Ravintolakäytöksen ABC
Eli nyt on ilmeisesti jossain kohtaa tullut satsi tynnyrissä kasvaneita juntteja sekä ravintolaneitsyitä tähän valtioon. Ravintolassa ei osata käyttäytyä eikä ravintolan perustoiminnallisuudesta ole mitään käsitystä. Joten autetaan teitä piruparkoja hitusen.
- Henkilökunta saa palkkaa työstään ja heillä on vapaa-aika erikseen. Me emme siis ole “palvelijoita”, niin kuin jotkut jaksavat meitä kutsua. Myös “tyttö!” tai “poika!” huudahdukset saavat veren kiehumaan.
- Älä auta ravintolahenkilökuntaa. Me keräämme lautaset pöydästä ja meillä on usein systeemi, jolla pinoamme kasan lautasia käsivarrelle. Tekemäsi pino voi näyttää kivalta mutta usein se vain vaikeuttaa työtä.
- Voit ojentaa kaukana olevan lautasen/lasin tarjoilijalle, mutta ÄLÄ IKINÄ koske prikkaan/tarjottimeen ellet saa siihen lupaa. Et usko miten tekninen laji sen lasikuorman tasapainottelu kämmenellä on.
- Jos ruuassa on jotain vikaa, niin huomauta asiasta kohteliaasti ENNEN kun olet maksanut laskusi ja poistumassa vihaisena huonosta palvelusta. Näin me ehdimme hyvittää kärsimäsi vääryyden.
- Jos haluat hyvää asiakaspalvelua, älä käyttäydy kun kokovartalom*lkku. Kyllä, me olemme asiakaspalveluammatissa, mutta ei meidänkään kaikkea tarvitse sietää.
- Kun tarjoilija kysyy “maistuiko ruoka?” niin älä vastaa “kyllä” jos se ei maistunut. Palautteen myötä voimme parantaa palveluamme.
- Jos kärsivällisyys ja pinna ei kestä, niin älä tule ravintolaan pahimpaan kiireaikaan.
- Myös Suomessa voi jättää tippiä. Se on kohteliasta ja kiitos hyvästä palvelusta. Jo 1e riittää. Uskokaa pois, ei se palkka NIIN hyvä ole…
- Älä esitä viiniexperttiä jos et sellainen ole. On suuri todennäköisyys, että henkilökunta on perehtynyt tuotetarjontaan, jos paikka on vähänkin tasokkaampi. Eli valkoviinit ovat kuivia/puolimakeita/makeita ja punaviinit täyteläisiä/keskitäyteläisiä/kevyitä. EI TOISINPÄIN!
- Henkilökunta ei tunne sinua. Emme ehkä heti ymmärrä juuri sinun huumorintajuasi.
- Usko tai älä, jokaisella ravintolalla ei välttämättä ole juuri SINUN suosikkiviiniäsi tai ruokaasi valikoimassa.
- Yritä säilyttää edes alkeelliset käytöstavat; Röyhtäily ei ole miehekästä, hammastikkua käytetään vaivihkaa ja suu peittäen eikä kuten kaivoslapiota, kädet pestään vessassa käydessä, servettiä ei tungeta paidankaulukseen, haarukkaa JA veistä saa ihan oikeasti käyttää samaan aikaan.
- Jos käytte isolla seurueella syömässä, niin helpottakaa meidän työtä ja nopeuttakaa toimintaa ilmoittamalla heti alkuun, että maksatteko jokainen erikseen. Ja jos maksatte erikseen niin älkää vaihtako paikkoja 5min välein ja sitten kiukutelko kun laskut ovat sekaisin.
- Vaikka sen naistarjoilijan (miksei miehenkin…) peppu olisi kuinka timmi, niin siihen ei tartuta, sitä ei läpsitä ja vihjailevat kommentit saavat sinut näyttämään juntilta ennemmin kun pelimieheltä. Olemme ravintola, emme seuralaispalvelu.
Lisää sitten joskus kun ilmaantuu… Mutta yrittäkää nyt edes. Á la carte ravintola on eri asia kun mäkkäri. Hienostelupaikkojakin on, mutta perusruokaravintoloissakin saa käyttäytyä.
T:Baarimestari
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
- Ei vastaavia tarinoita
Mikä on prikka?
Taisit vaan nukkua ruåtsin tunnilla.
Svenskt uppslagsord
bricka brickan brickor subst.
en slags skiva att bära mat etc på vid servering
Finsk översättning
tarjotin
Oops. Olen joskus syyllistynyt kasaamaan niitä lautasia, kun tuntuu, etteivät tarjoilijat ehdi niitä pois viemään, vaikka kantavatkin tilalle uusia.
Täytyy muistaa jatkossa, etten vastaisuudessa ole moinen moukka.
Olisi sitten kiva, kun on tulee ravintolaan, että se pöytä olisi sitten siivottu edellisten jäljiltä, jos tällaisen vienon toiveen saa esittää.
“”Olisi sitten kiva, kun on tulee ravintolaan, että se pöytä olisi sitten siivottu edellisten jäljiltä, jos tällaisen vienon toiveen saa esittää.”"
Tarviiko sitä rynnätä heti siihen likaiseen pöytään istumaan?!
Olisi sitten kiva, kun on tulee ravintolaan, että se pöytä olisi sitten siivottu edellisten jäljiltä, jos tällaisen vienon toiveen saa esittää.
Sitten voi vaikka ystävällisesti odottaa pöydän vieressä että tarjoilija sen ehtii siivoamaan eikä juosta siihen salin ainoaan likaiseen pöytään ja ihmetellä kun se on likainen. edelliset asiakkaat kun ovat saattaneet lähteä vain minuuttia aiemmin ja usko tai älä: yhdellä tarjoilijalla on useampia kuin yksi pöytä tarjoiltavana joten se pöytä siivotaan varmasti heti kun aikaa on. Vaihtoehtoisesti voit valita puhtaan pöydän! ja jos ravintola on täynnä siellä on yleensä pöytiinohjaus, jolloin saat varmasti puhtaan. Emme ikinä istuta asiakasta likaiseen pöytään, sen voin luvata! Maalaisjärki käyttöön tässäkin asiassa…
Haluaisin vielä lisätä.
Vaikka sinulla olisi kuinka kiire, ÄLÄ tule baaritiskille maksamaan laskuasi, tuomme sen kyllä pöytään. Aiheutat meille tuplaten työtä ilmoittamalla paikalle sattuneelle tarjoilijalle “mä voisin maksaa mun laskun”
Sitten aletaankin arpomaan missäpäin salia olet istunut, juostaan kysymään kollegoilta että kukahan on mahtanut palvella kyseistä herraa/rouvaa kunnes lopulta löydämme hänet. sitten selviääkin että tästä 6 hengen porukasta haluat maksaa vain oman osuutesi, ja kiireaikana tarjoilija ei välttämättä muista missä kohtaa pöytää olet istunut, jonka jälkeen hän vielä juoksee pöytään katsomaan mikä paikoista on tyhjänä. pahimmassa tapauksessa joku muu pöydässä olija on tässä välissä istunut paikallesi ja alamme taas arpomaan mikä se niistä oli.
Tässä vaiheessa laskutukseen on kulunut enemmän aikaa ja vaivaa meiltä molemmilta sen sijaan että olisit vaikka odottanut pöydässä sen minuutin tai kaksi.
Kiitos
Ja tosiaan se että en suostu rahastamaan 4 olutta lounasseteleillä ei tee minusta huoraa. Euron, pari voin katsoa hyväksi jos on ruokailun yhteydessä, mutta sen lapun takana lukee selkeästi että seteleillä ei voi ostaa alkoholia eikä tupakkaa… onko se nyt niin vaikea ymmärtää?
Viereisestä pöydästä kuultua:
Asiakas kysyi tarjoilijalta mitä viiniä tämä suosittelisi ruoan kanssa.
-Ne on siinä listassa ne viinit.
Olikohan tuolla piruparalla asiakkaalla ruokaliina väärässä paikassa?
No tietääpähän sitten nuokin jutut. Käyn ravineleissa sen verran harvemmin, että on ihan paikallaan nuo lautas/laskuneuvot…
Kiitos, Baarimestari, tästä abc:sta. Yksi kysymys olisi vielä, Baarimestarille ja muutenkin tarjoilijoille. (Menneekö jo def-osastolle eli jatkokurssille, mutta kuitenkin.)
Neuvokaa, miten annan/jätän tippiä fiksusti, silloin kun tippiä haluan antaa. Eli…
1. Käteisellä maksaessa on ymmärtääkseni OK pyöristää sopivasti ylöspäin, ja sanoa, että “Se on tasaraha.” tai “Saa olla tasan.” Ja normaali kiitos mukana. Eikö?
Kaipa saa pyöristää myös muuhun kuin tasakymmeneen tai lähimpään viiteen euroon, vaikkapa nyt 27 euroon?
2. Jos vaikka kaivaakin lompakosta laskun summan tarkalleen, onko OK lisätä siihen päälle vaikka 2, 5 tai 10 e ja sanoa “Ja tämä on sinulle.”? Normaalit kiitokset tietysti mukana kanssakäymisessä.
Ei siis niin, että miesasiakas lipevästi hipelöiden asettaa rahan tarjoilijattaren käteen ja iskee silmää. (Anteeksi sukupuolinen stereotyypittely, pätee myös päinvastoin ja muidenkin sukupuoliyhdistelmien osalta.)
Vaan niin, että ihan normaalisti latoo rahan pöydälle/tarjottimelle/mihinvaan laskun päälle/viereen, kiittää, ja hymyilee puhuessaan tarjoilijalle. Kai näin saa tehdä, vaikka Suomessa hymyilyä joskus outona pidetäänkin?
3. Ilmeisesti on yleensä OK (tai ainakin yleinen käytäntö) jättää tippi (kasa kolikoita) pöytään laskun maksamisen jälkeen, kun poistuu paikalta? (Tämä on sitä varsinaista tipin “jättämistä”.)
Minusta tämä tuntuu edelliseen vaihtoehtoon verrattuna jotenkin persoonattomalta, koska tarkoitan tipin sille tarjoilijalle, en sille pöydälle… no, joskus silti näinkin tulee tehtyä, tilanteen mukaan. (Lisäongelmana tässä on se, että tipin voi napata joku toinen asiakas…)
4. Jos maksan kortilla, miten jätän tippiä? Voiko korttimaksun summan pyytää pyöristämään, vai jätänkö tipin erikseen käteisenä?
Yleensä olen jättänyt sen erikseen pöytään tällaisessa tapauksessa, mutta kuten sanottua, se tuntuu turhan persoonattomalta.
Kaiken tämän jälkeen - jos antaa tippiä, onko sillä lopulta väliä, miten sen tekee, kunhan ei heittäydy lipeväksi? Vai onko kyse vain siitä, mikä on käytännöllistä ja mikä ei?
Hah. Kyllä ne istuttaa likaisiin pöytiin. “Tullaan kohta siivoamaan”
Miialla on taas tenat väärin päin..
Sitten en tiedä missä syöttölöissä sinä Miia käyt mutta enpä ole jaksa uskoa että tarjoilija sinua ohjaa likaiseen pöytään…
Itselleni ei tulisi mieleenkään.
Muuten listasta pääsääntöisesti samaa mieltä, mutta yhdessä kohtaa niskavillat nousivat pystyyn. Baarimestari toivoi tippien yleistymistä Suomessa. Älkää nyt hyvät ihmiset yrittäkö tuoda tuota hiipuvaa ja alkeellista tippikulttuuria Suomeen. Palveluilla on Suomessa selvät ja ennalta-arvattavat hinnat eikä mitään epämääräistä juomarahasuhmurointia. Jos henkilökunta haluaa tippejä, niin pyytäköön niitä työnantajaltaan.
tämä kaikki olisi voinut olla suoraan omasta suustani. Näitä on tullut työkavereiden kanssa listailtua.
Mitä noihin likaisiin pöytiin tulee, niin ainakaan meillä ei koskaan ohjata likaiseen pöytään, vaan pyydetään odottamaan pieni hetki baarin puolella mikäli katettuja pöytiä ei ole vapaana.
Mutta usein kyllä näkee sitä, että vaikka osoittaisi sopivan katetun neljän hengen pöydän vaikkapa kolmelle rouvalle, niin löydät heidät hetken päästä “paskaisesta” kuuden hengen pöydästä, jota et ehtinyt siivoamaan, koska edelliset asiakkaat lähtivät kaksi minuuttia sitten. Ja kaikki vain siksi, että “kun tää vaan näytti jotenkin kivemmalta!”. Voi kristus..
Tulipahan mieleen että Ranskassa, Italiassa ja muissa ravintolakulttuurin suurmaissa (nuoremmat) tarjoilijat ja tarjoilijattaret ovat ehdottomasti “poikia” ja “tyttöjä”.
Älä esitä viiniexperttiä jos et sellainen ole. On suuri todennäköisyys, että henkilökunta on perehtynyt tuotetarjontaan, jos paikka on vähänkin tasokkaampi. Eli valkoviinit ovat kuivia/puolimakeita/makeita ja punaviinit täyteläisiä/keskitäyteläisiä/kevyitä. EI TOISINPÄIN!
Nyt on viinurin kurssi jäänyt käymättä. On olemassa myös kuvia/puolikuivia/makeita punaviinejä. Makeat punaviinit ovat yleisiä keski-euroopan itäosassa. Esim. Saksassa, Itävallassa, Unkarissa ja Tsekeissä.
Eli jokainen itseään baarimikoksi kutsuva ei valitettavasti ole viiniexpertti vaikka niin useasti luuleekin. Suomessa ei näihin makeisiin punaviineihin kovin usein törmää johtuen alkon ja suurimpia maahantuojien politiikasta. (Tuodaan nk. uuden maailman ja etelä-euroopan bulkkiviinejä, koska ne ovat halvempia)
Kylläs fiksu ja sivistynyt asiakas jättää hyvästä palvelusta tippiä, tyhmä juntti taas ei!
Maksetaanko tipistä veroa? Jos esimerkiksi saa tippiä mainitun 1 €/ostos*20 krt/h*8h/pvä*220pvä/vuosi. Yhteensä kai se tekisi tuollaiset 35200 €/vuodessa.
Toisaalta jos asiakas maksaa baarimikolle esim. 10 euroa tippiä, millaista palvelua hän voi odottaa saavansa? Entäpä 500 euron tipillä?
“Vaikka sinulla olisi kuinka kiire, ÄLÄ tule baaritiskille maksamaan laskuasi, tuomme sen kyllä pöytään.”
Entä ravintolat, joissa ei ole varsinaista baaritiskiä mutta kylläkin näkyvällä paikalla oleva kassa? Tilanne on joskus harmillisen epäselvä, sillä osa asiakkaista käy maksamassa laskun kassalle ja osa taas maksaa laskun pöytään. Kyse ei ole kuitenkaan mistään huoltoasemasta vaan tällaisia järjestelyjä on myös ravintoloissa, joissa annosten keskihinta on yli kymmenen euroa. Tekeekö sellaisessa paikassa pahankin mokan, jos käy / ei käy maksamassa kassalle?
kylläpäs siellä nim. asiakas sai laskettua melkoisen messevät tipit tarjoilijalle!
Asiakas,
Onko se sinua kohtaan suurta vääryyttä, jos henkilökunta saa tippiä? Siitäkin annetusta eurosta on jo maksettu verot. Ja aika myyntitykki saat olla jos palvelet ja laskutat 20 pöytää/h. Ei sitä voi laskea noin. Mutta hei, esitä pihiä junttia. Palvelun taso pysyy ammattilaisilla aina tietyn riman yllä. Hyvät asiakkaat kuitenkin muistetaan ja heille voi tipahtaa myös hieman extraa joskus. Ja ennen kun joku saa kohtauksen huonosta palvelusta tai palvelutason eroista, vilkaiskaapa peiliin ja sen jälkeen ympärillenne. Näin se toimii joka alalla. Sä rapsutat mun selkää, mä rapsutan sun.
expertti,
Ravintolat pitävät listoillaan usein hyvin helppoja perusviinejä. Näiden kesken ei juuri ole muuta vaihtelua, kun em. Ja joo, ainahan niitä voi olla poikkeuksia. Onhan sitä kuohuviiniäkin mansikanmakuisena. Eleganttia.
Elukka,
Mitä jos kysyisit henkilökunnalta kuinka toimitaan?
Aasiakas,
Se on tippiä. Ei rakettitiedettä. Jätä pino kolikoita tai anna se henk.koht. silmiin katsoen ja kiittäen palvelusta. Suora palaute on aina tervetullutta. Jos maksat kortilla niin voit 1) kirjoittaa tipin määrän sinulle tuotavaan välilaskuun (siis se josta tarkistat summan ja ostokset). Monissa kuiteissa on kohta “Extra:___” 2) sanoa, että kirjoita summalle xx ja pidä loput. 3) Käyttää käteistä.
Tipeistä vielä… Itse olen tullut hieman araksi antamaan tippiä, kun kerran kävi niin, että tarjoilija suorastaan loukkaantui, kun yritin jättää tippiä, kommentti oli “luuletko ettei meillä makseta tarpeeksi palkkaa”!
Mikä tekee ravintolaväestä niin erinomaista, että niitä pitäisi lisäpalkita erillisellä tipillä ?
Miksi ei kaupan kassaa, terveydenhoitajaa, poliisia, linja-autokuskia yms. yms.
Kun itse teen laskun työstäni, niin en odota kenenkään lisäävän laskutettavaan summaan mitään lisiä, vaan kaikki on jo siinä loppusummassa.
Kyllä täällä riittää se mitä summiksi ilmoitetaan.
Ei se, ettei jätä tippejä, ketään juntiksi tee.
Ravintolaväki tuntee itsensä varmaan muita paremmiksi.
Jos on valinnut työkseen palveluammatin, niin kyllä asenteessa on korjattavaa mikäli otetaan herneitä nenään jos ei saa tippiä.
Täällä on kyllä nähtävillä eri hyviä kommentteja!
Hans, mikä estää sinua jättämästä kaupan kassalle, poliisille jne tippiä? TAi ketään muutakaan…
En usko, että kukaan vetää hernettä nenää, jos ei saa tippiä. Usein tippiä jätetään, jos palvelu on ollu parempaa, kuin keskiverto hyvää. Vaikka itse olenkin tarjoilija ja ollut usena vuoden alallanii nen todella vedä hernettä nenään siitä, että joku ei jätä tippiä. Mutta toisaalta, se on mukavaa kun sitä saa.
En itse ainakaan koe itseäni millään lailla erinomaisemmaksi väeksi. Uskokaa tai älkää, mutta ravintolatyö ON raskasta. Ei se ole helppoa tehdä pitkiä iltoja ja viikonloppuja. HUOM; ne valita, sillä työnteko on tosiaan vapaaehtoista ja siitä maksetaan myös palkkaa. Palveluammatissa tosiaan palvellaan asiakkaita ja pidetään asenne kohdallaan. Olemme siellä asiakkaita varten. Tosin rajat tulee siinäkin vastaan, mitä voimme toteuttaa ja mitä emme.
Mutta tosiaan, sitä tippiä saa jättää, jos siltä tuntuu
Hieman noita kirjoitusvirheitä, mutta samapa tuo.
Piti vielä lisätä, että en itsekään anna aian tippiä, kun olen ravintolassa asiakkaana. Tippi pitää kuitenkin ansaita. Jos saat peruspalvelua tyyliin “mitä juotavaa, joko on ruuat löytynyt ei tietoakaan jäkiruuan kyselystä” niin ei kyllä heru tippiä!
Yksilöllinen palvelu tai erinomainen palvelu ovat sellaisia, joista haluaa antaa tippiä
Elukka. On toki olemassa paikkoja joissa KUULUU maksaa kassalle, mutta ne ovat harvassa. Joskus niissä hoidetaan tilaus myös tiskillä. Mutta kyllä nyt luulisi olevan selvää, että jos sinua palvellaan alusta asti pöytään, se lasku myös tuodaan sinne. Vähän pelisilmää siinä asiassa, että millaisessa ravintolassa asioit.
Ja kyllä sitä tippiä saa jättää. Myös kaupan kassalle. Itse jätän silloin tällöin jotain ylimenevää, samoin taksikuskille jos hän on palvellut minua hyvin. Ravintolassa jätän 1-5e riippuen miten minua on palveltu. Paitsi jos palvelu on ollut HUONOA on turha odotella tippiä, mielummin sitten jätän reklamaation. Mutta kyllä se niin on, että ei ne ravintola-alan palkat ole päätä huimaavia, joten pieni tippi meitä ei haittaa.
Hans, kuten sanoin, jollain on enemmän henkistä pääomaa kuin toisilla. Ne toiset tunnistavat hyvän palvelun sellaista saadessaan ja osaavat myös sen palkita asianmukaisesti.
Ei tipu tippiä. Maksan asiallisesti sen mitä laskussa sanotaan. Siihen summaan sisältyy henkilökunnan palkka. Jos palvelu on ollut poikkeuksellisen hyvää, siitä minulta saa erikseen maininnan. Reklamaatioita en ole eläissäni kirjoitellut, mutta huono palvelu saa vaihtamaan seuraavaksi kerraksi paikkaa.
Maassa maan tavalla. Niissä maissa, joissa ravintolatippaamisesta ei ole vielä päästy eroon, maksan tippiä.
Baarimestari: Niinpä, se ei ole rakettitiedettä. Siksipä kysynkin sinulta, enkä tarkista asiaa fysiikan oppikirjoista. Kiitos silti vinkeistä. ;->
Ja yleisesti, tipin maksamisesta:
Minusta on älyttömän hyvä, että Suomessa ravintolatyöntekijä ei ole sellaisessa orjan asemassa, että toimeentulo riippuu tipeistä (toisin kuin jossain muualla). Voi (suht) rauhassa tehdä työnsä asianmukaisesti ja tienata riittävästi.
Silti, hyvästä palvelusta annan tippiä, koska niin haluan tehdä. Siitä saa ainakin kaksi ihmistä joksikin aikaa hyvän mielen.
Poikkeuksellisen hyvästä palvelusta saatan käydä kehumassa esimiehelle / esinaiselle, jos sellaisen paikasta tunnistan.
Olen monesti miettinyt että antaisin tippini kokille, ruoka on ollut hyvää mutta palvelu ei lähelläkään..
Mutta ei ihan mene päähäni tämä tippikulttuuri Suomessa, miksi tarjoilijat (tai heistä osa) OLETTAA sitä saavansa? Mikäli et elä sillä palkalla mitä työnantajasi maksaa niin vaihda hyvä ihminen työpaikkaa! Asia erikseen jos saan todella hyvää palvelua josta haluan kyseistä ASIAKASPALVELIJAA palkita.
Ja tosiaan, tästä joku jo kirjoittikin, miksi vain taksikuski/tarjoilija? Kyllähän se ylimääräinen raha varmasti jokaiselle työtätekevälle kelpaa.. Minulle riittää tipiksi se että minulle tervehditään tullessa ja mennessä, hymy plussaa
Ärräntäti sanoi sen mitä ajattelinkin, että kyllä sitä automaattisesti oletetaan saavansa tippiä.
Onhan se jo kirjattu tämän ketjun aloittaneeseen Ravintolakäyttäytymisen ABC:hen eli ohjeeseen miten ravintolassa “kuuluu” käyttäytyä.
Myöhemmin tässä ketjussa tippaaminen on fiksua ja sivistynyttä, ja myöhemmin vielä oletetaan tipin maksajalla olevan enemmän henkistä pääomaa.
Nämä kaikki oletettavasti ravintolatyöntekijöiden kirjoittamina.
Kyllä hyvä normaali palvelu on koko paikan etu ja yleensä varmistaa työpaikan myöhemminkin. Näinhän oman työnikin jatkuvuus on kiinni siitä että miten hyvin työni teen (=palvelen). Eräällä tavalla olen itsekin palveluammatissa, joka on erittäin lähellä ravintoloita.
Mielestäni tippaaminen ei kuulu meidän kulttuuriimme, mutta jos jokin ala välttämättä haluaa tipin maksamistavan rantautuvan laajemminkin meillekin, niin olkoon sitten koko palkka tipeillä kerätty. Siten tipit tulee oikeasti ansaita. Oli se ala mikä hyvänsä.
Omalta osaltani jätän tämän tähän.
Suomessa saa kyllä niiiiiiin käsittämättömän harvoin todella hyvää jos edes tyydyttävää asiakaspalvelua, joten ei ihme, että harvemmin käynyt edes mielessä jättää tippiä.. Muutama postikortti tai muu kiitos on kyllä tullut joskus lähetettyä.. Lämmittää varmasti mieltä pidempäänkin :))
Tippikulttuuri on jotain sellaista mitä pitää välttää kuin ruttoa. Hyvästä palvelusta kiittäminen käy hyvin kiittämällä hyvästä palvelusta. Hinnat selvät molemmin puolin.
Ravintoloiden omat tapakulttuurit vaihtelevat ravintolasta ravintolaan ja jopa samassa ravintolassa vuorosta toiseen. Täytyy olla melkoinen jonglööri asiakkaana että pysyy aina jyvällä siitä mikä on tässä ravintolassa tänään se ainoa oikea tapa käyttäytyä.
Ja sitä tapakulttuuria on hyvä olla molemmin puolin. Kun asiakkaana on koettanut saada katsekontaktia henkilökuntaan 20-30 minuuttia saadakseen tilatakseen laskun ja sitä kontaktia ei selkeästi saa ellei ole valmis liukutaklaamaan ohikiitäviä tarjoilijoita niin silloin ei ole epäkohteliasta mennä tiskille maksamaan laskua. Se on kohteliasta että vielä ylipäätään yrittää maksaa eikä vain lähde pois.
ihan hyvä lista
Eiköhän se niin mene että se tippi kulttuuri ei ole sellainen mistä “pitää päästä eroon” vaan se saisi pikkuhiljaa tänne peräkylään rantautua.
Itselleni kelpaisi hyvinkin amerikkalainen tyyli missä on peruspalkka (hieman huonompi kuin meillä) mutta pakollinen tippi on 10% omasta myynnistä. Ei kuulosta yhtään hassummalta.
Jass, kannattaa sitten varmaan ensi kerralla mennä toiseen ravintolaan? Silti epäilen kovasti tuota 20-30 min odotusta laskun saamiseen… Jos olet selkeästi yrittänyt saada kontaktia tarjoilijaan, eiköhän se onnistu hiukan nopeammin.
Ja se mikä ero on siinä, että meille jätetään tippiä enemmän kuin kassalle, on mielestäni aika selkeä. Me palvelemme asiakasta 1-4 tuntia kun kaupan kassalla se on noin 1-4 min (tai vähemmän). Kyllä siitä juoksemisesta on sen peruspalkan lisäksi ihan mukava saada vaikka se pari euroa lisää (tietenkin vain jos asiakas on ollut tyytyväinen palveluun).
“…pakollinen tippi on 10%…”
Aika moista ironiaa. Jos tippi on pakollinen ja kiinteä, niin silloinhan hinta on sama riippumatta palvelun laadusta jne. Aivan kuten Suomessa, paitsi että veroja kierretään.
Muutenkin aika yksipuolinen näkemys palvelun hinnoitteluun näyttää myyjäpuolella olevan. Jos tulospalkkausta tosissaan halutaan, niin otetaan koko skaala käyttöön ja todetaan, että tarjoilijan tuoma hintalappu on vain hintaneuvottelun avaus myyjän taholta. Hintalapussa lukee esim. 100, mutta neuvottelutuloksen jälkeen päädytään 80.
Harmaata taloutta puhtaimmillaan edustavassa tippi”kulttuurissa” ei ole muusta kyse kuin siitä, että palkasta ei haluttaisi maksaa veroja ja työnantajamaksuja. Kukapa haluaisi, mutta näin se nyt vain järjestäytyneessä yhteiskunnassa onneksi menee.
Niin ja kyllä se tippikulttuuri on lähdössä pois sieltäkin missä sitä enemmälti harrastetaan.
Mua ainakin työssäni palkitsee paljon enemmän sanallinen kiitos kuin tipit. Ja se että asiakas tulee toistekin ja suosittelee vielä tutuillekin.Tiedänpähän ainakin että palkkaa on odotettavissa tulevaisuudessakin. Tipit ei elätä ketään.
Joillekin tipin jättäminen taksikuskille/tarjoilijalle on yhtä luontevaa käytöstä kuin oven avaaminen, tien aantaminen, jne. ilman, että sitä kummemim tarvirtsee filosofoida ja miettiä harmaata taloutta, eri ammattikuntien tasa-arvoa jne.
Sitä paitsi asiakaspalvelu on molemminpuolinen vuorovaikutustapahtuma, jos kokee aina saavansa kehnoa palvelua niin kannattaisi pysähtyä analysoimaan omaa käyttäytymistään….
Mikäs siinä on tippiä jättäessä jos on rahaa mitä jättää… Eipä sillä, jos suomessakin tippikulttuuri olisi ihan yhtä itsestään selvää kuin jossain muualla maaimassa (eikä hinnat sis. 10% palvelulisää..) niin toki sitä varautuisi laskemaan hintojen päälle automaattisesti sen 5-10% tippiä jo etukäteen..
Ja nyt joku sanoo, että ei kannata käydä ravintolassa jossei ole rahaa — elä huoli, harvoin käynkin..!
Mun mielestä tipin jättäminen on alentavaa. “Ota tuosta, köyhä palvelija.” Siis nimenomaan tarjoilijoita kohdellaan palvelijoina (joina jotkut ovat heitä tässä keskustelussa kutsuneetkin) ja palkitaan hieman alentuvaan sävyyn. Toki olen joskus itsekin tipannut, mutta aika harvoin.
Toinen näkökulma. Minä olen pienipalkkainen, en saa bonuksia, pekkasia tms. Säästän henkilökohtaiseen virkistysrahastooni, jotta pääsen ravintolaan syömään 2-3 kertaa vuodessa. Jo tällä lähtökohdalla oletan, että illastani tulee (lähes) täydellinen. Oletan siis, että henkilökunta tekee parhaansa, vaikka en ehkä näytä “rikkaalta tipinjättäjältä”. Jos siis näyttäisin siltä, saisinko parempaa palvelua? Koska eiväthän tarjoilijat voi tietää etukäteen, kuka jättää ja kuka ei, paitsi ulkonäköä arvioimalla. Jos siis tippikulttuuri yleistyisi, romahtaisiko kaltaisteni palveleminen jyrkästi? Saisinko odotella laskuani ja/tai töykeää, hätäistä palvelua? Näin on tainnut tapahtuakin jo, esim. Helsingin Eatzissä sain viime keväänä odotella laskuani yli tunnin ja tämän jälkeen pankkikorttiani toisen mokoman.
Eikö tippikulttuuri jakaisi nimenomaan asiakkaat eriarvoiseen asemaan? Tarjoilijat voisivat olla tyytyväisiä verottomasta tulospalkkauksestaan, tai sitten ei kun työnantajat maksaisivat alle minimipalkan sillä verukkeella, että tipit muodostavat osan palkasta. Ja taas poljettaisiin köyhää ja kohta olisivatkin jo lakossa.
Muistakaa: työ tekijäänsä kiittää!
Vielä lisäykseksi tuohon ensimmäiseen kohtaan:
Alentuva ökyrikas asiakas leveilee rahoillaan! “Mulla on millä mällätä, päästän sinutkin osille.”
Ei vittu. Ei ole kyse mistään “mulla on millä mällätä”. Vaan ihan ravintolakäytöstavoista. Se 2e vaikka ei varmaan kenenkään työssäkäyvän lompakossa paljon paina. Se on myöskin palautetta hyvin tehdystä työstä.
Mutta älkää jättäkö tippiä jos ette halua, mutta älkää tulko tänne ilmoittamaan kuinka hanurista tipin jättö on. Huoh. Älä sitten jätä, mutta ole hiljaa ei tommosta jaksa kuunnella.
Eli vaikka kuka muu tahansa asiakaspalvelija tekisi työnsä hyvin sitä ei tarvitse palkita, mutta tarjoilija on erityisasemassa?
mikä helkutin logiikka tuossa on?
Tippaaminen ei tosiaankaan kuulu “ravintolakäytöstapoihin”.
Kyllä se vaan kuuluu. Te peräkylien lähiöpubiruusut ette vain sitä tajua. Saathan sä jättää vaikka ihan kelle vaan tippiä! Olisitte nähneet roskakuskien ilmeet kun joulun alla annettiin viinipullot mieheen kiitoksena hyvästä työsä. Tai postitädin ilme kun sai joulukortin ja rasian suklaata. “Tippiä” nekin.
Jos et halua jättää niin elä jätä. Pidä pennosesi. Turha sitten odottaakkaan, että sinut muistetaan tai saisit jotain ekstraa seuraavalla kerralla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Tip
Itse olen jättänyt tippiä esimerkiksi taksikuskeille usein jos kuski on ollut mukava, ja kyydinnyt minut turvallisesti kotiin. Että kyllä sitä muillekkin asiakaspalvelijoille sitä rahaa saa jättää. Kaupan kassalle joskus hyvin satunnaisesti jotain hiluja.
Huu-to sinusta tulee mieleen semmonen perinteinen asiakas joka tulee naama norsunv**lla jo ovesta sisään, ja lähtee ulos samannäköisenä.
heh…
poliisille tippiä: “olipas hieno kokemus toi putkayö ja mahtavaa aamupalaa siellä”
tai
“hienosti kirjoitettu sakko! Hyvää työtä! Pyöristetään tää loppusumma nyt tasarahaan”
siinä kun rupee pyöristeleen niin joku vois luulla lahjonnaks.
“Jass, kannattaa sitten varmaan ensi kerralla mennä toiseen ravintolaan? Silti epäilen kovasti tuota 20-30 min odotusta laskun saamiseen… Jos olet selkeästi yrittänyt saada kontaktia tarjoilijaan, eiköhän se onnistu hiukan nopeammin”‘
Useamman kerran ollut niin, että vähänkin isommalla alalla olevassa ravintolassa ei tarjoilijoita ole käynyt lainkaan 10-20 min kuluessa sillä puolella, missä itse sattuu istumaan. Jos minun täytyy lähteä erikseen tarjoilijaa hakemaan, kyllä minä sitten mieluummin jo menen suoraan sinne kassalle maksamaan. Toisinaan saa ylipäätään palvelua odottaa aivan törkeän pitkään ja toisinaan palvelu on tällöin vielä tylyä, vaikka itse on suhtautunut ymmärtäväisesti tilanteeseen ja tiedostaa, että teillä on varmaan kiire. “Hauskimpia” ovat olleet ne kerrat, kun olin alaikäisenä muutamat kerrat kaverini kanssa ravintolassa syömässä. Meiltä ei tultu edes joka paikassa kysymään, että tahtoisimmeko tilata jotakin. Kaipa nuoret sitten tulevat ravintolaan istumaan ja selaamaan ruokalistaa, koska siinä on kivoja kuvia. Isäni ilmaantuminen paikalle toi tarjoilijan pöytään välittömästi.
Lautasten pinoaminen pöydän päähän on minusta yksinkertaisesti miellyttävämpää kuin se, että joudun sitä tyhjää lautasta pitämään joskus pitkiäkin aikoja edessäni tai että tarjoilija koettaa joskus ihan törkeän ahtaissa väleissä päästä koukkimaan niitä. Kukaan ei ole vielä valittanut. Jos nakertaa, asiasta voi minusta kohteliaaseen sävyyn todeta.
Voin ymmärtää logiikan tuon valituksen taustalla, mutta tuntuu jotenkin turhalta aggressiiviseen sävyyn valittaa siitä, että joku asiakas koettaa olla ystävällinen sille kaltoinkohdellulle asiakaspalvelijalle, kerrankin. Mitenkään asiasta ei voi tietää, jollei siitä kohteliaasti huomauta.
Ylipäätään minua alkaa aina asiakkaana vähän korventaa nämä eri paikkojen kirjoittamattomat säännöt. “Meidän ravintolassa/baarissa/kaupassa asiat hoidetaan näin ja sitten kun joku ei sitä ilmoittamatta tiedä, me ollaan sille suuttuneita ainakin salaa jälkikäteen, kun se ei tajunnut tehdä oikein”. Aina valitetaan, ettei asiakaspalvelijat osaa lukea ajatuksia. Ehkäpä kaikki asiakkaatkaan eivät osaa. Kohteliaasti huomauttamalla, tiedotuslappuja käyttämällä jne. pääsee jo paljon pidemmälle, eikä tarvitse ahdistua ihan niin paljon. Kuten joku aiemmin totesi, käytännöt itseasiassa vaihtelevat melkoisen paljon paikasta toiseen.
Tippikulttuurin hylkäämistä kannattavat ihmiset eivät ilmeisesti ole alalla töissä kun noin kamalasti vastustavat.
Ja jos teillä on pakottava tarve pinota niitä likaisia lautasia kasaan pöydän päähän niin älkään jättäkö niitä ruokailuvälineitä, servettejä tai ruoan tähteitä sinne väliin koska sellaisen kasan purkaminen vain vaikeuttaa työtämme.Jätä mielummin pinoamatta.
Emmekä me tahallaan odotuta asiakkaita pöydissä, meilläkin voi joskus olla kiire. Kyllä se tarjoilija tulee palvelemaan heti vain kuin ehtii.
Ja tiedoksi myös eräälle ruudinkeksijälle joka tilasi ketjuun kuuluvassa ravintolassa lapselle annosta, “joo meidän pikku Einarille toi broileri annos, ja tuleehan se sitten kypsänä kun se tulee kuitenkin lapselle.” Broileria EI voi tilata raakana tai puoliraakana. Tai toki saa tilata mutta omalla vastuulla ja onnea vaan uudelle salmonellapotilaalle.
Ja vielä ravintolassa on todellakin lasten lista ja aikuisten lista erikseen. Lasten listalta ei aikuiset voi tilata vaikka kuinka olisi “vaan pieni nälkä” Hämäävää on ehkä se että lapsi voi kuitenkin tilata aikuisen annoksen jos haluaa. Ongelman ydin ehkä piilee tässä.
Ja loppuun. Jos siihen likaiseen pöytään tarvitsee istua niin ei tarvitse huutaa tarjoilijalle että tämä pöytä on likainen voisitko siivota. kohta a) pöytä on helpompi siivota kun siinä ei istu ketään kohta b) eikö olekin mukavampi istua puhtaaseen pöytään ihan rauhassa.
Sitä saa mitä tilaa…
baby, kommenttisi osuu kolmessa kohtaa aika hyvin vastakarvaan…
Lasten ja aikuisten annoksista (myös http://www.aasiakas.net/index.php/2007/lastenateria-aikuisille/). Oikeasti? Onko se näin vaikeaa?
Kyllä asiakkaana vaihdan hyvin nopeasti “ravintolaa”, jos en voi tilata lasten listan annosta, jos huvittaa. Noin periaatteesta, koska tilanteet ja nälkä vaihtelevat, vaikka käytännössä en lasten annoksia ole aikoihin syönytkään.
Ymmärrän, jos annokseen kuuluu salaattipöytä, että ns. “lasten” annoksen hinta voi aikuiselle hyvin olla suurempi kuin lapselle, kun salaatista pitää tietysti laskuttaa, mutta myymästä ei pitäisi minusta kieltäytyä.
(Asiahan ei ole välttämättä tarjoilijan päätettävissä, mutta toivottavasti itse ravintolan päätettävissä kuitenkin. Lopetat sentään juttusi, että “sitä saa mitä tilaa…” Niinpä.)
Toinen juttu: Kyllä se palvelualttius (ja siis vaadittava odotusaika) vaihtelee asiakkaan (ikä, pukeutuminen) mukaan, minkä Dannakin oli huomannut. Ei baby tietenkään teidän ravintolassanne (!), mutta ehkä jossain muualla.
Kolmas juttu: broileria ei ehkä voi *tilata* raakana, mutta huonolla tuurilla sen voi kyllä *saada* raakana. No ei ehkä juuri teidän ravintolassanne (etenkään jos käytätte puolivalmisteita), mutta en voi varsinaisesti syyttää kyseistä ruudinkeksijää halusta varmistaa, että pikku Einari ei saa sitä pelättyä salmonellaa.
(Ei mennä nyt sen suuremmin siihen, onko salmonellan pelko kovinkin aiheellista, ja jos, niin missä.)
Ja Danna on minusta ihan oikeassa siinä, että ehkäpä asiakkaatkaan eivät vaistomaisesti tiedä, miten kaikki asiat juuri teidän paikassanne hoidetaan. Minuakin korpeaa se, että ajatellaan, että asioihin on tasan yksi oikea vastaus.
Hmm, itsekin olen joskus törmännyt vastaavaan kuin ellu, eli suorastaan vedetään herne nenään kun on yrittänyt tippiä jättää (no, itse en ollut tämä tipin jättäjä)..
Toisaalta, olen myös kuullut erittäin äkäisesti sanotun kommentin “osaan minä nyt itsekin oven avata” kun pidin ovea auki iäkkäälle naishenkilölle joka kepin varassa köpötteli kauppaan.
Ehkä paras näistä on mikä sattui äidilleni muutama vuosi sitten: bussissa nuori nainen huomasi hieman vaikeasti kulkevan selkeästi iäkkään naisen ja pomppasi oitis täpötäydessä bussissa paikaltaan ja kohteliasti tarjosi paikkaansa vanhukselle. No, mummo sanaakaan sanomatta istahti alas ja kun tämä nuori nainen jäi sitten siihen käytävälle seisomaan (täysi bussi) eikä välittömästi lähtenyt hoippumaan bussin perää kohti (bussi jo liikkeessä), mummo oli topakasti sanonut: “vittuako mulkkaat?”.
Pitää vaan pitää mielessään että mitä tahansa ikinä teetkin, jos siihen liittyy toinen henkilö, tämä toinen henkilö voi siitä vittuuntua. Näin se vaan on. Mutta ei sen takia kannata kaikesta pidättäytyä.
Varsinaisesti tuohon tippiasiaan en ota sen kummemmin kantaa, jätettäköön se toiseen kertaan
höm höm. tippi on vielä hieman vieras käsite suomalaisille. jos haluat kassaa ‘tipittää’, mikään ei estä sinua. tarjoilija on kanssasi alkudrinkeistä jälkiruokaan(itsellä parhaimmillaan 5tuntia). ajan vierähdys tekee palvelusta henkilökohtaisempaa. minusta aspan työhönsä ‘heittäytyminen’ on hyvä tipin jättämisen tae.
uskon, että kaikki ammattilaiset pyrkivät henkilökohtaiseen, asiakasta lukevaan, palveluun. ikävä kyllä, varsinkin isot ketjut ajavat tarjoilijoiden ajan niin tiukalle, ettei kaikkeen pysty repeämään. se on sääli. pidän ihmisistä ja varsinkin vanhemmat pariskunnat halusivat aina rupatella palvelun lomassa. tuntuu kurjalta tehdä koko ajan mielessään kiireistä karttaa, mitä pitää jutusteluhetken vuoksi tehdä juosten… ja siitä tipin määrästä… useassa paikassa tippi jaetaan keittiön kanssa. ja jos päivässä saa 20-50centtiä edes joka toiselta, on se jo suuri yllätys! hauskaa pitävät seurueet ja ulkkarit(anteeksi typerä nimitys) ‘tippaa’ koviten.
yhden tarjoilijan näkemys.
* meillä on pöytiintarjoilu, mutta jos asiakas haluaa maksaa kassalle, ei häntä tietenkään kielletä.
kannattaa KYSYÄ, voiko kassalle maksaa / missä voi maksaa.
* tippiä saa jättää, mutta se ei ole pakollista.
mikäli pidit ruuasta, palvelusta, paikan ilmeestä, tippaa ihmeessä!
* ja tosiaan, kun sinulta kysytään “maistuisko ruoka?”, älä vastaa myöntävästi, jos se ei ole totta.
voit aivan hyvin vastata “ei, se oli liian suolaista/tulista/rasvaista”, jolloin minä tarjoilijana voin kertoa keittiöhenkilökunnalle, että tarkistuu ruuan x suola/mauste/rasvapitoisuuden.
tulipa kirjoitusvirheitä näin keskellä yötä, toivottavasti pointti on kuitenkin edes jotenkuten ymmärrettävissä.
Kyllähän niitä tippejä voi jakaa myös kaupan kassalle ja bussikuskille, miksi ei.
Mutta ravintolakulttuuriin ne tipit yksinkertaisesti vain kuuluvat. Toki saadaan muutakin palkkaa, mutta on ne kiva lisä. Ja jos taskun pohjalla pyörivät pennoset on niin arvokkaita ettei raaski luopua, niin miksi edes käyt ravintolassa?
ikävä kuulla että noin monilla on paljon epämiellyttäviä kokemuksia. itse olen saanut sekä hyvää että huonoa joskus loistavaa palvelua ravintoloissa, niinkuin muissakin asiakaspalvelupaikoissa että eiköhän muisteta ettei pitäisi niin rankasti yleistää. asiakaspalvelijoita on moneen junaan, hyviä ja huonoja. itse olen ylpeä ammatistani ja teen aina parhaani vaikkei se aina asiakkaasta siltä tunnu. välillä tulee tehtyä virheitä ja välillä, anteeksi vaan, on ihmisiä joita ei vaan kerta kaikkiaan pysty miellyttämään. näin kuitenkin harvoin, usein asiakkaat valittavat asiasta.
tippaamisesta täällä oli mielenkiintoisia kommentteja. muistattehan että suomessa ei ole palvelurahaa vaan tippi on nimenomaan extraa!! tarjoilijan palkka ei koostu tipeistä, tarjoilija ei sitä vaadi eikä ammattiataitoisen tarjoilijan palveluasenteessa tule näkyä tippi/tipin puuttuminen (siis negatiivisella tavalla). itse palvelen kaikkia parhaalla mahd. tavalla riippumatta siitä tippaako henkilö (jos siis on kantis ja tiedän etukäteen)tai näyttääkö hän rikkaalta jne. mutta tippiä saa jättää hyvästä palvelusta, se ilahduttaa tarjoilijaa joka on tehnyt kaikkensa että asiakkaalla olisi kiva ilta. voin luvata että kukaan ei loukkaannu tipistä, tai jos näin oli jollekin käynyt ihmettelen syvästi. vaikka kaikkia asiakkaita palvellaan hyvin, extralla saa sitä extra-hyvää palvelua
myös erittäin ihana ja huomaavainen asiakas muistetaan ja varmasti saa ensi kerralla extra-hyvää palvelua ettei tokikaan kaikki ole rahasta kiinni.
ja jos joku ei tiedä miten tippiä jättää, niin vastaus on miten vain. sitä ei voi jättää liikaa, sen ei tarvitse olla tasa-euroja. jätä vaikka kasa 10 senttisiä jos ei muuta ole, minua sellainen ei ainakaan loukkaa. jos maksat kortilla voit mainita/kirjoittaa extra-summan etukäteen tai jälkikäteen allekirjoitus-vaiheessa jolloin tarjoilija avaa laskun uudelleen ja ottaa tipin kortiltasi. käteisen voi jättää pöytään tai antaa tarjoilijan käteen, mikä on aina kiva ele. tissitaskuun kun et rupea tunkemaan, niin ei kukaan ota sitä epämiellyttävänä eleenä tai flirttinä! sen voin vielä kertoa että tipin jako vaihtelee, jossain ravintoloissa jokainen pitää tipit “omista pöydistään” mutta usein tipit jaetaan keittiön ja muun henkilökunnan kesken tasapuolisesti. jos haluat jättää tipin vaikka vain kokeille niin sano siitä, ja rehellinen tarjoilija sen kyllä välittää heille.
ja tippiä ei todellakaan ole pakko jättää, jos se on vastenmielistä jonkun mielestä. eihän kiitostakaan ole pakko sanoa, ovea toiselle avata, vanhusta saattaa tien yli, toivottaa syntymäpäivää jne.
ja vielä yleisohje; jos mikä tahansa epäilyttää/et tiedä ravintolassa; KYSY! henkilökunta on siellä siksi että he voivat sinua neuvoa. jos et tiedä mikä on maksupolitiikka, missä vessa on, mitä viinien kuvaukset tarkoittavat jne. niin kysy. siksi me tarjoilijat olemme siellä.
Johan on kirjoittelua tippien jättämisestä. Tipit ovat vain yksi tapa sanoa kiitos. Sitä voi antaa tai olla antamatta - meillä se laitetaan yhteiseen kassaan ja jaetaan tasan koko vuoron kanssa - jokainen saa tippiä, niin kokit, tiskaajat, plokkarit ja tarjoilijat. Me teemme kaikki yhteistä työtä vieraiden viihtymisen ja ravintolakäynnin onnistumisen eteen.
MUTTA, kaikille niille joiden mielestä se on turhaa tai “minä maksan listan / tuotteen” hinnan sanottakoon seuraavaa:
Sinä et toistaisesksi maksa seuraavanlaisesta käytöksestäsi henkilökuntaa kohtaan, kuten mm. kiroilu, haukkuminen, nimittely. Rivoukset, kaksimieliset jutut, nipistely, lähentely, verbaalinen lähentely. Asiattomat jutut, turhat löpötykset ja omat juttusi näyttääksesi miten hieno ja hyvä ihminen sinä olet. Meluaminen, riehuminen, huutaminen kuin sumutorvi - vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Jos saisin reilun maksun kaikista näistä käytösvirheistä, niin työnantajani ei tarvitsi maksaa minulle palkaa ollenkaan, koska tienaan näin monikertaisesti enemmän, kuin mitä työnantajani pystyisi kompensoimaan. Lisälaskutukseen tulevat tietysti kaikki kielilisät. Jos tulet ravintolaan vieraidesi kanssa ja odotat vieraskielistä ruokalistaa ja mahdollisesti myös palvelua vieraalla kielellä, sen pitäisi olla maksullista. Jos sotket pöydän ruualla ja juomilla, niin myös siitä laskutetaan erikseen. Me tuomme ruoan lautasella ja juomat laseissa, josta sinä nautit ne siivosti sotkematta koko pöytää niillä.
Ja sitten kaikille niille, jotka ovat itse pienipalkkaisia ja kadehtivat meidän tippejä annan ystävällisen neuvon - vaihtakaa toki ravintola - alalle. Tällä alalla on paljon avoimia työpaikkoja ja näin sinäkin pääset pohjattoman kaivon antimille. Mutta, sitten et saa valittaa huonosti ja sopimattomasti käytäyntyvistä vieraista, et viikonlopputyöstä, et työskentelystä pyhinä, vappuna, juhannuksena, jouluna, uutena vuotena, illalla ja yöllä. Et saa valittaa kiireestä, särkevistä jaloista ja selästä, et melusta syntyvästä päänsärystä. Jos olet vielä sitä mieltä, että tipit ovat huono juttu, niin otamme mielellämme tuon Rahastuslistan käyttöön. Uskon, että vain kiroilulla tienaamme jo tarpeeksi - oletko ensimmäinen vieraamme? Selvät hinnat selville tuotteille selvällä palvelulla?
Niin ja kun tulette kiireen keskellä syömään täytteen ravintolaan. Tehkää se pöytävaraus etukäteen niin saatte varmsti pöydän, eikä tartte alkaa valittaan, kun ei pöytää löydy.
Jos asiakas vastaa kysymykseen “Saako olla vielä muuta?” sanoilla “Ei, tämä on hyvä näin” tai “Ei kiitos muuta” niin tarkoittaako se samalla, että “Tuo lasku” ?
Itse pidän hölmönä ja hieman epäkohteliaanakin jos työssäni ehdotan asiakkaalle laskun maksamista. En kuitenkaan ole löytänyt sellaista selvyyttä siihen, että missä vaiheessa asiakas haluaa laskun syötyään / juotuaan jollei hän sitä erikseen pyydä. Lompakon tai pankkikortin pyörittely kädessä saa toki tarjoilijan pysähtymään ja katsomaan kysyvästi, mitä asiakas mahtaa haluta. Oletettavasti tietysti sen laskun, mutta minä ainakin asiakaspalvelijana haluan sen kuulla!
“Lasku, kiitos.” Toimii yleensä ihan pomminvarmasti.
Eikä tarvitse sitten puolen tunnin päästä huutaa suuttuneena, että on istunut pöydässä toimettomana jo vaikka kuinka kauan eikä laskua vain kuulu! Kuitenkin työnkuvaani kuuluu tarkkailla asiakkaita pöydissä. Jos näen, että juttelet kaverisi kanssa, niin en todellakaan tule kyselemään, että laskutettaisiinko? En kuitenkaan tahdo missään nimessä antaa kenellekään sellaista kuvaa, että haluan heittää heidät ulos, vaikka joskus mitään tilaamattomat, jutustelevat asiakkaat vievätkin niitä kalliarvoisia asiakaspaikkoja.
Varsinkin nuorilla asiakkailla tuntuu olevan tämä pöytiintarjoilun politiikka vähän hakusessa. Meidän raflassa ei tosin pistetä kyllä yhtään pahaksi jos varsinkin kiireaikana käväiset sen laskun maksamassa kassalla. Se kuitenkin säästää askeleita
Niin! Ja ihanimpia ovat ne luottavaiset asiakkaat, jotka antavat lautastenhaun yhteydessä pankkikortin mukaan! Meillä kun joutuu sen tiskin taakse viemään ja vanhanaikaisesti vinguttamaan. Vastaavasti vituttaa ihmiset, jotka pyytävät laskun ja eivät edes vilkaise sitä kun jo ojentavat kortin käteen. Voi sen sitten edes tarkistaa, kun on kerran pyytänytkin!
Joo.. jalkoja särkee. Antakee anteeks
Tätä kohtaa en tajua:
“Kun tarjoilija kysyy “maistuiko ruoka?” niin älä vastaa “kyllä” jos se ei maistunut. Palautteen myötä voimme parantaa palveluamme”
Miksi tuota pitää edes kysyä?
- Jos lautanen on tyhjä, ilmeisestikin maistui.
- Jos lautanen on lähes tyhjä, ilmeisestikin maistui ja ruokaa oli riittävästi
- Jos lautanen on lähes täysi, niin luultavasti ei mutta sen ei pitäisi olla ravintolan ongelma. Jos siinä olisi ollut jotain vikaa, siitä olisi pitänyt mainita jo ruokailun aikana. Huonosta valinnastahan saa aasi syyttää vain itseään, eikä ravintolassa ollut mitään vikaa.
Itse olen aina ymmärtänyt tämän kysymyksen hienovaraisena muistutuksena siitä, että ruuasta ja palvelusta on kohteliasta kiittää ja soveliasta muistaa tipillä.
…ja edelliseen siis täydennykseksi, että siksi en ymmärtänyt, koska ainoa oikea vastaus kysymykseen “maistuiko?” todellakin ON vastata “Kyllä”, maistui se tai ei.
Jos ei maistunut, olisi voinut mainita ennen kun annos on syöty. Tätä mieltä ovatkin toiset tarjoilijat muissa keskusteluissa olleet.
Ja tietysti yhä niin, että jos vain teit huonon valinnan, niin sitten ei valiteta kesken ruokailua eikä sen jälkeenkään. Omasta mokasta ei parane muita syyttää.
edelliseen postaukseen.
olet kyllä aivan oikeassa, mutta meidän ravintolassamme (pieni ketju) on esimiesten taholta ajatukseksi kerrottu välttää jälkikäteen lähetetyt palautteet, koska sähköposti- ja nettisivujen kautta lähetetyt palautteet menevät pääkonttoriin ja ketjun perustajan sähköpostiin (!). kun niitä sitten sieltä päästä aletaan purkaa ensin aluetasolle, sitten yksittäiseen toimipisteeseen, sitten oikeaan vuoroon ja oikealle tarjoilijalle, niin tulee siihen kieltämättä muutama mutka. yritetään saada palaute heti asioimishetkellä. ihmiset kun kuitenkin usein lähettävät sähköpostia “ennen ollut aina niin hyvää, mutta nyt maistui vain suolalta”.
lisään vielä selvyyden vuoksi edelliseen; ihmiset todellakin lähettelevät sähköposteja jälkikäteen, vaikka ovat syöneet lautasensa tyhjiksi asioidessaan ravintolassamme.
Aika eriäviä mielipiteitä. Itse en koe tippien antamista alentavana. Kiitän aina tipistä, vaikka se olisi 10 senttiä. Eräs asiakas antoi kerran 10e, josta yritin kieltäytyä. Mielestäni summa oli liikaa, mutta otin sen lopulta siitä tiskiltä, sillä ko asiakas poistui. Lainasin kyseiselle asiakkaalle omaa puhelintani ja autoin viestin kirjoittamisessa(ei osannut käyttää uutta puhelintani). En odottanut palkkiota avunannosta, halusin vain auttaa asiakasta hädässä.
Joku kyseli aiemmin keittiöväen palkitsemisesta. Omassa työpaikassani päivän tipit kerätään yhteen ja jaetaan tasaisesti kaikkien töissä olleiden kesken (keittiö, sali, tiskari). Kirjaa pidetään tietokoneella ja tippinsä voi nostaa milloin haluaa. Itse olen vuoden aikana nostanut 300e, eli ei lähellekään sitä mitä joku tuolla alussa laskeskeli.
Ja mielestäni tarjoilijat/ravintola-alalla olevat eivät ole erityisasemassa! Itse tipitän esimerkiksi portsareita. Jos narikkamaksu on 1,5e annan yleensä aina 2e ja sanon että se on tasan, tai sitten pyydän että ota 2e. Lisäksi olen taksissa jättänyt tippiä. Maksan usein kortilla, mutta tosiaan siinä kuitissa on erikseen viiva missä lukee ekstra ja loppusumma. Pyöristän sitä lähimpään tasalukuun, tai riippuen summasta. Mutta yleensä aina jotain, ellei kuski ole ollut erityisen apaattinen/tympeä/töykeä. Ja tosiaan voi työstä kiittää myös muuten kuin rahalla, itse vein kirjastonhoitajalle kukkia hänen jäädessään eläkkeelle. Että näin.
“Á la carte ravintola on eri asia kun mäkkäri. Hienostelupaikkojakin on, mutta perusruokaravintoloissakin saa käyttäytyä.”
Mäkkärissä kun ei tarvitse käyttäytyä?
Sinulle, Asiakas; Olet köyhä paska jonka kuuluu jäädä himaan eikä päästää yhteenkään ravintolaan ikinä koskaan asiakkaaksi vain koska haluat olla tyytymätön palveluun yms. Kuulut juuri siihen ryhmään joita ei toivota yhteenkään ravintolaan asiakkaaksi. Yleensä ei tule ikinä sanottua näin pahasti kenellekään, mutta sinä olet tietämätön juntti. Ja te kaikki jotka olette sen kannalla että suomessa ei tulisi koskaan jättää tippiä koska se ei tänne “sovi”, jääkää tekin siihen omaan pikku tynnyriinne asumaan ja hakekaa kaupasta ja alkosta ne ruoat ja juomat. Tipin jättäminen kuuluu hyvään käytökseen, mutta luonnollisesti vain silloin jos asiakaspalvelija on sen ansainnut.itse jätän ulkona käydessäni parhaimmillaan 50-60 tippiä per ilta, mutta teen sitä suurimmaksi osaksi sen takia, että saisin muiden asiakkaiden pikku aivot raksuttamaan että sitä tippiä saa jättää.
Olipas mielenkiintoinen ja pitkä viestiketju. Ihan kaikkia komentteja en tarkalleen jaksanut lukea, mutta….
KOMMENTTIIN: “Kun tarjoilija kysyy “maistuiko ruoka?” niin älä vastaa “kyllä” jos se ei maistunut. Palautteen myötä voimme parantaa palveluamme” -Miksi tuota pitää edes kysyä?
Meillä käydään kysymässä “ruokailun alkuvaiheilla” maistuuko ruoka. Ja sitä pitää kysyä! Tässä vaiheessa asia on vielä korjattavissa. Voidaan tehdä mm.uusi annos. Palaute on tärkeää, koska palautteen ansiosta voidaan kehitää niin ravintolan palvelua kuin annoksiamme. Minusta on mukava tietää onnistuimmeko vai emme ja missä onnistuimme ja missä emme! Ilman palautetta en voi kehittää toimintaani!
Valitettavasti monikaan tarjoilija ei aina osaa ottaa vastaan tätä negatiivista palautetta. Ja riippuhan se myös siitä miten negatiivinen palaute annetaan. Alä koskaan lähde huuto linjalle, asiallisella keskustelulla saa paljon enemmän aikaan.
Tipeistä vielä:
Tippiä saa jättää, mutta se ei ole pakollista. Itse jätän tippiä, jos palvelu on ollut hyvää, ruoka maistunut ja paikka on ollut loistava. Tipin määrä riippuu siitä, miten kohdilleen edellisissä kategorioissa ollaan osuttu. Voin sanoa ettei se tarjoilijan palkka kovinkaan suuri ole, mutta eipä sitä tipeilläkään eletä. Tipit menee myös monissa paikoissa jakoon (tiskareiden, kokkien, muiden tarjoilijoiden kanssa -riippuen paikasta). Oma osuuteni esim. euron tipistä, ei ole paljoa. Huomasin vain, että yhdessä viestissä joku oli laskenut aika huimat tipit tarjoilijoille :)huh
Jos haluaa jättää tippiä vain kokeille ruuasta, voi sanoa tarjoilijoille, että “tipit ovat kokeille hyvästä ruuasta”. Minulle on mm. sanottu, että “ruoka ei ollut hyvää, mutta palvelu loistavaa” ja isketty tippiä käteen “nämä ovat sinulle”. Ja omasta milestäni tippiä voi jättää muuallakin kuin ravintoloissa, jos kokee jonkun sen ansainneen. Kerran annoin tippiä grillillä. Vakio grilli, missä käyn usein. Sieltä saan hyvää palvelua ja loistavaa mättöruokaa. Grillin naiset menivät ihan hämilleen, eivätkä millään meinanneet huolia rahojani.
Tahtoisin myös muistuttaa, että positiivista palautetta voi lähettää vaikka sähköpostitse. Se lämmittää minua enemmän kuin tipit ja säilyy muistona pidempää! Ei se palaute”loota” ole vain negatiivista palautetta varten.
Noin 10% tippaus laskun summasta on mielestäni kohtuullinen (lasku 100€ = n. 10€ tippiä tai lasku 4,5€ = n. 50cnt tippiä). Jos laskusi on 239,70€, vaikuttaa lähinnä vittuilulta, että kirjoitat slippiin 240€. Jo pelkkä korttinumeron näppäily maksetun tapahtuman jälkeen on suhteellisen työlästä.
Kommentti vielä edelliseen:
“Toisaalta jos asiakas maksaa baarimikolle esim. 10 euroa tippiä, millaista palvelua hän voi odottaa saavansa? Entäpä 500 euron tipillä?”
Yleensähän lasku maksetaan ravintolasta poistuessa. Mitä todennäköisemmin henkilökunta ei voi tietää aikooko ko. asiakas jättää tippiä 10€ vai 500€, joten palvelun tason kannalta tämänkaltaiset spekuloinnit ovat mitättömiä.
Tippiä ei ole pakko jättää! Tippi on ennenkaikkea tunnustus hyvästä palvelusta ja/tai ruuasta sekä onnistuneesta illasta. TILANNETAJUA rakkaat asiakkaat. Jos olen vaatimattomampaa keskitasoa olevassa ac-ravintolassa ja tilaus, laskutus ym. asiat ovat sujuneet mutkattomasti voin olla tyytyväinen. En voi odottaa Rossossa Chez Dominiquen palveluita.
Myönnän etten ole koskaan antanut tippiä. En ole tippejä vastaan, mutta eipä ole vain tullut annettua. Ehkä sitten kun olen kunnolla työelämässä (olen siis opiskelija). Mielestäni on kuitenkin turhaa valittaa täällä ihmisistä, jotka ei anna tippiä. Kohtelias tietenkin pitää olla, mutta tippi on asiakkaan itse antama ekstra. Kiitosta voi antaa muutenkin (kuten hyvällä palautteella).
Valitettavasti joskus on vain sen verran kiire, että lasku on pakko tulla maksamaan kassalle. Esimerkiksi kun on melkein puolituntia yrittänyt saada katsekontaktia tarjoilijaan, kun viheltäminen ja sormien napsuttelu on kiellettyä, menen tiskille, mielummin kuin vaikka myöhästyn linja-autosta sen takia. Ja ei ole ihan yksi kerta kun olen odotellut (ruuhka ajat ymmärrän, mutta en puoli täyttä ravintolaa.)
Muistan, kun äitini oli ravintolassa 70 ja 80- luvut töissä ja puhui usein kuinka hyvät tipit olivat. Itse lähdin myös ravintola - alalle ja pääsinkin heti 80 - luvun puolessa välissä leivänsyrjästä kiini. Viikonloppuisin olin mm. Tampereella hotellin baarissa töissä ja muistan sen vielä tänä päivänäkin, että perjantain lauantain tipit olivat sitä luokkaa, että maksoin niillä asuntokuluni. Joten on täyttä puppua sanoa, ettei Suomessa ole (koskaan) ollut tippikulttuuria…
Minä jätän nykyään tippiä hyvästä palvelusta. Kyllä sitä entisenä ravintola-alan ihmisenä tietää että yksi asiakas voi pilata tai pelastaa päivän.Ja se että älkää koskaan valittako palvelun hitaudesta työntekijöille vaan omistajalle. Se on se joka päättää montako ihmistä on työvuorossa. Ihmisellä ei ole kuin kaksi jalkaa ja kättä. Jos olette baaritiskillä juomaa tilaamassa ota rahat jo esille ja tiedä mitä tilaat nopeuttaa huomattavasti muitakin. Turha on vihellellä siellä tiskin takana on tuskin koiria tai huoria!Ja jos ruoka on pahaa tai muuten pilalla niin sanokaa se ennen kuin olette nuolleet lautasenne kiiltäväksi ja kieltäydytte maksamasta kun se oli niin kauhean pahaa….mitähän vielä!!!!Jatkan myöhemmin! Tsemppiä ja jaksamista kaikille jotka työskentelevät känniläisten kanssa!
“Me emme siis ole “palvelijoita”, niin kuin jotkut jaksavat meitä kutsua. Myös “tyttö!” tai “poika!” huudahdukset saavat veren kiehumaan.”
Eh! Garçon! Le compte, s’il vous plaît!
Rakastan ravintoloissa juoksemista ja niistä on erinäisiä kokemuksia.
Tipeistä sen verta että joskus jätän joskus en, yleensä vain euron pari.
Itämaiset raflat ovat antaneet parasta palvelua.
Miksi oi miksi en saa lasten annosta? Hävettää jättää hyvää ruokaa lautaselle, mutta kun en vaan ole niin suuriruokainen! En juuri koskaan voi tilata alku/jälkiruokaa koska pääruuan kanssa on jo vaikeuksia. Ei kaikilla ole rekkamiehen vatsaa… Tässä suurin kiinalaisen plussa onkin, loput saa mukaan!
“Maistuiko?” Lähes aina sanon maistui kiitos ja tarkoitan tätä.
Kerran jäi mieleen tapaus kun ei maistunut. Lampaani oli todella sitkeää vaikkakin oli kyseessä kypsä ulkofilee joka on nopeasti kypsennettynä hieman sitkeämpää, mielestäni kuitenkin tämä oli jo liian. Ystäväni taas tuskastui samalla aterialla suolan määrään. Kerroimme tarjoilijalle näistä, kovinkin kohteliaaseen sävyyn ja hieman pahoitellen, emme ole hyviä valittamaan.
Kyseinen tarjoilija ivaili ja naljaili meille vielä seuraavana aamunakin tästä (olimme siis hotellissa) “onko muffinsi mureaa?” Joo hieman tuli nöyryytetty olo… Mitä sitten kyselee jos ei halua vastausta?
Eli syön kotona kun se vaikuttaa olevan paljon helpompaa…