Urbaanit uskomukset
Työn ohessa kohtaa monenlaisia uskomuksia vartijan ja asiakkaan oikeuksista. Monet uskomuksista perustuvat vanhoihin lakipykäliin, joita on muutettu sen jälkeen jo useampaankin otteeseen.
Esimerkiksi moni yhä on varma, että vartija ei saa tehdä henkilötarkastusta kohdehenkilölle, vaan ainoastaan poliisi. On tullut niitäkin vastaan jotka “tietävät”, että vartijalla ei ole oikeutta estää heidän poistumistaan alueelta, ellei ole todisteita rikoksesta josta voi saada vankeutta.
Kerran oudot uskomukset tulivat esille kun eräs nuori mies varasti videokameran myymälästä, jossa olin vartijana. Mies lähti hyppyyn heti kun näki minun lähestyvän. Varkaalla oli hyvä etumatka, mutta uskoin kykeneväni saamaan hänet kiinni viimeistään ulkona. Yllättäen kohdehenkilö teki kiinniottamisen helpoksi, kääntymällä ulos päästyään ympäri keskisormiaan vilautellen. Leveä virne naamallaan hän huusi jotain siitä, että hän on liikkeen ulkopuolella ja, että mä en vois tehdä enää mitään.
Voitte kuvitella näppärin hämmästyksen ja vitutuksen kun raahasin hänet takaisin liikkeeseen ja kiinniottotiloihin. Vielä poliiseillekin hän valitteli laittomasta kiinniotosta.
T:Samppa
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
- Ei vastaavia tarinoita
Lainatakseni toista sivustoa ‘oikeus ja kohtuus’ “Vartijan oikeudet perustuvat käytännössä kokonaisuudessaan samoihin jokamiehen oikeuksiin jotka on määritelty Pakkokeinolaissa (30.4.1987/450). Eli täysin samoihin oikeuksiin kuin kenellä tahansa suomen kansalaisella on. Meillä kaikilla on oikeus ottaa varas kiinni verekseltään. Vartijan toimintaa säätelevät myös Valtioneuvoston asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista (19.6.2002/534) sekä laki Yksityisistä turvallisuuspalveluista (12.4.2002/282). Vartijan oikeudet ja velvollisuudet löytyvät edellämainitun lain 28§ alamomenteista”
“vartija ei saa tehdä henkilötarkastusta kohdehenkilölle, vaan ainoastaan poliisi.”
“vartijalla ei ole oikeutta estää heidän poistumistaan alueelta, ellei ole todisteita rikoksesta josta voi saada vankeutta.”
Miksiköhän allekirjoittaneen muisti olisi kovasti sitä mieltä, ettei vartija saa tehdä tarkastusta? Melkein uskaltaisin väittää Batteryn viittaamaa sivustoa lähteeksi tähän, mutta en sata-varmana mene sanomaan.
Vartija ei saa tehdä henkilötarkastusta kohdehenkilölle. Jos joku kieltäytyy avaamasta laukkuaan, niin vartijalla ei ole oikeutta tonkia sitä, ainoastaan poliisilla on sellainen oikeus. Olisi se kyllä hemmetti jos pelkkä vartijakortti oikeuttaisi henkilötarkastuksen tekemiseen. Joku tolkku.
Eikä vartija myöskään saa estää poistumasta, jos todisteita mistään ei ole. Sellaisessa tilanteessa soittaisin poliisin paikalle itse.
Mutta jos on nähnyt selvän varkauden, niin myyjä/vartija saa ottaa tuotteen pois. Eli nämä on ihan näitä kansalaisen oikeuksia. Poliisilta on saatu infoa asiasta.
Heh, aika paha fail nyt vartijan puolelta. :—–D
Menee jo vähän saivarteluksi, mutta vaikkapa tuolla yllä mainitussa pykälässä on tieto, että vartija saa kiinniotto-oikeutta käyttäessään tutkia henkilön. Kiinniotto-oikeuskin on määritelty kyllä tarkasti, joten sitäkään ei ole tarpeellista arvuutella.
haha.. puujalka.
Jottei ihan eksyttäisi aiheesta, niin toivottavasti kyseistä riemuidioottia varasta ei vasemmalla kädellä kiinni otettu, kun asiakas on aina oikeassa.
Vartijalla on oikeus kiinniottaa verekseltään kiinni saatu varas sekä pidättää tätä poliisin saapumiseen asti. Vartijalla ei ole oikeutta penkoa kenenkään reppua tai laukkua.
Jos käy niin, että vartija lukitsee sellaisen henkilön kaupan takahuoneeseen, joka ei olekaan varastanut mitään, voi kiinniotettu henkilö tehdä rikosilmoituksen aiheettomasta vapaudenriistosta.
Varastaminen on lailla kielletty. Rosvot kiinni vaan.
Jokaisella on oikeus suorittaa siviilipidätys jos he ovat nähneet verekseltään jonkun varastavan tai heillä on äärimmäisen pätevä syy olettaa moista, kuten jos kassa huutaa juoksevan henkilön perään “Ottakaa varas kiinni” niin eiköhän asia ole selvä
Lukekaapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henkilöntarkastus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henkilöntarkastus
En näköjään saa osoitetta oikein, mutta googlesta voi hakea “henkilöntarkastus” ja wikipedia antaa tietoa.
Jep jep. Eli vartija saa tehdä henkilötarkastuksen. btw.wikipedia antaa tietoa myös kun googlettaa sanaa vartija.
Kyllä meille ainakin jaettiin työnantajan (Securitas) puolelta kirjalliset ohjeet, kun tuo henkilön- ja kassientarkastamiseen oikeuttava laki astui voimaan. Toinen asia on, että kannattaako niitä näppejään mennä tunkemaan ihan jokaisen narkkarin kassiin. Sitä kun ei tiedä mitä siellä on.
Oikeastaan aika huvittavaa kuinka M ja BRIM oikein alleviivasivat Sampan pointin “tietävistä” aasiakkaista.
Itse kyllä hankin tietoni ihan poliisilta, joka oli sitä mieltä, että vartijalla ei ole oikeutta estää ketään lähtemästä pois jos näyttöä rikoksesta ei ole. Puhumattakaan siitä että vartija saisi ruveta esim riisututtamaan porukkaa.
Tiedännyssit kumpaa uskoa.
En tiedä onko tämä nyt vain osoitus siitä että minulla ei ole minkäänlaista sisä-lukutaitoa, vai jotakin muuta. Mutta laissa sanotaan:
“vartijalla on vartioimistehtävää suorittaessaan oikeus ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai jos rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos.”
Siis, VEREKSELTÄ tai PAKENEMASTA, eikös se tarkoita että rikoksesta on näyttöä???
Sanoiko joku että vaksilla on oikeus riisuttaa kiinniotettu? (Huom! Se on kiinniotto, ei siviilipidätys! Lukekaa vähemmän Aku Ankkaa.)
Tarkastus tulee tehdä ns. käsikopelolla ja meille ainakin suositeltiin että sen tekee kiinniotetulle samaa sukupuolta oleva, jos mahdollista, niin säästytään jenkki-tyylisiltä toi-koski-mua-tissiin-mä-haluun-miljoonan-kanteilta.
Brim: Ei kai kukaan estä ketään poistumasta, jos sitä näyttöä ei ole. Eikä niitä laukkujakaan varmasti huvin vuoksi tutkita, vaan silloin kun on aihetta
“On tullut niitäkin vastaan jotka “tietävät”, että vartijalla ei ole oikeutta estää heidän poistumistaan alueelta, ellei ole todisteita rikoksesta josta voi saada vankeutta.”
Tämä oli alkuperäisesssä entryssä. Millä tavalla minä oikein tuon luin väärin, en tiedä…
Väärin lukemisesta en tiedä, mutta luulit alkuperäisen tekstin kirjoittajan olleen väärässä.
Eikö hän sitten ollut?
Minä en todellakaan tiedä mitä nyt uskoa. Yksi taho sanoo yhtä ja toinen toista. Uteliaisuuttani meilasin asiasta poliisille, joka sanoi että vartijalla ei ole oikeutta estää poistumista ellei todisteita ole. Ja alkuperäisen kirjoittajan mukaan on. Eikä laukkujakaan pitäisi saada tonkia ellei näyttöä ole. Ehkä hän sitten muisti väärin, sitä en osaa sanoa.
Omat laukkuni on ainakin pengottu monta kertaa ihan vaan pärstäkertoimen perusteella (nuori mies on potentiaalinen varas, tietenkin), vaikka koskaan en ole mitään pöllinyt. Aina olen antanut vartijan ja kassaneidin tonkia kassini vaikka se tuntuu erittäin nöyryyttävältä. Että kyllä niitä ihan huvin vuoksikin tutkitaan.
Ei hän ollut. Vaan oikeassa. Kuten myös ex-vaksi. Eikä alkuperäinen kirjoittaja mielestäni sanonutkaan, että saisi estää poistumisen ellei todisteita ole. Ei sitä ole kukaan väittänytkään. On sanottu, että saa estää jos todisteita on. Eli esim. näkee varastamisen ja ottaa pakenevan varkaan kiinni.
Tai en ainakaan saanut käsitystä, että hän huvin vuoksi ketään yrittäisi estää poistumasta paikalta.
BRIMille:
Olet oikeassa, ensimäisessä viestissä mainitaan aasiakkaat jotka “tietävät” ettei vartija saa estää poistumasta ellei tiedossa ole kakkua. He ovat osittain oikeassa, unohtuu vain se osio joka on kirjoitettu sen jälkeen, eli: “tai jos rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos.”
Tämä on se mihin itsekin olen tottunut luottamaan, että näin se menee.
Lähdekritiikin välttämiseksi (vrt Wikipedia) laitetaan tähän nämä oikeammat linkit:
Pakkokeinolaki ja Valtioneuvoston asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista (19.6.2002/534) sekä laki Yksityisistä turvallisuuspalveluista (12.4.2002/282) löytyvät Finlexin sivuilta kohdasta ajantasainen lainsäädäntö ko hakusanoilla…
http://www.finlex.fi
Tunnetusti nimittäin Wikipediassa ei ole kovin luotettavaa tietoa, joten lakiteksteihin viitatessa kannattaa muistaa viitata tuonne Finlexin sivustoon, josta taatusti saa oikeimman tiedon… moneen muuhunkin asiaan.
Etsipä sieltä vaikkapa tietoa hakusanoilla: perätön lausuma
Kenellehän tuo viimeinen kommentti on osoitettu? Ja onko se huumoria, sarkasmia vai ivaa vai jotakin muuta?
Kiinniotto-oikeus on kenellä tahansa Suomen kansalaisella joka näkee varkaan varastavan jotain, ja saa tämän _verekseltään_ kiinni.
Eli siis, jos varas jossain välissä poistuu suorasta näköyhteydestä, niin todistus oikeuden edessä on heikko, ehkä jopa olematon.
Näin se vaan menee.
Ohho, aika aimo annos mutua tullut eri tahoilta.
Vartijahan, kuten myös jokainen kansalainen, on oikeutettu ottaman kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai jos rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos. Myös etsintäkuulutetut saa ottaa kiinni. Kiinniotettaessa saa käyttää tarpeellisia voimakeinoja, jos kohdehenkilö vastustaa kiinniottoa.
Ja turvallisuustarkastuksen tekeminen ei sitten enää kuulukaan jokamiehenoikeuksiin, mutta vartija ( toki myös poliisi ja muut vastaavat virkamiehet) voi tehdä sen (vain ja ainoastaan) kiinni ottamalleen henkilölleen. Tässä tarkastetaan kiinni otettu ja hänen mukanaan olevat tavarat sen varmistamiseksi, ettei kiinni otetulla ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Vartijalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut vaaralliset esineet tai aineet. Pois otetut esineet tai aineet on luovutettava viipymättä poliisille. Ja tämähän ei siis ole todellakaan sama asia kuin henkilönkatsastus, missä vedetään jo niitä kumihanskoja käteen..
Ei poliisi käytännössä välitä tuon taivaallista, vaikka vartija ottaisikin anastetun omaisuuden pois näpistelijältä. On vain tyytyväinen kun säästyy heiltä vaivaa.
Tiedä sitten miten metsässä olen olettamuksineni, mutta itse olen käsittänyt, että tuo verekseltään -kohta tarkoittaa sitä, että vartijalla on pelkkää mutu epäilystä vahvemmat perusteet pyrkiä pysäyttämään epäilty.
Eli käytännössä vartija on joko itse nähnyt (tai kaupan henkilökunta/valvontakameraa silmäilevä kolleega) epäillyn ottavan jotain ja sujauttavan sen laukkuunsa, taskuunsa, takkinsa tai hameensa alle.
Lisäksi olen myös käsittänyt, että pysäytettäessäkin pitäisi vartijan myös suunnilleen pystyä sanomaan mistäpäin persoonaa sen anastetun vitkuttimen pitäisi suunnilleen löytyä. Onko se esim laukussa, reisitaskussa vai pipon alla.
Riittääkö tuntemattoman henkilön sana muuten pysäytysoikeuteen? Esim jos joku satunnainen asiakas sanoo vartijalle, että tuo mummo työnsi koiranmakkaraa takkinsa alle, niin saako mummon ottaa kiinni pelkän anonyymin toisen käden tiedon perusteella, jos vartijalla ei ole mitään muuta syytä olettaa tai todistaa rikosta (valvontakamera tms)?
Satunnainen syyttäjähän voisi olla vaikka mummon kyttäämistaipumuksiin kettuuntunut naapuri, joka haluaa maksella kalavelkoja.