Arkistot: Marraskuu, 2008
Rohkeasti vaan tuote käteen!
Rakas aasiakas!
Kyllä, myymälämme on pieni ja meillä saa henkilökohtaista palvelua.
Kyllä, on hienoa että saat kicksit pienistä asioista.
Väitän silti, että jos olet kosketusetäisyydellä haluamastasi tuotteesta ja sormesi koskettaa tuotetta, kun osoitat sitä minulle ja ilmoitat että ”ottaisin tämän”…
…niin voisit kyllä j*malauta samalla vaivalla ottaa sen paketin sieltä ylimmältä hyllyltä ihan itse ja kiikuttaa sen kassalle!
T:”Kyllästynyt kiipeilemään”
Mistä sen lentolipun saa?
Työskentelen erään lentoyhtiön nettihelpissä, autan siis asiakkaita firman nettisivujen käytössä ja neuvon varauksien tekemisessä – puhelimitse.
Pohjustuksena vielä sen verran, että muutamaa harvinaista poikkeusta lukuunottamatta asiakkaalle pystytään nykyään kirjoittamaan aina sähköinen lentolippu, joka lähetetään sähköpostilla ja asiakas voi sitten tulostaa sen mukaansa. Mitään sen kummempaa lippua ei tule.
Tarinaan varsinaisesti liittymättä vielä hieman lisätietoa: Lentolippua ei lentoyhtiön puolesta ole välttämätöntä tulostaa mukaan matkalle, mutta mm. Yhdysvaltain ja Kiinan viranomaiset saattavat vaatia maahantullessa todisteen, että matkustajalla on paluu- tai jatkoyhteys maasta pois sallitun oleskelunajan puitteissa ja todisteeksi kelpaa yleensä vain lentolippu (se sähköpostista tulostettu viesti siis…).
Minä: ”XXXXXXXX, Janna, miten voin olla avuksi?”
Aasiakas: ”Tein juuri varauksen netissä ja haluaisin nyt tietää, että miten saan ne liput, kun siitä ei ollut mitään mainintaa varausta tehdessä.”
M: ”Saanko varaustunnuksen, niin tarkistan asian?”
A: ”XXXXXXX”
M: ”Varauksestanne on lähetetty e-liput sähköpostiinne, voitte tulostaa ne sieltä mukaan matkalle.”
A: ”Niin niin, mutta mistä minä ne liput sitten saan, sieltä teidän lipunmyynnistännekö kentältä?”
M: ”Sähköpostiinne lähetetty viesti on lentolippu, voitte tulostaa sen mukaan matkalle, ette tarvitse muuta dokumenttia.”
A: ”No onpas tämä nyt hankalaa. Vastaatko nyt yksinkertaisesti kyllä tai ei: saanko lippuni sitä sähköpostista tulostettua viestiä vastaan teidän lipunmyynnistänne kentältä?”
M: ”Se sähköposti on lentolippunne ja riittää, kun tulostatte sen mukaanne, mutta jos haluatte, voitte toki käydä tulostuttamassa kyseisen dokumentin myös lentokentän lipunmyynnissämme.”
A: ”Kiitos, tuon tiedon minä vain tarvitsin. Voisin antaa tässä samassa myös hieman palautetta.”
M: ”Kertokaa ihmeessä.” *pyörittelee jo silmiään samalla*
A: ”Kun te mainostatte tätä e-lippua niin kätevänä tapana matkustaa, niin mikäs tässä nyt sitten on muuttunut, kun joka tapauksessa pitää käydä siellä teidän lipunmyynnissä hakemassa se lippu??”
M: ”Ei teidän tarvitse käydä siellä lipunmyynnissä.”
A: ”Mutta juurihan sinä sanoit, että minun pitää käydä siellä lipunmyynnissä hakemassa lippu!”
M: ”En sanonut, että pitää käydä, sanoin että voitte käydä, jos haluatte. Lentolippunne tulee sähköpostiinne ja riittää, kun tulostatte sen mukaan matkallenne.”
A: ”Niin niin, mutta mistä minä saan sen lipun, eikö nyt mene perille??”
M: ”Se sähköposti on lentolippunne.”
A: ”No olisit heti sanonut!!”
Jep jep…
T:Janna
Aasiakas voi olla aasiakas myös asiakkaalle
Palvelin isossa marketissa vanhempaa herrasmiestä ja etsimme hänelle sopivaa tuotetta. Hyllyvälissä, jossa kyseiset tuotteet ovat, oli hetkellisesti ruuhkaa. Tästä syystä asiakas joutui odottamaan hetken kärryjensä kanssa ”pääkäytävällä” minun hakiessani tuotetta.
Palatessani takaisin asiakkaan luo, huomasin toisen vanhemman mieshenkilön lähestyvän. Täydeksi yllätyksekseni tämä aasiakas pamautti omilla kärryillään suoraan asiakkaani kärryihin sanomatta sanaakaan!
Asiakkaani väisti tätä aasiakasta ja huomautti minulle pilke silmäkulmassa, että jopas oli röyhkeää. Tästäkös aasiakas riemastui ja alkoi syyttelemään ensimmäistä asiakasta TÄMÄN röyhkeydestä parkkeerata kärrynsä keskelle käytävää (asiakas oli siinä noin viisi sekuntia). Puhkuen ja puhisten aasiakas poistui paikalta ja me jäimme suu auki katsomaan hänen peräänsä.
T:syrtti
Kaksi aasia yhdellä iskulla
Parikymmentä vuotta sitten tapahtui pikkukaupungin marketissa seuraavaa:
Kassalle tulee erittäin tuohtunut mummo, joka valittaa äänekkäästi siitä, että myyjä oli vastannut hänen kyselyynsä hävyttömästi: ”ei kuulu mulle!”. No onhan se hävytöntä, ei voi kieltää. Tarina kuitenkin jatkui viiden minuutin kuluttua, kun kassalle tuli seuraava kiukkuinen asiakas; paikkakunnan kermaan kuuluva rouva kesäleningissä, joka muistutti häkellyttävästi työasujamme, ja yhtä närkästyneenä kertoi, että muuan mummeli oli HÄNELTÄ käynyt kyselemään, mistä täällä löytyy sokeria. Mitä se häntä liikuttaa, löytääkö muori tarvikkeensa! 
T:pupu
Matto Hitlerin peffalle?
Olinpa kassavastaavana eräisessä saksalaisessa päivittäistavaraketjussa. Eräänä kauniina syyspäivänä saapui hieman nuhjuisen oloinen mieshenkilö matto kainalossa kassalle ja pyysi tavata palautuksista vastaavan henkilön, joka sinä päivänä siis satuin olemaan juuri minä. Keskustelu meni jotakuinkin näin:
Minä: ”Hei vaan, sinulla oli palautusasiaa, miten voin auttaa?”
Asiakas: ”Haluaisin palauttaa tämän maton.”
(tuotteilla on 14pv:n vaihto- ja palautusoikeus kuittia vastaan)
M: ”Löytyisikö teiltä kuittia tuotteesta, palautus onnistuu kuittia vastaan?”
A: ”Ei ole kuittia, mutta ostin tämän maton teiltä eilen.”
M: ”Valitettavasti en voi palauttaa rahoja matostasi ilman kuittia.”
A: ”Tämä matto on aivan varmasti ostettu teidän myymälästänne! (jo vihasesti) Voin näyttää sinulle mistä tämän otin!!” (ihan kuin en itse tietäisi missä ko. matot meillä myymälässä olivat)
M: ”En kuitenkaan voi palauttaa rahoja matosta ellei sinulla ole kuittia.”
A: ”Kyllä muissa kaupoissa voi palauttaa tuotteet vaikkei olisi kuittia!” (toki, eikö vaan!)
M: ”Meillä valitettavasti se ei onnistu.”
A: ”No mitäs h*lvettiä teen sitten tällä matolla?!?! Totesin kotiin mennessäni ettei se sovi sisustuksen väriin. (kyseessä siis mieshenkilö…) On se s**tanan kumma kun ei palvelua edes saa!”
M: (naama punaisena odottelen asiakkaan seuraava liikettä) ”Voitte toki soittaa asiakaspalveluumme ja kysyä olisiko heillä tähän tilanteeseen jotain ratkaisua. Meille on annettu selkeä ohjeistus ettei tuotteista voi palauttaa rahoja jollei kuittia löydy.” (ja tietääkseni ei missään muuallakaan niin tehdä)
A: ”Sinäkin olet vaan joku s**tanan saksalaish*ora, joka ei osaa edes asiakkaita palvella!”
M: (tässä vaiheessa alkoi olla vitsit vähissä) ”Minä toimin ohjeistuksen mukaan, enkä valitettavasti voi palauttaa rahojanne ellei teillä ole kuittia tuotteesta.”
A: (huutaa) ”No pitäkää p*rkele mattonne, sano sille Hitlerille että pyyhkii p*rseensä tuolla matolla!! Minä en sillä mitään tee! (heittää maton tiskille ja lähtee ulospäin ja huutelee vielä perään) Sano sille Hitlerille että pyyhkii p*rseensä siihen, PYYHKII P*RSEENSÄ!!”
Että näin asiallista meininkiä, kyseessä oli matto jonka hinta taisi olla 19.90e… On sitten niin ihanaa olla asiakaspalvelija!!
T:Ankuli
Pieni valkoinen auto
Eräs tuttuni on autoliikkeessä töissä huollon sihteerinä (käsittelee autojen huoltojen ajanvarauksia jne.) ja kuulin häneltä taannoin hauskan tapauksen työpäivästä.
Liikkeeseen soittaa nuorehkon kuuloinen naishenkilö ja ilmoittaa, että hänen autonsa on ”siellä teillä huollossa”.
(M= tuttavani ja A= asiakas)
M: ”Millainenkohan auto?”
A: ”No se on semmoinen valkoinen auto!”
M: ”Olisikohan antaa jotain tarkempia tuntomerkkejä, esimerkiksi rekisterinumeroa?”
A: ”No en minä nyt sen rekisterinumeroa muista, semmonen valkoinen auto se on. Ei teillä kuitenkaan ole siellä montaa valkoista autoa huollossa!”
M: ”Itse asiassa autoja on huollossa keskimäärin 40 päivän aikana, ja vakuutan, että niistä useampi kuin yksi on valkoinen, eli olisi kyllä hyvä tietää teidän autostanne vähän enemmän.”
Sitten saatiin pienen lypsämisen jälkeen selville, että naisen auto on malliltaan Connect, eli ns. tavara-auto.
M: ”No niin, eli tämähän onkin sitten tavara-auto ja tämä puhelu tuli tänne henkilöautopuolelle. Siirrän teidät tuonne tavara-auto-puolelle niin asia selviää.”
A: ”Se EI TODELLAKAAN ole mikään tavara-auto! Se on pieni valkoinen henkilöauto! Minä en TODELLAKAAN ole ostanut mitään TAVARA-AUTOA!”
M: ”Minä nyt kuitenkin siirrän teidät tuonne toiselle huoltoneuvojalle, pieni hetki…”
Tämän jälkeen tuttavani huikkasi tavara-auto-puolen neuvojalle, että ”älä sitten missään nimessä sano sitä autoa tavara-autoksi…”.
Neuvoja puhui tästä eteenpäin vain henkilöautosta, ja nainen oli oikein tyytyväinen saamaansa palveluun.
Se on siis erittäin tarkkaa, että onko aasiakas omasta mielestään ostanut tavara-auton vai PIENEN VALKOISEN HENKILÖAUTON. 
T:Ex-Siwantäti
Julkimo koneessa
Olen itse ollut asiakapalveluammateissa yli kymmenen vuotta. Olen mm. ajanut taksia ja ollut töissä rautakaupassa. Olen mielestäni nähnyt aika paljon. Lentoemäntänä (tai siis stuerttina) en ole ollut. Jossain se minunkin mittani raja kulkee. Olen lentänyt jonkin verran ja huomannut kuinka paljon p****a he saavat näiltä pikku virkamiehiltä kun he pienessä sievässä — maailman omistajina — lentävät bisnes- tai lomamatkoilla.
Joitakin vuosia sitten olin tulossa Tukholmasta Helsinkiin. Tulin Tukholman päässä koneeseen. Paikkani oli turistiluokan ”ensimmäinen rivi” eli edessäni oli bisnesluokan ”viimeinen rivi”. Konetta vielä lastattaessa verhot turistin ja bisneksen välillä olivat auki. Istuuduttani paikalleni, totesin että perässäni tuli TV:stä tuttu Ruotsissa asuva suomalainen rouva. Hän jäin istumaan edessäni olevalle riville, eli bisneksen puolelle.
Kun hän oli ollut siinä jonkin aikaa (kone ei ollut vielä lähtenyt), lentoemäntä tuli sanomaan hänelle hyvin kohteliaasti: ”Anteeksi rouva, mutta Teidän paikkanne ei taida olla siinä, vaan pari riviä taaempana”. TV-kasvo ei tästä hätkähtänyt, vaan ilmoitti istuvansa juuri siinä paikassa, jonka hän oli valinnut. Kun lentoemäntä oli jonkin aikaa, koko aika kohteliaasti, pyytänyt rouvaa siirtymään omalle paikalleen, alkoi matkustajan pinna kiristyä ja hän alkoi mekastaa, että: ”Minähän istun juuri siellä missä minä istun. ETTEKÖ TE MUKA TIEDÄ KUKA MINÄ OLEN!!!???”
Lentoemäntä oli hetken hiljaa ja vastasi: ”Ei, en tiedä, mutta voin kyllä kuuluttaa jos joku tietää”. TV-kasvo katsoi jonkin aikaa lentoemäntää hiljaa, nousi ylös ja tuli meidän muiden rahvaiden joukkoon turistiluokkaan.
Minä hykertelin itsekseni ja olin NIIIIN tyytyväinen tämän lentoemännän puolesta.
T:Minä vaan
”Postinjakaja varastaa kaikki laskuni!”
Postinjakajana ollessani eräs asiakas lähetti toistuvasti palautetta, että postinjakaja varastaa hänen postinsa. Eikä suinkaan mitä tahansa postia, vaan joka ikinen lasku puolen vuoden ajalta on jäänyt tulematta. Tässä vaiheessa olin juuri noin puolen vuoden ajan jakanut vain ja ainoastaan yhtä ja samaa piiriä, eli valitus koski tietenkin minua. Olen varastanut asiakkaan laskut? MIKSI?
Onneksi pomoni suhtautui tähän kivasti, ja kertoi vastaavia tapauksia olevan useita; henkilö väittää, ettei laskua x ole tullut ja vaatii postilta korvausta. Yleensä myöhästymismaksut korvataan, mutta kenenkään laskuja EI makseta kokonaisuudessaan puolen vuoden ajalta!
Raivostuttavinta on se, että olisin voinut helposti menettää työpaikkani valituksen takia. Siis siitä syystä että asiakkaalla ei ole rahaa maksaa laskujaan, joten hän näkee parhaimmaksi vierittää syyn postinjakajan niskoille. Virheitä sattuu jokaiselle, mutta on mahdotonta että saman ihmisen laskut hukataan systemaattisesti puolen vuoden ajalta, mutta kenenkään muun postinsaannissa ei ole mitään häikkää.
T:jennuska
Loading ...