Ulkomaan numeropalvelun arkipäivää
Keski-ikäinen, töykeä naishenkilö soittaa ulkomaan numeropalveluun.
Asiakas: “Tarviin heti Markun numeron!”
Minä: “Mistä maasta nyt on tarkoitus etsiä?”
A: “No Thaimaassahan se on että sieltä tietenkin!”
M: “Onko hänellä siis thaimaalainen puhelinliittymä?”
A: “No ei tietenkään, kun ei se siellä asu!”
M: “Ahaa. Jos hänellä on suomalainen GSM-liittymä, soitatte siihen ihan niin kuin hän olisi Suomessa, suuntanumeroita ei tarvita.”
A: “No älä selitä siellä, ei mulla Markun numeroa ole, siksihän teille soitan!”
M: “Mutta tästä ulkomaan numeropalvelusta saa tietoa nimenomaan ulkomaisista liittymistä.”
A: “Älä sössötä vaan etsi se numero!”
M: *huokaus* “No millä paikkakunnalla tämä Markku asuu Suomessa?”
A: “Mistä minä tiedän, jossain Helsingissä tai Vantaalla tai jossain.”
M: “Ahaa. Ja Markun sukunimi on..?”
A: “No voi herranjumala, en mä nyt sellaisia muista! Etkös mitään tiedä? Virtanen se kai on.”
M: “No 09-alueelta löytyy noin 180 henkilöä tällä nimellä, osaatteko kertoa tarkempaa osoitetta tai olisiko liittymä työpaikan kautta?”
A: “Voi helvetti että te olette avuttomia siellä!! Mistä minä tietäisin? Haluan sen Markun numeron nyt heti!”
M: “Mutta en osaa millään arvata ketä näistä lähemmäs 200 henkilöstä on juuri teidän etsimänne…”
A: “Te olette sitten täysin hyödyttömiä, ette siellä löydä IKINÄ MITÄÄN!!!”
*klik* tuut tuut tuut*
T:”All we need is a little patience..”
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Oh dear. All you need is a BIT more patience than just “a little”… you have my sympathy.
Osanottoni.
Syntistä savea on useimmiten hankalaa käsitellä.
Kuitenkin:”Kärsivällisyydellä taivutetaan ruhtinas ja leppeä kieli muskaa luut”
Raamattu,Sananlaskut 25:15
Sonerankos mainos se oli, että heidän asiakkaansa saavat aina vähän enemmän, kun snägäriltäkin tuli juhla-ateria… Ehkä kyseinen aasiakas odotti palvelun olevan sellaista. More for less, elin kun kerrot vähemmän, saat tietää enemmän
Mutta kansa vaatii lisää näitä puhelintukijuttuja, näistä saa aina parhaat naurut (toivottavasti myös kyseinen asiakaspalvelija osaa ottaa nämä pidemmänkin päälle huumorilla).
Olin aikoinani töissä parkkitalon kassana, ja päivittäin jouduin vastaamaan vähintään yhteen puheluun, jossa kyseltiin juna-aikatauluja. Kovin oli vaikea aasiakkaiden ymmärtää, että minulla ei niitä pysäköintitalossa ole. Koska olen ilkeä ihminen ja äärimmäisen sopimaton aasiakaspalveluun, aloin lopulta keksiä aikatauluja omasta päästäni tyyliin: “Jaa, Hämeenlinnaan? No 10.53 lähtee seuraava ja sen jälkeen 13.11.” Hyi minua… Mutta hauskaa oli kihitellä yksinään ja miettiä, että siellä se mummo nyt räntäsateessa hiihtää. Parkkitalokokemuksista olisi muutenkin vaikka kuinka paljon kerrottavaa, mutta niitä hirveitä aikoja muistellessa tulen niin pahalle päälle, että jääköön väliin. Ei enää ikinä asiakaspalveluhommia minulle, kiitos!
Ihme että kestät tuollaista, vaikka itse olen saanut kokea kaikenlaista mutta tuo on jo täysin naurettavaa :S
Hehee, Markkuja on 48 761..
Heh heh, kuulostaa NIIN tutulta..:) Näissä aspa- hommissa kyllä oppii että maailma on täynnä tosi fiksuja immeisiä.. parempi vaan ottaa huumorilla nää jutut, saapahan ainakin hyvät naurut monesti päivässä työkavereiden kanssa!
Keltaisessa Pörssissä siihen aikaan kun lehteä vielä joku luki eikä Huuto.net ollut kuin pilkkeenä yläkerran nörttien silmäkulmassa, ilmoituksia otettiin vastaan puhelimitse. Monta kertaa työvuoron aikana sai nyhtämällä nyhtää pääkaupunkiseudulta soittavilta sitä suuntanumeroa. Jotkut sanoivat, että häntä ei tartte sit saadakaan kiinni jos ei voi soittaa ilman suuntanumeroa.
Joku pieneltä paikkakunnalta kotoisin oleva mummeli hämmentyi kovin suuntanumeron kysymistä ja oli sitä mieltä, että kun tämä on niin pieni paikkakunta, ei meillä ole täällä sellaisia käytössä ollenkaan
Siis tuollaiset ämmät pitäisi viedä saunan taakse ja lahdata tylsällä kirveellä…
Sinä numeropalvelun henkilö, otan osaa, että joudut kestämään tuollaisia asiakkaita
Musta tuntuu, että ihmisille toi puhelimessa asioiden hoitaminen on muutenkin jostain syystä aika vaikeaa. Olin ennen puhelinpalvelussa töissä enkä vieläkään ymmärrä miten asiakkaan oli vaikeaa käsittää, että mä en voi tietää kuka siellä soittelee ilman jotain tietoja ja “Maija Mikkelistä” ei käy. Meidän ohjelmalla ei edes pelkästään noilla tiedoilla pysty asiakasta hakemaan. Hauskaa oli, kun asiakkaat alkoi inttää “Mä olen teidän vanha asiakas, että LUULIS LÖYTYVÄN.” tai kun esimerkiksi osoitetta kysyessä “Huoh, pitääkö se JOKA kerta antaa…” ja paras “No etkö sä nyt näe sieltä?!”. Ja eikö niitä laskuja/asiakasnumeroa/tilausta voi kaivaa jonottaessa/ennen soittoa siihen nenän eteen, ettei tarvitse sitten siinä langan päässä alkaa kaivamaan, kun se puhelu maksaa asiakkaalle ja muut ihmiset jonottaa.
Kirjoittajan kuvailemalta ihmistyypiltä katoaa yleensä loppukin kontrolli puhelimessa, kun he tajuavat että luuriin saa suoltaa oikeastaan mitä tahansa - asiakaspalvelijahan ei ole fyysisesti heidän nokkansa edessä.
Vaikeita he ovat kyllä ‘luonnossakin’. Hyi olkoon.
Toi on kyllä niin järjetön juttu, että tekis mieli epäillä pilasoittajaa, mutta kaikenlaisia hulluja sitä on ihan oikeesti liikkeellä. Kassallakin tekis tämän tästä mieli kysyä, että “ootteko te piilokamerasta?”
Kiitos mieltä lämmittävistä kommenteista - on ihanaa tietää että maailmassa on järkeviäkin ihmisiä, sillä todellisuus kyllä vääristyy kun näitä stoorissa mainitun laisia tyyppejä kuuntelee. Olisikin pilasoittoja, mutta ei - ihmisten tylyys ja töykeys on meillä arkipäivää, välillä idioottimaisuudet menevät sellaisiin mittasuhteisiin ettei voi kuin ihmetellä…mutta huumorilla pärjää pitkälle ja kaikille törkimyksille nauretaan pitkään ja hartaasti :o) Ja onneksi on yleensä aina se valopilkkuasiakas, joka kiittää kauniisti ja käyttäytyy kohteliaasti!
provo / pila
Usko tai älä, urpo, totta se on.
Ei noita asioita helposti usko, ellei ole itse numeropalvelussa. Vaikea niitä on koskaan ulkopuolisille selittääkään.
Minusta tämä oli uskomatonta, että naisystäväni ei saanut teiltä hyvää palvelua ja minun numeroani. Olinhan sentään tavannut tämän elämäni rakkauden mielisairaalan oleskeluosastolla mielialapillereitä jonottaessamme. Ensi kerrallan tulen taatusti käyttämään Thaimaan ulkomaannumeropalvelua, josta sentään saa asiaan kuuluvaa palvelua oikealla kielellä.
Just joo… Toi kuulostaa ihan samalta kuin eräs tuttuni; känniääliö soitti keskellä yötä että “Tuuttänne?”
” Siis minne?”
” No tänne! Täällon huvameininki”
klik, tuut, tuut, tuut, tuut
Itse ainakin muistan tuossa pari vuotta sitten juhannuksena kaverin kanssa soittaneeni samalla tyylillä, kuin ko. nainen, tosin ilman törkeyksiä, mutta tää aspa löysi kuitenkin aivan oikean henkilön sieltä n. 10 saman nimisen joukosta
soitettiin vielä perään ja kiitettiin kauniisti 
No, helpottuuhan homma huomattavasti kun on 180 henkilön sijasta 10.
Sain aikanani lukemattomia kertoja puheluita joltain tuiki tuntemattomalta rouvashenkilöltä joka oli pyytänyt numeropalvelua yhdistämään Vantaalle ja minun nimelläni.
Olen ottanut hieman selvää, täällä asustaa noin 14 samannimistä jamppaa. Ilmeisesti tämä rouva on ollut samankaltainen ja numeropalvelun aspa on vaan randomilla sitten yhdistellyt numeroihin.
Ihmiset valitettavasti luulee että numeropalveluilla on joitain ihmeohjelmia jolla saa juuri sen oikean Markun kiinni. Jos on noin vähän tietoja, sanoisin että turha edes soittaa. Jos tiedät katuosoitteen, voit ottaa luurin käteen ja koittaa, mutta älä hermostu jos sitä Markkua ei löydy. Ai niin, jos on salainen numero, silloin EI näy osoitetta EIKÄ siihen voi yhdistää. VAIKKA olisi oma äiti. Sitä numeroa EI OLE! Otan osaa kaikkien niiden puolesta jotka on numeropalvelussa töissä. Onneksi oma pestini on loppunut, en jaksanut enää kyseistä työtä.
siis tuollaisia puheluja tuli itse työskennellessäni joka päivä.kaikista kivoimpia puheluja oli ne jotka muuten meni ihan hyvin mutta lopuksi toivotettiin haistamaan v****a tms.että sellasia käytöstapoja niillä aaseilla…
niin ja sitä salaista numeroa ei ihan oikeasti näe,joten lakatkaa kitisemästä että teille sen voi antaa ettekä kerro sitä kenellekään!!