Arkistot: Toukokuu, 2008
Kodinkonemyyjältä vaaditaan paljon
Työskentelen suurehkossa kodinkoneita myyvässä ketjussa… Jo noin vuoden ollut… Olen kovasti järkyttynyt kuinka TYHMIÄ ja V*TTUMAISIA ihmiset osaavat olla. Olen kuitenkin vain myyjä; se on vaikeaa tajuta etten iltaisin kotona VALMISTA tuotteita, enkä myöskään ole huoltoliikkeen palveluksessa. En myöskään ole YLE:n toimitusjohtaja joka päätti digiaikaan siirtymisestä, en pysty vaikuttamaan Elisan laskutukseen, enkä Nokian puhelimien hintoihin tai valmistusmaahan… Aasiakkaan mielestä kaikki on minun vikaani… Ja p*rkele sentään minä OLEN VAIN MYYJÄ!!!!!
T:pikkulumppu
Kahvit yhdessä mutta erikseen
Työskentelin muutamia vuosia erään marketin kassalla. Joskus asiakkailla oli vaikeuksia ymmärtää tarjouksia…
Olipa sitten kerran kahvitarjous; Juhla Mokka 2pkt/5e.
Noh, satuin sitten olemaan sillä kertaa infossa kun tuohtunut keski-ikäinen nainen tulee sinne kertomaan ettei saanut kahveista sitä tarjousta. Naisen kädessä näytti olevan ihan oikeat kahvipaketit ja kuitti. Pyysin saada katsoa kuittia.
Nainen antaa, kuitit! Hän oli ostanut paketit erikseen!!
Selitin sitten että kahvit olisi pitänyt ostaa samalle kuitille, johon nainen sanoi että kun toinen menee naapurin Sinikalle. Jaa, no silti. Tarjous tulee vaan jos nämä kahvit ostetaan saman kassatapahtuman aikana. Nainen ei ymmärrä, sanoo että osti ne ihan peräkkäin.
Selitän, että eihän se kone tiedä oletteko te siinä kaksi kertaa perätysten kassalla vai joku muu.. Kerron että me voimme mitätöidä kuitit ja tehdä ostos uudelleen, oikein.
Nainen hermostuu: ”Vai että tällainen selitys sulla!!!”, ja marssii vihaisena ulos.
Jos joku haluaa tietää millaista kassan työ on, kannattaa tähän sivustoon tutustua. Tätä se nimittäin ihan todella on, vatipäitä riittää mielin määrin. Valinnan vaikeus vaan tulee kun miettii kuka on pahin. 
Pahinta on ettet juurikaan pysty itse vaikuttamaan työpäiviesi sujumiseen, koskaan et tiedä milloin joku päättää tulla pilaamaan sen turhalla huutamisella ja haukkumisella. Hienoa.
T:ex-kassa
Se kallis muovikassi
Tässä taannoin palvelin vanhempaa rouvashenkilöä kassalla. Hermoa kiristi koko ajan, koska rouva katsoi asiakseen komennella ja neuvoa jatkuvasti. ”Laita tuo muovipussiin, ja tuo kanssa ja laita tuo sitten sivuun”, jne. Ihan kuin olisin ollut täysi ääliö. No, lopulta hän sitten alkoi valittaa kuinka häneltä viimeksi oli veloitettu kaksi muovikassia, vaikka hän oli ottanut vain yhden ja kyllä se kuittikin on tallella… Muovikassi maksaa siis huikeat 15 senttiä. Olin niin väsynyt etten jaksanut siitä summasta alkaa riitelemään ja selittämään, että minähän en kuitista huolimatta voi tietää kuinka monta kassia rouvalla oli silloin, vaan annoin ottaa sen kassin ilmaiseksi. Jos elämä kerran siitä kiinni on…
Kaikkein eniten huvittavat nämä, jotka salakuljettavat niitä kasseja kassan ohitse. Joka ainoan veloitan aina.
Ja sitten on näitä, jotka ‘oho’ unohtavat ottaa sen kassin, saako kaupan päälle.
Tuntuuko se 15 senttiä todella niin paljon, jos ruokaostokset tekevät 150e? Jopa minulla on varaa maksaa se, köyhänä opiskelijana ja osa-aikaisena viikonlopputyöläisenä.
T:Prismalainen
Helpottiko?
Olen narikkatyttönä viikonloppuisin eräässä baarissa.
Nainen istuu huonovointisen näköisenä loppuillasta baarin seinustalla olevalla sohvalla. Sanon ovimiehelle, että ”toi kyllä näyttää siltä että varmaan heittää purjot pian”. Tästä ei mene kauaakaan ja yhtäkkiä nainen raottaa ja nostaa avonaista kaula-aukkoaan ja kyllä, en kerro satuja, vaan nainen oksentaa paitansa sisään!! Mahtoi olo helpottaa!!! Tämän jälkeen nainen nousee sohvalta ja kävelee kohti narikkaa, ojentaa pokkana mahanesteistä kiiltelevää narikkalappuaan narikkaa kohti ja pyytää takkiaan. Ovimies ohjaa naisen suhteellisen nopeilla kädenliikkeillä pihalle ja hetken narikkalappua maassa potkittuamme erotamme sen numeron ja heitämme takin kyseisen AASIN perään pihalle.
T:tyttövaan
Aasiakaslaumoja pankin tiskillä
Työskentelen pankissa satunnaisesti kassasijaisena. Kyseessä on pienehkö konttori ja pidempään olleet kassahenkilöt tuntevat huomattavan osan asiakkaista ulkonäöltä. Uudempana työntekijänä en samaan tietenkään pysty, joten henkilöllisyystodistusta tulee kysyttyä melko usein asiakkailta. Kassan kun on oltava 100%:n varma siitä, kenen kanssa asioi.
Ylipäätään en olisi aiemmin uskonut sitä, että kuinka moni (vanhus) pitää loukkauksena henkilöllisyystodistuksen pyytämistä. Ikään kuin heitä epäilisin jostain rikoksesta sen kysyessäni. Tottuneet ilmeisesti liian hyvään.
Tapaus 1.
Eräs noin kuusissakymmenissä oleva ja päällisin puolin tervejärkiseltä (ilmeistä harhaa) vaikuttava rouva sattui sitten eräänä päivänä tiskille. Halusi nostaa rahaa tililtään ja antoi tilinumeronsa. Ohimennen pyysin rouvalta henkilöllisyystodistusta nähtäväksi, jolloin show alkoi. Kauhean kaakatuksen kera hän sai sen lopulta kaivettua ja esitettyä. Ei kuulemma ole yleensä koskaan tarvinnut sitä esittää. Muisti vielä lopuksi valistaa, ”että laita nyt sinne koneelle ylös, ettei tarvitse toiste enää tätä henkilöllisyystodistusta esittää”. En siinä vaiheessa enää jaksanut alkaa kyselemään, että minkähänlaisen merkinnän se rouva sinne tilin oheen sitten haluaisi. Miten olisi vaikka sellainen, että ”tältä tililtä saa nostaa kuka tahansa rahaa, joka vain hänen nimensä lausuu”…
Tapaus 2.
Iäkäs isäntä astuu aamulla konttoriin heti kun ovi aukeaa. Huomaa siinä minun vielä kirjoittelevan koneella jotain, joten toteaa hieman ivalliseen sävyyn, että ”eilisiä hommia taitaa olla..”. Ilmeisesti ajatteli, että huvikseni siinä näpyttelen enkä viitsi häntä palvella. Vastaan toteamalla, että menee vielä hetki, että saan päätteeni auki (pankin järjestelmissä kun salasanoja ja käyttäjätunnuksia saa syöttää eri ohjelmiin aamulla noin 10 kappaletta, jonka lisäksi kukin ohjelma raksuttaa aikansa ennen kuin on valmis käyttöön). No viereiselle kassalle saapuu kassahenkilö, joka on avannut päätteensä jo silloin kun olin holvia avaamassa. Tämä kääpä siirtyy sitten siihen mutisten samalla, että ”taitaa olla nopeampaa sähköä tällä koneella”. Voi luoja mikä ääliö. Vitsinä tuon vielä olisin ymmärtänyt, kuulee niitä päivän aikana paljon huonompiakin vitsejä, mutta kun ukko oli tosissaan.
T:juice
Ei ole pakko ostaa
Minua niin rasittaa aasiakkaat jotka tuovat tavarat kassalle ja pyytävät varaamaan ne, että tulevat sitten huomenna hakemaan. Mutta sitten eivät kuitenkaan koskaan tule. Vaikka muuten käy asioilla siinä, mutta koskaan eivät viitsi tulla tavaroita noutamaan. Jos ei ole rahaa/halua ostaa niin ei niitä tarvitse turhan takia varatakaan!!
T:nessu
Ne tavarat voi laittaa hihnalle, ja muuta jorinaa
Työskentelen sellaisessa kahden neliön kokoisessa lähikaupassa, ja asiakkaina käy hyvin pitkälti samat naamat joka päivä. Kassoja kaupassamme on vain yksi, pieni mutta ihan toimiva liukuhihnoineen päivineen. Eräs mummeli (käy lähes päivittäin) kassalle tullessaan kasaa tavarat aina siihen kassatiskin reunalle. Vahingossakaan yksikään tavara ei eksy hihnalle asti. Rahat hän sen sijaan kyllä heittää siihen hihnalle. Ja viisi minuuttia rahojen heittämisen jälkeen bonuskortin. Tätä tosin tekee melkein kaikki mummot, ja sitten kitistään että ”miksi sinä et ottanut sitä boonuskorttia?”. No, öh, kauanko sitä korttia pitää odotella sen jälkeen kun asiakas on antanut rahat, ja jono seisoo?
Toinen asiakasryhmä mikä saa näkemään punaista on ne tädit, jotka joka päivä tulee kysymään että missä on sitä ja missä on tätä. Ymmärtäisin että tavarat on hukassa jos me oltaisiin joku hehtaarihalli, mutta kun me ollaan jumalauta kahden neliön lähikauppa, ja tyypit käy täällä joka päivä, ne leivät on aivan varmasti samassa paikassa kun eilenkin. Jos et löydä vanukkaita juustohyllystä, siitä on aivan turha valittaa minulle, sillä vanukkaiden paikka on maitokaapissa, siellä mistä eilenkin ne otit.
Samoin on todella typerää vaatia minua hakemaan pakastemustikoita, koska et itse niitä löydä, mutta kuitenkin tiedät että niitä meillä on koska ostit niitä viime viikolla.
Kyllä mä toisaalta ymmärrän että kun tulee vanhaksi, voi muisti ruveta pätkimään, mutta silti; kun kauppa on näinkin pieni, ei ole hirveä vaiva etsiä itse.
T:täti kaupantäti
Plussa-korttia?
Ihan näin aasiakkaana kerron tapauksen, jonka näin kerran kaupan jonossa. Olin ostokseni maksanut ja pakkailin niitä reppuuni, kun kassa kysyi jälkeeni tulleelta keski-ikäiseltä, ihan normaalilta näyttävältä mieheltä: ”Oisko Plussa-korttia?”. Johon mies vastasi: ”V*****ko se sulle kuuluu onko mulla korttia!!”. Ällistyin ko. kommentista tavattomasti, kassanainen hieman punastui, mutta piti pokkansa ja ilmoitti ostosten loppusumman korrektisti. Aasiakas virnisteli sen näköisenä, että ”eikö ollutkin hyvä veto”. Kassa hoiti jutun todella ammattitaitoisesti, mutta tunnen myötähäpeää tuollaisten tunneääliöiden takia…
T:Lemmikki-60
