Arkistot: Heinäkuu, 2008
Huh huh… Otteita kenkäkauppiaan arjesta
Tässä muutamia kokemuksia, mitä vuosien saatossa on kertynyt. Olen töissä kenkäkaupassa, missä samassa tilassa toimii myös ympäri vuorokauden auki oleva kahvio.
1. Asiakas halusi palauttaa 12 vuotta vanhat kengät koska pohjat olivat katkenneet (kyseisiin kenkiin painetaan valmistuskuukausi ja vuosi). Tämän jälkeen hän vielä haukkui minut ”tytönheitukaksi” joka sanoo vain mitä hänen käsketään sanoa. Koska toki, en osaa ajatella aivoillani. Ja en ole kenkäalalla ollutkaan kuin koko ikäni.
2. On täysin oikeutettua haukkua myyjiä siitä, ettei kokoa 44 löydy valkoisesta juhla-avokkaasta. Vain mustasta.
3. Ei ole meidän käsissä kuinka monta paria kokoa 41 tulee, kun maahantuoja on jo valmiiksi määritellyt, että yhdessä lajiltelmassa niitä on vain yksi. Vaikka haluaisinkin niitä 10 paria, se vain ei ole mahdollista.
4. Jos kerran kyseiset kengät ovat toisessa liikkeessä halvemmat, ole hyvä ja osta ne sieltä. Älä hauku meitä siitä hyvästä.
5. Kaikkein mukavimpia ovat vanhemmat jotka tulevat teini-ikäiselle lapsellensa ostamaan juhlakengäksi samalaisia pehmiksiä mitä isäkin on jo vuosia käyttänyt. Siinä tilanteessa koitan aina pelastaa poikaparan ja tarjota jotain nuorekkaampaa vaihtoehtoa. Yleensä siinä onnistumatta. Pehmikset, hurraa, lähtevät jälleen kerran sulostuttamaan jonkun nuoren pojankoltiaisen kaappia.
6. Missä vaiheessa kengät muuttuivat ikuisiksi? On täysin mahdotonta valmistaa kenkiä jotka kestäisivät oman lapsen ristiäiset, rippijuhlat, valmistujaiset ja häät. Sitten vedotaan siihen, että niitä on käytetty vain kolme kertaa. Siinä kohtaa kysyn ostovuotta ja vastaukseksi saan -89. Jeps… Miten käy autonrenkaille jotka ovat yhtä vanhat ja niitä on käytetty kolme kertaa?!
7. Eräs asiakas soitti minulle ja kertoi poikansa kengännauhojen menneen poikki. Lupasin hänelle uudet nauhat jotka hän voi hakea meiltä (en ymmärrä miksi, koska jos autonrengas puhkeaa, ei autokauppa anna sinulle uusia). Rouva pyysi minua lähettämään ne hänelle. Viikon kuluttua samainen vanha rouva saapuu liikkeeseemme ja sanoo, että nauhat ovat eriväriset kuin edelliset (alkuperäiset olivat tummanruskeat ja nämä nauhat taas vain ruskeat). Hänen poikansa ei suostunut niitä laittamaan kenkiin. Kyseiset kengät nähtyäni tajusin niiden olevan sellaiselta ajalta kun taputtelin vielää kakkaa hiekkalaatikolla. Oliskohan aika ostaa uudet kengät?
8. Käsittämätöntä on myös se, että vaikka aasiakas olisi ostanut kengät K-Kengästä, hän voi aina palauttaa ne meille ja vaatia rahoja takaisin. Koska mekin myymme kenkiä. No shit, Sherlock… Näinhän se juuri tapahtuu. Itse ostin juuri tuorejuustoa Prismasta, mutta palautan sen Siwaan koska nekin myy tuorejuustoa.
9. Ei, meillä ei myydä kännykkälatureita, rintaliivien pesupusseja, grillialustoja, kahvipannuja Moccamasteriin tai edes tekohampaiden korjauspalvelua. Joskus joudun oikein miettimään missä olen töissä?
10. Työkaverini ei myöskään ole Hanna Pakarinen vaikka häneltä kaukaa saattaa näyttää. Häneltä ei siis valitettavasti saa nimikirjoituksella varustettuja julisteita.
11. Tämä tyylikäs ja elegantti nainen purjehti minkkiturkissaan sisälle (joita muuten vihaan yli kaiken). Teki pienen pyörähdyksen hyllyjen välissä ja sen jälkeen alkoi kailottaa miehelleen joka oli toisella puolella liikettä ”Täällähän on vaan p*skanluontiin sopivia kenkiä! Mennään edes jonnekin merkkiliikkeeseen!”, ja kaikkea muuta vastaavaa. Sitten kävi niin mukavasti, että täti sattui viipottamaan ohitseni ja *naps* ensimmäistä kertaa minulta meni hermo. Totesi tädille vaan, että ”En tiedä missä päin rouva on sitä p*skaa luonut mutta ihan täällä meillä päin sitä p*skaa luodaan saappaat jalassa. Ja niitä rouva löytää tuolta takaa. Ja ne teidän niin mainostamat merkkikengät, mitä meillä ei ”muka” myydä, ovat ihan siinä rouvan selän takana. Niin, ja ei niitä ole kun kolme hyllyllistä. Eli noin 20 eri mallia. Ja jos rouvaa ei kiinnosta meidän vähäpätöinen valikoima, toivottaisinkin rouvalle h*lvetin hyvää loppuelämää ja toivonkin sinulle hyviä p*skanluomishetkiä korkokengissä. Kiitos ja helevetin hyvää joulua vaan sinullekin!”.
T:Myyjänplanttu
Huoltoaseman aasiakkaita
Joskus ei aina jaksa ymmärtää kun:
- Asiakas tulee ostamaan tulppia, suodatinta, tai tuulettajan hihnaa ”siihen punaiseen autoon”
- Asiakas pesee koko autonsa ikkunanpesuun tarkoitetuilla välineillä
- Asiakas repii tukuittain paperia, pesee autonsa lasit, käy vessassa ja tarkistaa renkaidensa ilmanpaineet, mutta ei edes kohteliaisuudesta osta mitään
- Asiakas valittaa polttoaineen hinnasta eikä ymmärrä, etten voi antaa sitä hänelle alennettuun hintaan
- Asiakas valittaa 10 euron palvelumaksusta, kun olen vaihtanut hänen autoonsa molemmat etuvalot, tarkistanut öljyt ja tarkistanut ilmanpaineet renkaista
- Asiakas valittaa, että auto ei tullut pesussa puhtaaksi vaikka autokin juuri pestiin viime vuonna
- Asiakas vaatii korvaamaan pesussa katkenneen antennin, vaikka häntä on neuvottu ottamaan se pois ennen sisään ajoa
- Asiakas kurvaa pihaan ajettuaan suoraan pesuhallin ovelle, vaikka jonossa olisi kymmenenkin autoa
- Asiakas pyytää minua kaatamaan muualta ostamansa polttoaineen kanisterista autonsa tankkiin
- Asiakas maksaa 50 euron ostokset 5:n ja 10:n sentin kolikoilla
- Asiakas yrittää maksaa tupakka-askin 500:n euron setelillä
- Asiakas on työntänyt pankkikorttinsa automaattiin kelkalle, joka on tarkoitettu seteleille.
Tässä vain murto-osa joita nyt tulee mieleen.
Laitetaan vielä kuolemattomat lauseet huoltoaseman kassalla:
- ”En mä tarvi sitä kuittia, ei verottaja sitä kuitenkaan huoli”
- ”Onpas polttoaine kallista!”
- ”Koska polttoaineen hinta laskee?”
- ”Nouseeko polttoaineen hinta vielä paljonkin?”
- ”Pieni lasku kiitos”
- ”Ei mahtunut enempää”
- ”Pitäisi laittaa dieselin sijaan polttoöljyä, kun se diesel on niin kallista”
- ”Onpas kallista, mutta ei se auto ilman sitä liiku”
- ”Paikassa X oli niin ja niin paljon halvempaa”
- ”Miksi teillä on aina kalliimpaa polttoainetta kuin muilla asemilla?”
- ”Tankista X tuota kullan arvoista lientä”.
Arvoisat asiakkaat, me huoltamotyöntekijät emme pysty vaikuttamaan polttoaineen hintaan, ja olemme äärimmäisen väsyneitä kuulemaan siitä, kuinka kallista se on.
Meillä ei ole hajuakaan mitä polttoaine maksaa huomenna, viikon päästä tai ensi vuonna.
Me emme tiedä kuinka monta litraa juuri sinun autosi tankkiin mahtuisi, jos sen tankkaisi täyteen.
Emmekä me ole järin kiinnostuneita laskemaan sinun autosi polttoainekulutusta tankattujen litrojen mukaan, kun jono takanasi kasvaa kasvamistaan.
T:Toiselta planeetalta?
”Se on OSTOKSILLE!!”
Itse en ole (onnekseni) ollut enää moneen vuoteen asiakaspalvelutyössä, mutta pääsin todistamaan erästä aasiakasta itse teossa kassalla.
Kassatyöntekijä palvelee keski-ikäistä rouvaa, joka ruokien lisäksi ostaa paidan tms. tekstiilin. Kassa ottaa vierestään ylimääräisen muovikassin, kuten ko. kaupassa on tapana vaatteita myydessä, ja laittaa paidan sinne.
Aasiakas: ”Älä nyt h*lvetti sitä sinne laita kun se on tarkoitettu ostoksille!” (!!!)
Kassa: ”Anteeksi, mutta tämä on ylimääräinen pussi joka tulee kaupan päälle…”
A: ”No voi jumalauta!” (Alkaa repiä tukuttain muovipusseja telineestä)
K: ”Montako pussia otatte?”
A: ”No en v*ttu tiedä!” (Alkaa raivosta pihisten pakata ruokiaan muovipussiin ja mutisee vielä hyvän aikaa idiooteista ja asiakaspalvelijoista…)
T:Johanna
