Arkistot: Lokakuu, 2008
Tulipa sanottua
Sattuipa kerran erään kaikkitietävän ryhmänjohtajan kanssa:
Olin iltavuorossa, kun meille tuli ryhmä ruokailemaan. Ruoat oli viety asianmukaisesti pöytään aikataulussa, josta jonkun ajan päästä tämä ryhmänjohtaja tuli kassalle raivoamaan ruoan laadusta. Kassalla oli jonossa ihmisiä, jotka olin päättänyt palvella kaikki vuorollaan ennen kiinnittämistä huomiotani hänen reklamaatioonsa. Tämän pitäisi jokaisen ”väliinhuutelijan” ymmärtää ihan maalaisjärjelläkin.
Kyseessä oli toimipaikallemme ennestään tuttu henkilö, jolla joka ikinen kerta on kaikki ollut hänen mielestään päin hel***tiä! Sama henkilö on itkettänyt toimipaikassamme kaksi naispuolista henkilöä vuosien varrella. Olin jossain kohtaa tainnut mainita puolitosissaan, että tulisipa joskus minun kohdalle niin saattaisipa jokunen sana tulla vastaankin.
Kaikki meni mallikkaasti kuitenkin, ja otin palautteen asiallisesti hermostumatta vastaan ja järjestin asianmukaisen hyvityksen, jonka tämä henkilö otti vastaan luonnollisesti. TÄMÄN jälkeen asian olisi pitänyt olla molemmin puolin OK. Mitäpä vielä! TÄMÄ aasiakas äkkäsi pari yövuoroon juuri tullutta tyttöä, jotka eivät tienneet koko asiasta mitään ja alkoi huutaa ja raivota vielä heille. Ilmeisesti joku oli saatava itkemään ja nämä nuoremmat tytöt vaikuttivat tarpeeksi heikoilta uhreilta tämän apinan egoiluun.
Ehkä hieman äkkipikaisena ihmisenä päätin, että nyt tähän tulee loppu, näin paljon emme heidän rahojaan tässä paikassa tarvitse. Menin asiakkaan luo ja lausahdin ehkä hieman vihaiseen sävyyn, että ”Mene sinä äijä nyt vaikka vi***un pystyyn itkemään siitä iso mies! Tai vaikka tuonne pöytään istumaan, niin tulen sinne selvittämään, jos on vielä jotain epäselvää. Virhe on tehty ja se on hyvitetty. Mikä sulla vielä on hätänä?”.
Mies meni yllätys yllätys aivan sanattomaksi. Meni pöytään istumaan, jonne menin puhumaan asian loppuun (rauhallisesti).
Noohh, palaute tuli luonnollisesti aina johtajaportaaseen saakka, josta p*ska valui alaspäin..
Kysyttiin suoraan, että sanoitko oikeasti että ”mee v****un pystyyn”, jne, johon vastasin rehellisesti, että ”kyllä” ja selitin ko. aasiakkaan historian.
Hyvitimme kaikki 25 ruoka-annosta ja johtajaportaan palautteen mukaan porukka saa mennä muualle syömään, jos meillä aina on kaikki päin hel*****ä!
Kyseinen porukka käy meillä edelleen ohikulkumatkallaan. Nykyään kaikki on aina todella hyvin, ja sekä ruoka että palvelu on mahtavaa!
Joskus pitää näemmä rikkoa sääntöjä ja olla itse täysi idiootti ”suuremman hyvän” saavuttamiseksi. 
T:Spoof
Taksikulut
Eräänä suht vilkkaana päivänä kassalleni saapui vanhempi rouva, joka tuli palauttamaan mattoa jonka oli ostanut edellisenä päivänä. Matto oli ok (oli ollut vaan vääränkokoinen), kuitti mukana ja kaikki meni hienosti. Palautin rouvalle rahat ja rupesin toivottelemaan hyviä päivän jatkoja, kun rouva avasi suunsa ja kysyi: ”Kuinka te korvaatte minulle nämä taksimatkat?”. Minä siihen ”anteeksi, mitkä taksimatkat?”. Rouva: ”no kun minä tulin taksilla tänne ostamaan maton, ja nytten sitten palauttamaan tämän maton, niin minulle tuli siitä niitä taksikuluja”.
Hymyn hyydyttyä kasvoiltani totesin rouvalle: ”Me emme korvaa teille niitä taksimatkoja mitenkään. Ei ole tapana maksaa asiakkaille taksikorvauksia siitä että he tulevat ostoksille, eivät harkitse mitä ostavat ja tulevat sitten palauttamaan ostoksensa”. Siihen rouva vaan tuumasi: ”no minä vaan ajattelin”… Ja poistui… Jonossa olevien asiakkaiden ilmeet olivat kyllä aika hilpeitä kun he kuuntelivat keskusteluamme.
T:eräs
Niiiin vanha vitsi, osa 14
Olen apteekissa töissä ja kun kysyn yleensä ”Otatko pussin?” sijaan kysymyksen ”Meneekö tämä näin?”, niin usein saan kuulla:
”No, mieluummin veden kanssa, HEHHEH!”
Kaiken kruunaa tuo asiakkaan naurahdus.
T:Mja
Asiakkaan ei tarvitse väistää
Olin jokunen vuosi sitten töissä muuan marketin pullonpalautus- ja kärrytehtävissä. Työnkuvaan kuului hoitaa pullonpalautusautomaattia keräten muovipullot laarista, nostaen kaljakorit automaatista ja lajitellen viina- yms pullot oikeanlaisiin koreihin.
Tämän lisäksi tuli noutaa parkkipaikan reunoilta kärryjä sisälle markettiin asiakkaiden saataville. Koko ajan ulkona käydessä joutui huolehtimaan, ettei pulloautomaatti mene tukkoon ja kiirehtimään takaisin sisälle.
Kerran sitten räntäsateessa kärryjä sisälle työntäessäni oli asiakkaita tulossa ulos runsain mitoin. Muuan mieshenkilökin kaupasta astui ulos rouvansa kanssa ja jäi siihen pääovien eteen sitten sumplimaan jotakin ostoskuittiaan. Rouva huomasi, että seisoskelen kärryjen kanssa vähän matkan päässä ovesta ja odotan sisälle pääsyä. Sanoi sitten nätisti miehelleen, että ”väistäisitkös hieman, tuolta olisi iso kuorma tulossa”. Minulla oli kärryjä vajaan tusinan verran, joka ei naiselle ole ihan pikku urakka loskassa.
Mies sitten ihan tosissaan sanoi ”se voi kyllä odottaa, sehän on töissä täällä”. Meikäläisellä kiehui sisällä varsin pahasti, eikä otsaa pitkin valuneet räntäsateen norot paljon päivää piristäneet tuon kommentin jälkeen!
T:Aurinkoinen
Kaupanpäälliset
Työskentelen eräässä kodinkoneketjussa ja jo jokunen aika sitten todistin erittäin aasia asiakasta.
Meillä oli tarjous erään kiinteistövälitysyrityksen kanssa, että kun heiltä asiakas hankkii asunnon, niin saa lapun jolla myymälästämme voi noutaa digiboksin ilmaiseksi.
Kollegani puhelin soi ja sieltä soittaa uuden asunnon haltija, ja puhelu meni suurin piirtein näin:
A: ”Päivää! Ymmärsin että olen oikeutettu hakemaan teiltä digiboksin ilmaiseksi?”
M: ”Kyllä, jos olette XYZ -yrityksen asiakas, niin kyllä olette.”
A: ”No onko teillä niitä bokseja vielä?”
M: ”Kyllä on.”
A: ”Mitä te annatte minulle kaupanpäällisiksi jos tulen hakemaan sen teiltä?”
M: ”Niin, tämähän oli ilmainen teille!”
A: ”Kyllä se on jollekin jotain maksanut että mitäs te annatte minulle että tulen teiltä sen hakemaan?”
M: ”Emme mitään.”
A: ”Selvä, en tule hakemaan sitä.”
… siinä oli vasta ensimmäinen vaihe. Asiakas oli soittanut toiseen myymäläämme, ja sieltä oltiin meillepäin yhteyksissä erittäin hilpeinä että onko meille tämä idiootti tuttu tapaus; kerrottiin että tuttu on. Hän oli käynyt saman keskustelun sielläkin, ja seuraavaksi mies tuli sitten paikan päälle ja kävi kollegani kanssa läpi samaisen keskustelun.
No, eipäs idiootti mitään ”kaupanpäällisiä” kuitenkaan saanut. Asiakas ja kollegani menivät kassalle jotta asiakas saa kuitin tuotteesta, ja lopuksi kollegani naurua pidätellen sanoi asiakkaalle että saatte muovipussin kaupan päälle. Tästä asiakas oli ilmeisesti hieman tulistunut, mutta oli tajunnut poistua liikkeestä vähin äänin ja tarina hänen kohdaltaan loppui tähän.
T:Leo
Kolme kohvia ja karaokea
Tässä pari muistoa omilta baariajoilta.
Tapaus 1:
Tiskille tulee mies, ja palvelutilanne alkaa näin;
A: ”Kolme kohvia ottaisin.”
M: ”Vai että ihan kolme koffia, no se tekisi 12€.”
-Tässä välissä alan laskea hanasta Koffia tuoppeihin, jotka ladon yksi kerrallaan miehen nenän eteen. Mies seuraa tilannetta tarkkaavaisena.
M: (taas) ”Eli nämä tekisi sen 12€.”
A: ??
M: ”Onko jokin vialla?”
A: ”En mä kaljaa halunnut, KAHVIA minä tarkoitin.”
M: ”Ok, kahvimukit, -pannut yms. on tiskin sillä puolella.”
Mies kaataa loukkaantuneena nämä kahvit kuppeihin, maksaa, ja ei sano enää sanaakaan minulle.
Mietin mielessäni ettei miehelle tullut missään vaiheessa mieleen sanoa mitään, kun rupesin työntämään sitä ensimmäistä kaljaa nenän alle.
Ei asiakas sinänsä käyttäytynyt erityisen aasimaisesti, muttä jäi vähän aasi olo itselle, kun en herran ”kohvia” tajunnut kahviksi, ennemmin olen kuullut sitä tuosta Koffista käytettävän. 
********
Tapaus 2:
Perjantai-iltana meillä oli karaoke, joka vetää myös erästä maassamme asuvaa vähemmistöä laulamaan.
Paikalle saapuu seurue, johon kuuluu kaksi naista, yksi mies, ja yksi n. 5-vuotias poika.
Ja seuraava dialogi käytiin;
M: ”Iltaa, tämä ei kyllä ole nyt ihan lapselle soveltuva paikka, varsinkaan näin puolen yön aikoihin.”
A: ”Ei myö lauleta ku yks kappale niin lähetään sitte.”
M: ”No laulamaan on nyt niin kovat jonot, että ei se niin nopeasti käy. Olette kyllä tervetulleita laulamaan, mutta lapselle täytyy keksiä joku parempi paikka. Voisiko joku teistä kenties viedä lapsen vaikka kotiin nukkumaan..?”
Tässä vaiheessa naiset alkavat supattamaan keskenään.
A: ”Myö käyää viemässä poika kotia, tullaan sitten takasin.”
Hetken päästä seurue palaa, ilman poikaa.
Seurue käy illan aikana laulamassa useita kertoja, ja kun karaoke oli lopuillaan, he alkoivat tekemään lähtöä. Kun he pääsivät pihalle, huomasin ikkunasta että nainen nosti hameen helmaansa, ja se samainen pikkupoika tuli sieltä hameen alta pois… Poika oli ilmeisesti kyykkinyt äitinsä hameen alla koko illan.
Kyllä tuli taas tyhmä olo itselle.
T:Hölömö
Caipirosca fariinisokerilla
Olin alkuvuodesta töissä tamperelaisessa yökerhossa, jossa onneksi olin vain blokkarina, koska tiskin takana ei hermot olisi kestäneet…
Tässä tapaus yhdeltä lauantai-illalta…
Vanhempi naishenkilö tulee tiskille ja tilaa 5 caipiroscaa (jotka siis sisältävät ruokosokeria/normisokeria, vodkaa, limeä ja jäämurskaa). Työkaverini sitten alkaa tehdä näitä drinkkejä, ja kun meillä ei baarissa ole ruokosokeria niin käytti sitten normaalia hienoa sokeria…
Tästä käytiin seuraavanlainen keskustelu:
Nainen: ”Mitäs sinä poika teet? Eikö siihen kuuluisi tulla sitä fariinisokeria?”
Työkaveri: ”Eikun se on se toinen ruskea sokeri, ruokosokeri, mutta meillä ei ole sitä niin käytän normaalia sokeria”.
N: ”Siis mitä, minä olen aina saanut sen fariinisokerilla, kyllä sitä siihen tulee, kyllä minä tiedän.”
T: ”Ei kuulu, usko minua, se on ruokosokeria… Ne ovat samanvärisiä.”
Nainen ei usko asiaa, joten lopulta työkaverini tekee viisi caipiroscaa fariinisokerilla (joka siis tietenkin pilaa juoman aivan täysin). Juomat ovat vielä kaiken lisäksi todella kalliita ravintolassamme… Noin 7 euroa kappale…
Menee hetki, kun nainen tulee tiskille ihmettelemään että minkä takia hänen caipiroscansa maistuu niin oudolle, ja väittää että limet ovat pilaantuneet…
Kyllä oli minulla naurussa pidättelemistä, kun huomasin, että työkaverini alkoi pikkuhiljaa muuttua punaiseksi…
Aasiakkaat…. Hassuja otuksia!
T:Blokkari…
Vaivannäkö palkitaan
Olen töissä Hartwall Areenalla ja siellä sitten erään lätkäpeli-illan päätteeksi tuli kaksi keski-ikäistä miestä ostamaan kolmostuoppia ja hodaria. Noh, koska olimme melkein sulkemassa (eli enää auki olivat vain kaljahanat ja limukone), niin hodareita ei ollut saatavilla. Sanoin toki miten asia on, mutta siihen eivät miehet tyytyneet vaan pyytämällä pyysivät saada hodareita. Minä sitten kilttinä tyttönä menin oikein erikseen tekemään herroille hodarit ja juuri heidän toiveidensa mukaisesti, olettaen saavani edes jonkinmoisen kiitoksen.
Vaan vielä mitä, heti alkaa kauhea haukunta siitä kuinka nakki on liian suolaista ja täytteitä on ”hintsusti” ja kalja voisi olla kylmempää… Oikeastaan jokainen pikku juttu herrojen syömäeväistä sai kunnon arvosteluryöpyn niskaansa. Siinä sitten kuuntelin ja voivottelin, kunnes sanoin, että vaikka se nyt on noin hirveän pahaa, niin voisitte sentään edes kiittää kun varta vasten ne teille tein, vaikka mikään pakko ei olisi ollut… niin sitten toinen vaan että ”joo niinpä teit, sinä tommonen hu*ra kiusallas varmaan tämmöset paskaruuat meille väänsit, että kiitos vaan”, ja sitten ylimielisesti toinen herra heitti 20e setelin tiskille ja tokaisi että osta lopuilla vaikka joku hodarinteko-opas.
Aika ääripäitä tietysti tuommoiset asiakkaat ovat, mutta yhtä lailla epäkivaa se silti oli.
T:HodariGirl
Loading ...