

Sama se on Louvressa Pariisissakin: Mona Lisan vieressä on monta huomautusta valokuvauskiellosta, mutta eiköhän jokainen turisti halunnut näpsäistä oman kuvansa siitä. On se hienoa sitten katsoa tietokoneelta digikuvaa tunnetusta maalauksesta vakuutellakseen itselleen, että ”minä olen nähnyt tuon tunnetun teoksen”..

Ihmisellä on lapsesta asti vaistomainen halua katsella esineitä koskettamalla. Siihen kun yhdistää taipumuksen suuttua kauheasti siitä kun joku ojentaa tai kieltää, voi saada aavistuksen museovalvojan työn vaikeudesta. Valvojan on pakko huomauttaa yleisölle että ei saa koskea, ja sitten saa päälleen mulkoilua, piruilua, loukkaantuneita tuhahduksia jne jne. Minulla on tuttuja museovalvojia, ja heiltä olen saanut kuulla tarinoita jos jonkinmoisia.

Vähä ot, mutta MIKSI jossain on valokuvaus kielletty?

Salamavalot saattavat vahingoittaa esim. tauluja. Värit eivät tykkää.

Selvä, niin vähän ajattelinkin.

Mielestäni muuten Louvressakin, myös Mona Lisan vieressä, on kielto nimenomaan _salama_kuvauksesta. Ilman salamaa saa kuvata niin paljon kuin haluaa.

Jos valokuvaus olisi kokonaan kielletty, niin uskon että ne siellä parveilevat vartijat myös valvoisivat kieltoa.

Olen käynyt vain yhdessä taidemuseossa jossa ei saanut valokuvata ollenkaan, ei salamalla eikä ilman.

Luulen että valokuvauskielto on toisinaan myös siksi, että geneeriset turistit ei omien havaintojeni mukaan välttämättä osaa säätää salamaa pois päältä – viimeksi nauroin Pariisissa Notre Damen ympärillä ilta-aikaan räiskyville salamavaloille, se kolossaalinen kirkkohan valaistuu pikkupokkarin kiinteällä salamalla kymmenien metrien päästä kuvatessa >;) Vatikaanin museossa puolestaan kaikkea, mukaanlukien herkät tekstiilit, sai räiskiä ihan niin paljon kuin sielu sieti, ainoastaan Sikstuksen kappelissa oli useita vartijoita estämässä Michelangelon töiden kuvaamisen (myös ilman salamaa), kas kun seuraavassa huoneessa oli myynnisstä julisteita samaisista freskoista, ja kassakone lauloi

Ja yksi syy voi tosiaan olla se että saadaan niitä omia julisteita myytyä ja enemmän ihmisiä oikeasti sinne paikanpäälle katsomaan.

Hopea: Uskoisin, että Mona Lisasta ja monesta muusta tunnetusta kuvasta löytyy hyvälaatuiset kuvat ihan netistäkin, joten valokuvien ottaminen ja kavereille näyttäminen tuskin vähentää kävijämääriä.

Itse en ole museossa -luojan kiitos- töissä ollut, mutta aina sitä on saanut sivusta seurata, kun ihmiset töpeksivät museoissa. Ehkä noloin tapahtuma oli omalta osaltani kaverini seurassa pienessä taidenäyttelyssä. Kaverini näki hienon piirroksen, huudahti ihastuksissaan – ja tökkäsi sormensa suoraan teokseen. Oli muuten hiilipiirros, joten jälkiä jäi. >_<

Prahassa joissain paikoissa sai kuvata, jos maksoi siitä että saa kuvata

Voi kyynel noita rumia, vanhoja ”isäntämiehiä”! Ehkä voisittekin museolla investoida kunnon peiliin, niin ehkä heikäläiset ajattelisivat kahdesti ennen kuinn määkivät?

Sikstuksen kappeli Vatikaanissa kuuluu niihin kohteisiin, joita ei saa kuvata lainkaan ja turistit silti innolla siitä kuvia räpsivät. Muutaman räpsähdyksen jälkeen tulee kuulutus monella kielellä, joka muistuttaa kiellosta, jolloin kappeli taas hiljenee… kunnes ovesta ilmestyy uusi haltioitunut turisti-ryhmä, joka innoissaan ei ole kieltoa huomannut

Minkä hemmetin takia näitä museovieraita ei pistetä istumaan auditorioon katsomaan video- tai diaesittelyä näyttelystä, ja sen jälkeen pihalle? Ei taatusti tule ongelmia koskettelun tai muiden tällaisten ongelmien kanssa.

Koska video- ja diaesityksiä voi katsoa kotonakin?