Arkistot: Toukokuu, 2008
”Olen pönttö, haluan palauttaa tämän”
Olen töissä sisustusalanliikkeessä ja tuotteita on ihan laidasta laitaan. Omalle osastolleni kuuluvat kodin säilytykseen ja huoltoon kuuluvat tuotteet ja kylpyhuonetuotteet -ja tarvikkeet. Myös wc-istuinten kannet (kansipaketti sisältää kannen/istuinrenkaan/saranat/mahdolliset ”pehmusteet” istuinrenkaan alapuolella). Wc-kansien kohdalla linjamme on, ettei niitä voi vaihtaa eikä palauttaa, joten asiasta on ilmoitettu kansihyllyköllä pariin otteeseen ja vielä erikseen wc-istuimien luona. Mikäli asiakas kysyy neuvoa kansien valinnassa, myös silloin informoimme, että kannattaa tarkistaa kaikki mitat ja ottaa vaikka wc-istuimesta kuva, että sopiva löytyy. Istuimet ovat nimittäin harvoin yhteensopivia kaikkiin olemassa oleviin malleihin. Useimmat asiakkaat ihan ymmärtävät tämän, ettei palautusoikeutta ole, mutta muutamista se on ihan käsittämätöntä (”Siis mitä, jollen mä kokeile tuota mun pönttöön, niin mistä mä voin tietää että se sopii mulle?” tai ” Ei me olla mitään epäsiistejä ihmisiä, mitä sinä luulet..?”).
Tapaus:
Herra aasiakas tulee ostamaan kantta. Mainitsee, että pönttönsä on se-ja-se. Kerron että vain yksi malli käy, ojennan mallin asiakkaalle. Mainitsen vielä, että onhan asiakas varma mallista ja että tuotteella ei ole vaihto- tai palautusoikeutta. Asiakas toteaa ymmärtävänsä kaupan ehdot ja poistuu.
Seuraavana päivänä asiakas palaa palauttamaan tuotetta vaimonsa kanssa. Kuitti löytyy ja asiakkaalle on jo kerrottu, ettei ole palautusoikeutta. Siitäkös miehen vaimo riemastuu…
A: ”Minkä takia? Ei tässä tuotteessa lue, ettei palautusoikeutta?”
M: ”Asiasta on mainittu miehellenne ostotilanteessa, asia oli tiedossa…”
A: ”En minä tätä halua, kyllä siitä silloin pitää saada rahat takaisin. Ei siinä lue, että ei palautusoikeutta…”
M: ”…niin, ei tuotteessa lue, mutta asiasta mainittiin myyntitilanteessa ja myöskin tuotteiden hyllyssä on kerrottu asiasta…”
A: ”Kyllä minun pitää saada palauttaa tämä kansi, minkä takia ei saa? Miksi kuitissa ei lue, ettei tätä saa palauttaa?”
Koko ajan mies vain seisoo vieressä, ei sano mitään, myhäilee kädet taskussa. Ei hänellä ole siis mitään osaa ostotilanteeseen..?
”Tulehan, kultaseni”
En ole itse asiakaspalvelualalla, mutta tuli tässä vastaan aika omituinen tapaus yhdessä pääkaupunkiseudun suht isossa tavaratalossa. Seurasin siis tapahtumia sivusta.
Olin katselemassa alusvaatteita kun paikalle pelmahti myyjä ja n. 50-vuotias nainen. Hetken arpoivat löytyisikö oikeita kokoja rintaliiveistä ja alushousuista.
Nainen: ”Löytyisikö näistä rintaliiveistä kokoa se ja se?” (joku suht iso koko)
Myyjä: ”Juu, näyttäisi löytyvän”
N: ”No hyvä, mie kävin toisessa liikeessä ja siellä ei ollut. Mä kyllä yritän laihduttaa.”
Nooh, rintaliivit löytyi, puuttui alushousut. Myyjä ehdotti yhtä kokoa (joka ainakin minun mielestä olisi ollut oikea) ja nainen räjähti.
N: ”Pidätsä mua lihavana?! En mä nyt noin iso ole! En mä oikeasti ole lihava! Annas kun mä nyt katon sitä kokoa!
M: ”No tässä olisi sitten pari muuta pienempää kokoa..”
N: ”No en mä nyt noinkaan isoja halua (kahdesta koosta se isompi)! Noi toiset on hyvät.”
M: ”No sitten ne on varmaan nämä.”
Molemmat lähtevät kohti kassoja ja mennessään nainen toteaa ystävällisesti myyjälle:
”Tulehan, kultaseni.”
Ei ainakaan minulle tulisi mieleen sanoa noin myyjälle. 
T:Mimmu
Ärsyttävä mummo
Kyseinen mummeli käy meillä kaupassa vähintään 3 kertaa viikossa.
Asiakas: ”Eikös teillä ole sämpylöitä?”
Minä: ”Irtosämpylöitä ei valitettavasti ole, on vain valmiiksi pakatuissa pusseissa. Voidaan kyllä tilata jos haluat.”
A: ”Joo, millon ne sit tulee?”
M: ”Huomenna tulee.”
Seuraavana päivänä ko. asiakas kävelee kauppaan sisälle eikä edes vilkaise sämpylöihin, ja taas seuraavana päivänä valittaa, kun ei ole niitä sämpylöitä. Oli silloin kun niitä halusit, mutta ei ne irtosämpylät kauaa kestä. Huoh.
Sama asiakas vielä:
A: ”Eikös teillä ole korvapuusteja irtomyynnissä?”
M: ”Just tälle päivälle ei olla tilattu, mut voidaan huomiseks tilata, jos haluat.”
A: ”Joo, tilaa vaan.”
Seuraavana päivänä.
A: ”Liian isoja korvapuusteja. En voi ostaa noita. Yksin asun, nii en mä jaksa yksin syödä kokonaista.”
MEHÄN VOIMME VAIKUTTAA SIIHEN KORVAPUUSTIEN KOKOON!!
T:Pullokana
Härskit herrat
Työskentelen rennossa tamperelaisravintolassa, missä asiakaskunta on useimmiten mukavaa! Kolmen vuoden aikana olen serveerannut tuhansia asiakkaita ja edelleen tämä tilanne kaivertaa mieltäni.
Myöhään illalla saapui kuuden hengen miesporukka ruokailemaan. Ohjasin heidät remspeään tyyliini pöytään ja aloitin tiedustelemisen mahdollisista juomatilauksista. Miehet olivat kaikki niinkin hauskalla päällä että mikä vaan mitä antaisin kelpaisi… Joojoo, hehheh… Käytös oli kohtalaisen alatyylistä koko ruokailun ajan ja tehtäväni oli vastaanottaa kommentteja vartaloni eri kohdista. Jälkiruokalistat vietyäni mittani sai täyttymyksensä, kun sedät pyysivät minua heittäytymään pöydälle alasti heidän jälkiruoakseen ja kertoivat kuinka he olisivat halunneet nähdä äitini ilmeen kun isäni n***i häntä minua tehdessään! SIIS MITÄ?! Kuulinko todella oikein? Jälkiruoan sijasta vein sedille laskun ja kerroin toivomukseni siitä ettei ikinä koskaan enää kohdata! Aika härskiä käytöstä…
T:haba
Asiakashan on aina oikeassa…
Päätinpä itse kantaa korteni tähän ylitsevuotavaan kekoon näitä aasiakastarinoita. Olen ollut parissa eri paikassa asiakaspalvelijana, eikä oikeastaan mitään aivan kauheaa ole jäänyt mieleen, mutta muutamia ärsyttäviä tapauksia kyllä.
Muutama kesä sitten kellosepänliikkeessä kesätöissä ollessani sain ensimmäistä kertaa maistaa asiakaspalvelun ihanuutta. Pari toistuvanlaista tapausta on jäänyt mieleen.
1. Asiakas tulee liikkeeseen, ja kysyy jotain tiettyä tavaraa. Esittelen hänelle useita hyviä vaihtoehtoja, mutta hän näyttää silti hieman epäilevältä. Lopulta hän pyytää minua laittamaan jonkin tietyn tavaran varaukseen, ja kertoo käväisevänsä kyselemässä samaisia tavaroita silloisen asuinkaupunkini toisesta kellosepänliikkeestä. Hän vakuuttaa palaavansa aivan pian. Työpäivä menee, eikä asiakas ole palannut hakemaan varaamaansa tavaraa. Ennen päivän loppua jo useat muut asiakkaat ovat ehtineet käydä kyselemässä juuri tätä samaa, toiselle asiakkaalle varaamaani helyä. En voi myydä helyä, koska olen varannut sen toiselle.
Jos varaat jotakin, etkä aio sitä kuitenkaan loppujen lopuksi ostaa, ole ystävällinen ja tule ilmoittamaan! Emme me suutu siitä, että käytitkin toisen liikkeen palveluja, se on oma asiasi!
2. Alamme kerätä koruja ja muita arvokkaita tavaroita kassakaappiin liikkeen sulkemisajan (17.30) lähestyessä. Noin viisi-kymmenen minuuttia ennen sulkemisaikaa sisään kävelee asiakas, joka haluaa katsoa vaimolleen vihkisormusta. Olemme juuri saaneet laitettua kyseiset sormukset kassakaappiin lukkojen taakse, ja käyn hakemassa sormuslaatikon sieltä pois. Ei, tässä laatikossa ei ole mitään kivoja sormuksia. Olisikohan jotain kalliimpia mahdollisuuksia? Käyn hakemassa toisen laatikon. Ei, tämäkään ei ole hyvä. Haen asiakkaan nähtäville useamman laatikon, ja hän pyörittelee sormuksia käsissään kaikessa rauhassa, vaikka kello näyttää jo 17.45. Loppujen lopuksi hän sanoo, ettei otakaan mitään, vaan tulee vaimon kanssa joku toinen päivä uudestaan.
Olkaa hyvät ja opetelkaa lukemaan! Yleensä liikkeen ovessa aukioloajat on merkitty selkeästi, ja voit varmasti jättää oman, 45 minuuttia kestävän asiasi huomiseen, jos liike näyttää olevan auki enää 10 minuuttia.
========
Viime vuoden puolella olin toisenlaisessa aspa-työssä, siivoamassa. Alue, jota siivosimme, oli tehdasalue, joten voitte kuvitella sitä lian määrää.
Ja kylläpä sielläkin niitä muutamia ihmetyksen aiheita sai kokea.
Masokistille paikka tarjolla!
Olin muutama vuosi sitten töissä päivittäistavaraliikkeessä, jossa kävi venäläisiä asiakkaita riesaksi asti; tulivat tietenkin aina komppaniana sisään monta bussilastillista kerrallaan ja sitten huutelivat meille kassoille, kun joutuivat jonottamaan. Välillä löivät tylysti tusinan vanhoja tax-free-lappuja kouraan ennen kun oltiin arvon asiakkaita rahastettu, ja eivät mitenkään voineet ymmärtää, kun venäjäksi sanoin, että kassassa ei ole rahaa mitä antaa käteen. Vastaus oli legendaarinen: ”njetponimaj”, sanoin asiani sitten venäjäksi, suomeksi, englanniksi… Ja sitten tietysti suututtiin ja möykättiin lisää, kun homma ei mennyt kuten olivat suunnitelleet. Kiire tietenkin loppui heti kassan ohi päästyä ja jäivät rupattelemaan mukavia siihen kassan päähän muiden tukkeeksi. ”Fiksuimmat” heistä myös keksivät vaihtaa joidenkin pakettien sisältöä arvokkaampaan, joten jos ei todella tutkinut pakettia kunnolla saattoi kassan ohi mennä Liptonia EuroShopperin paketissa. Parasta olivat tietyt ”äveriäämmät” vakioasiakkaat, jotka tulivat omalla autolla heti kaupan avauduttua ja maksoivat totta kai 500 euron setelillä, ja sitten heittivät pinon tax-free-lappuja tiskille ja vaativat palautuksiaan naama punaisena vaikka tiesivät, että aamun vaihtorahakassa oli mennyt tuon 500:sen rikkomiseen ja kassassa todellakin oli enää tuo 500 euronen. Kovinta kädenvääntöä kävin erään vakkarivenäläisrouvan kanssa, joka oli aamun ensimmäinen asiakas ja teki ko. tempun: puolitoista tuntia vihaista tuijotusta suuntaan ja toiseen, uhkaili minua mafialla (johon vastasin, että jos tuolle linjalle lähdetään niin soitan sitten tulliin (ja oli muuten hiljaa sen jälkeen)), mökötystä kassan edessä ja sadatteli (venäjäksi) muille asiakkaille. Suurin osa suomalaisista eivät ymmärtäneet sanaakaan mitä harppu huuteli, joten hänen avautumistaan oli lähinnä huvittava kuunnella. Sitten päätin, että voin nyt maksaa hänelle palautukset ja palvelin hänet suurimman ruuhkan alta pois (komppania rymisti sisään) vaikka olisin voinut tehdä tämän jo aikaisemminkin muiden käteisasiakkaiden maksaessa omat ostoksensa, mutta ehkäpä olen hieman masokisti, kun en antanut periksi. Yllättäen minulla ei ollut ko. rouvan kanssa enää mitään ongelmia tämän jälkeen.
Odotan innolla ”rasisti”-kommentteja, jotka tulevat niiltä, joiden ei ole tarvinnut palvella laumaa huonosti käyttäytyviä ”parempia” venäläisiä ja jotka eivät ymmärrä sanaakaan venäjää, jotta tietäisivät mitä heistä puhutaan.
T:Da Da
Mummo terveyskeskuksessa
Olin tänään harmikseni todistamassa seuraavanlaista tapausta:
Terveyskeskuksessa oli ruuhkaa, ja etukäteen varatut ajat olivat n. tunnin-puolitoista myöhässä. Viereeni odotusaulaan ähersi mummo, josta näki heti ensiseisomalta, että tämä alkaa valittamaan palvelun hitaudesta. Ja kuinkas kävikään: kun pienen odottelun jälkeen lääkäri huusi potilaan nimen, ja penkistä nousi nuori, pitkähiuksinen poika, alkoi mummo ärjymään: ”Mitämitä?? Miksen MINÄ pääse ennen TUOMMOISIA?? On se nyt kumma! Tämmöinen vanha ja huono, nii-in, vanha ja huono ei pääse ensin. Ei ne minua ota ollenkaan, ei”.
Tämän jälkeen oli hetken hiljaista, jonka jälkeen mummo alkoi päivittelemään, kuinka hänellä oli jo kolmelta aika varattuna (kello oli tässä vaiheessa noin 15.30), ja onsenytkummakunihmisetjoutuuodottamaan ja onniinhelvetinhidasta. Suurin osa ihmisistä, minä mukaanluettuna, pyöritteli päitään ja antoi mummon puhua itsekseen. Mutta auta armias, kun lääkäri tuli seuraavan kerran ja sisälle pääsi taas nuori mieshenkilö. ”MITÄ IHMETTÄ, miksi kaikki hyväkuntoiset miehet otetaan ennen MINUA? MINÄ olen vanha ja huono, vanha ja huono!!”. Tässä vaiheessa eräs aulassa istunut nainen sanoi mummolle, että kaikki otetaan kyllä ajallaan ja järjestyksessä. Onneksi mummo hiljeni hiukan sen jälkeen. Kuitenkin ennen lääkärille pääsyä hän kerkesi tuhahdella äänekkäästi, sanoa aivan eri nimistä potilasta kutsuneelle lääkärille olevansa ”Tyyne Xxxxxx” (ilmeisesti oletti että lääkäri vain ottaa hänet seuraavaksi sisään, huutoäänestyksellähän sinne päästäänkin) ja raivostuttaa muut aulassa istuskelijat lapsellisella käytöksellään. Voi lääkäri- ja hoitajaparkoja, jotka joutuvat olemaan moisten kanssa tekemisissä joka ikinen päivä…
Toki ymmärrän, että aikojen venyminen ja jatkuva odottelu terveyskeskuksessa ärsyttää, mutta haluaisin tietää, mitä yleisesti kaikille riehuva ihminen kuvittelee saavansa käytöksellään aikaan? Minuakin väsytti, vit***i ja heikotti, mutten valittanut siitä suureen ääneen jokaiselle ohikulkevalle valkotakille tai potilaalle, joka pääsi sisään ennen minua. Argh! Olisipa vain ollut pokkaa sanoa mummolle kaikki se, mitä mielessäni liikkui… 
T:Kadi
Kaljapullot
Näin uudistusten myötä lasiset irtokaljapullot ovat hävinneet myymälämme valikoimista. Vaihtoehtoisena on joko tölkkejä tai palpan uusia muovisia pulloja. Lasipulloja saa meillä ainoastaan pakkauksista. Tämähän siis oikeuttaa siihen, että aasiakas kuin aasiakas VOI TOTTAKAI repia niitä pakkauksia auki, koska haluaa ostaa kaksi lasipulloa kaljaa. Eikö nyt millään olisi voinut ostaa niitä tölkkejä? Ja sitten ihmetellään MIKSI meillä on tilaukset aivan sekaisin ja mäyräkoirat vähissä.
Kerran eräälle vakkarijuopolle sanoin suoraan että ”kun noita pakkauksia revitään auki niin meillä menee saldot ja tilaukset ihan sekaisin, siksi tilaukset ontuu ja tavaraa tulee liian vähän, kun ei me myyjät pysytä perässä koko aikaa”. Onpahan ollut valittamatta tämän jälkeen.
Ja tämä koko irtolasipullojen myynnin loppuminenhan on minun vikani. Ja tämä koko lasipullohomma on vain meidän kaupassa. Kun meillähän on siellä kerroksessa 12 se kaljatehdas, niin minähän voin pikaisesti sinne Pertsalle soittaa, että ”hei äläs laita muovisiin sitä kaljaa ku aasiakkaat ei tykkää”. Kun mehän ison ketjun yhtenä kauppana voidaan ihan hirveästi vaikuttaa siihen, että kun tavaran valmistajat/toimittajat sun muut ei enää tunge sitä kamaa lasipulloihin paitsi pakkaustarkoituksena.
T:fronyal
