Arkistot: Helmikuu, 2008
Kaljat ja bensat
Olin töissä huoltoasemalla, jossa kokonsa puolesta ei ollut kuin yksi kassa. Eräänä lauantai iltana naisaasiakas oli tankkaamassa autoaan samaan aikaan kun kolme nuorta (mutta täysi-ikäistä) miestä olivat kaljaostoksilla. Nainen tuli sisään maksamaan tankkaustaan, mutta ikäväkseen joutui jonottamaan n. 5 minuuttia miesten maksaessaan oluita. Kun nainen pääsi tiskille ja sai tankkauksen maksettua, hän kysyi myymmekö todellakin kaljat ja bensat samalta kassalta? HÄ? Rahastamme bensan samaan (ja ainoaan!!) kassaan kuin oluet, mutta kyllä se bensa ulkoa pumpusta suoraan auton tankkiin laitetaan… Mikähän mahtoi olla ongelma?
T:huoltsikan täti
Hedelmien ja vihannesten vaakapunnitus-tarrat
Jotkut asiakkaat tekevät niin, että pakkaavat samaan vihannespussiin montaa eri sorttia sekaisin. Esim. 2 banaania, 1 omena, 1 kukkakaali jne. Tämän jälkeen, kun hedelmät on punnittu (oletan, että jokainen erikseen), niin jokaisesta hedelmästä ja vihanneksesta oleva vaakatarra sijoitetaan siihen samaan pussiin.
Kassalle päästyään katson ensin hieman hölmön näköisenä asiakasta ja koitan sitten pilkkiä viivakoodinlukijaan, josko sattumalta saisin aina oikean osumaan. Se laite on katsokaas sellainen, että ei sillä voi tähdätä mihinkään tiettyyn paikkaan, vaan se lukee sen, mitä eteen tulee. Ja jos kyseisellä alueella on muitakin tarroja, se ottaa sen minkä ensimmäiseksi eteen sattuu. On se kiva siinä kassalla 10 metrin jonon aikana metsästää vaikka porkkanoita, banaaneja ja omenoita samasta pussista…
T:musti
Liikaa tietoa…
Istuskelinpa tässä eräänä päivänä kassalla, kun omaa kassapistettäni lähestyi lähes hernerokkasumuinen hajuvesipilvi, jonka jäljessä purjehti noin viisikymppinen, turkikseen ja kaikkiin mahdollisiin isoäidin perintöhiluihin sonnustautunut ”arvokas” rouvashenkilö. Hänellä oli muiden ostostensa mukana tamponipakkaus, josta hän pyysi minua ihan ystävällisesti lukemaan, että sisältääkö tämä paketti nyt varmasti asetillisia tamponeja, ja mitä kokoa ovat, jne, kun rouvalta olivat silmälasit jääneet kotiin. Tavasin sitten paketista, että kyllä, näissä on asetin ja ovat sitä-ja-sitä kokoa.
Luulin asian olevan jo loppuunkäsitelty, kun yhtäkkiä rouva päättää aloittaa tarinoinnin viimeisimmästä ulkomaanmatkastaan, jolloin hän kuulemma osti aivan vääränlaisia tamponeja, ”jotka eivät suostuneet tulemaan ulos ollenkaan”. Siihen päälle vielä muutama intiimi selostus rouvan kuukautiskierrosta sun muista genitaalialueen vaivoista. Rouva käyttäytyi kyllä oikein asiallisesti ja mukavasti, mutta vaikka kassatätinä jäänkin usein asiakkaiden kanssa juttelemaan, ihan noin yksityiskohtaista tietoa en välttämättä haluaisi kaveriltanikaan kuulla.
T:Lewis
Ohjeita bussimatkustajille
1. Et tarvitse heijastinta. Taajama-alueellahan on katuvalot, ja joka tapauksessa kuskilla on lämpökamera, jolla hän näkee sinut.
2. Älä heilauta kättäsi merkiksi siitä, että haluat kyytiin. Lämpökameran yhteydessä on ajatustenlukulaite, jolla kuljettaja tietää, että haluat tulla kyytiin, vaikka istuisit katoksen perällä.
3. Tupakoi ainoastaan pysäkkikatoksessa, etenkin sateella. Sateella savu jää mukavasti pyörimään katokseen, jolloin saat nauttia enemmän kalliilla ostamastasi savukkeesta.
4. Älä missään nimessä ota lompakkoasi/bussikorttia/rahaa valmiiksi esille. Laukkua on mukavampi tonkia lämpimässä bussissa, sitä paitsi viivästys bussin matkan jatkumisessa ei haittaa, olethan Sinä jo kyydissä.
5. Kuljettajan tervehtiminen on täysin tarpeetonta, samoin kiittäminen saadessasi lipun tai vaihtorahat. Kuljettajat saavat työstään palkkaa, turha niille on makeilla.
6. Istu käytäväpaikalle. Näin voit välttää lihavan/haisevan/ruman/epämiellyttävän/epäilyttävän ihmisen istumisen viereesi. Olethan maksanut lipustasi täyden hinnan, ei sinun tarvitse kärsiä muista matkustajista.
7. Mikäli istumapaikkoja ei ole, jää seisomaan mahdollisimman lähelle bussin etuosaa. Älä missään nimessä siirry taaemmaksi, vaikka käytävä olisi täynnä, ja takana olisi tilaa. Anna myöhemmin kyytiin tulevien vaarantaa oma turvallisuutensa pujotellessaan taaemmaksi, sinun ei tarvitse siirtyä liikkuvassa bussissa.
8. Jotta voisit olla varma, että jäät oikealla pysäkillä pois, paina kelloa mahdollisimman lähellä pysäkkiäsi. Autosta poistuttaessa on turha kiittää tai heilauttaa kättä kuljetajalle, ks. kohta 5.
T:allie13
Mitä tehdä kuitille?
Ruokakaupan kassalla kuitti annetaan vain asiakkaita kiusataksemme. Tässä siis vinkkejä mitä tehdä ongelmalle nimeltä Kuitti.
- Voit ilmoittaa jo ostoksia vedellessäni, että et ota kuittia. Jos en muistakaan sitä enää kaikkien alennuslippulappujen, bonuskorttien ja maksuvaihtoehtotiedustelujen jälkeen, voit haukkua minut vajaaksi.
- Voit taiteilla rahoja/korttia takaisin ottaessasi niin, että kuitti jää varmasti minun käteeni. Usein käteeni jää myöskin osa seteleistä, ellei ne ole jo lentäneet lattialle. En ilmoita v*ttuillakseni, että tässä olisi tämä 10 euroa vielä jos kelpaa.
- Voit ottaa kuitin, rypistellä sen ja heittää sen eteeni kassahihnalle. Pidän siitä varmasti.
- Voit ottaa kuitin ja antaa sen nätisti takaisin ja virnuillen sanoa, että saat tämän muistoksi minusta. Olen varmasti haltioissani ja huudan perääsi, että eihän tässä ole puhelinnumeroasi.
- Voit ottaa kuitin ja heittää sen saman tien kassan perimmäiseen nurkkaan niin, että minä saan kaipaamaani jumppaa kiertämällä kassan saadakseni ympäristön siistin näköiseksi.
- Tasarahalla maksaessasi voit mennä heti pakkaamaan tavaroitasi ja olla vihainen tai hölmistynyt kun kysyn, haluatko vielä kuitin. Sinun ei tarvitse kuitenkaan vastata kuuluvalla äänellä, tiedänhän sen muutenkin että et halua kuittia.
Voit myös kokeilla muita keinoja, kunhan et missään nimessä erehdy ITSE laittamaan kuittia kassan päädyssä olevaan ROSKIKSEEN, jos et sitä tarvitse.
T:elisteri
Herran enkeli
Lueskelin sivuston tarinoita vapaan kasvatuksen tuloksista, enkä voi vastustaa kiusausta lisätä omaa tapaustani. Olen myyjänä kangaskaupassa ja välillä kotiäidit saapuvat liikkeeseen viidenkin juoksentelevan mukulan kanssa. Pieni villiys ei ole pahasta, mutta kerran myymälään saapui väsähtänyt äitimuori vain yhden pikku vintiön kanssa.
Äiti katseli kankaita (kieltämättä tosi väsyneen oloisena), jona aikana pikku veitikka (ikää n. 5-6 vuotta) mm. yritti vetää malliverhoja alas telineistään, sekä nappasi puisen mittakepin pöydältä ja paukutti sillä kunnianarvoisaa keski-ikäistä naiskolleegaani takapuolelle. Takavarikoin kepin kiireeesti takaisin, mutta ei mennyt aikaakaan, kun äkkäsin nappulan leikkaamassa hintalappuja ja hulpioita myymälän saksilla (vailla katumusta!). Otin sakset lapsukaiselta ja kurkkailin äidin suuntaan, joka katseli lähistöllä kankaita.
Tämän jälkeen en jättänyt poikaa silmistäni, joten näin seuraavan järkyttävän tapahtuman: Kangasostokset tehtyään äiti taputti pikkupoikaa päälaelle ja kehui ”kuinka nätisti osasitkaan olla kaupassa”.
Mietin, oliko kyseessä mahtava itsepetos vaiko täysi havaintokyvyn puute. Vielä kolmaskin karmaiseva mahdollisuus hiipi mieleeni… Oliko poju tosiaan käyttäytynyt nätisti normaaliin verrattuna?
T:Luru
Marenkia
Olin jälleen kerran töissäni pullamyyjänä, kun tiskille tulee nainen kysymään, onko meillä mitään gluteenitonta. Vastaan, että valitettavasti ei. Yhtäkkiä naisen silmiin syttyy kiilto ja hän tokaisee ”Mutta tuossahan on marenkia, se on ainakin gluteenitonta!”. Kärsivällisesti selitän, että ei se kyllä enää ole gluteenitonta pyörittyään päivän vehnäpullien kanssa samassa tiskissä ja että marenki valmistetaan tiloissa, jossa jatkuvasti pölyää myös vehnäjauho. Syvästi loukkaantuneen näköisenä nainen poistui paikalta. Sivusilmällä näin, kuinka hän teki laajahkon kierroksen muualla kaupassa ja palasi sitten luokseni ja kovin ovela ilme naamallaan pyysi kolme marenkia.
Luuliko aasiakas todellakin, että olen äärimmäisen huonomuistinen ja luuliko hän myös, että kieltäytyisin myymästä hänelle marenkia ensimmäisen kysymyksen perusteella? 
T:pullatäti
Ihanat aasiakkaat
Työskentelen matkailullisesti merkittävässä paikassa, ns. ostoskeskuksessa, joten asiakkaat ovat sekä ulkomaisia että kotimaisia. Kumma kyllä nämä useasti hämmennystä aiheuttavat asiakkaat ovat kotimaisia. Seuraavat asiat jaksavat kummastuttaa…
- Kuten muissakin kauppakeskuksissa, myymälät ovat useiden eri yritysten omistamia. Joten aasiakkaan on syytä olla suuttumatta kun hälyttimet alkavat soimaan kun poistuu liikkeestä maksamatta… Selitys kuuluu: ”kun minä aioin maksaa tämän tuohon viimeiseen liikkeeseen”! Kokeilepa samaa tekniikkaa vaikka Itäkeskuksessa, toimiiko?
- Liikkeemme ei ole lasten leikkipaikka, vaikka se sijaitseekin lasten leikkipaikan vieressä. Myyjällä on muutakin tekemistä kuin hakea lasten liikkeestä ulosviemiä tavaroita takaisin! Eikä myyjälle ole syytä siitä suuttua, että hän vaatii ettei tuotteella leikitä liikkeen ulkopuolella!
- Ei, et voi vain jättää valitsemastasi tuotteesta tasarahaa jonon ohi, kun ei jaksa odottaa kaikkien ulkomaisten takana… Usein kerron että tuote kyllä sitten hälyttää portilla…
T:Tuikku
