Ei bonuksia aatelisille
Työskentelen erääseen isoon ketjuun kuuluvassa päivittäistavarakaupassa. Asiakkaillamme on mahdollisuus hankkia meille käyvä bonuskortti. Yhtä hyvin kortin voi myös olla hankkimatta. Yhtä kaikki, kortti on meidän silti kassalla kysyttävä. Uskokaa pois, ei se kassa niitä kiusallaan kysy, vaan sen takia, että sitä korttia nyt täytyy kysyä kaikilta, halusi tai ei.
Ja jos kyseessä on joka päivä käynyt asiakas, joka on tehnyt jo aiemmin selväksi, ettei korttia ole eikä sitä haluta, niin tällaisilta sitten kyllä jätän kysymättä. Mutta asiaan…
Eräänä päivänä olin tuuraamassa itselleni hieman tuntemattomammassa saman ketjun myymälässä kun kassalleni tuli noin 60-v ihan tavallisen näköinen nainen. Tervehdin häntä kohteliaasti ja teitittelin kuten yleensä teitittelen tuntemattomia minua vanhempia ihmisiä. Vedettyäni ostokset tietenkin ilmoitin loppusumman ja kysyin bonuskorttia. Paha virhe.
Aasiakas: “Anteeksi mitä???”
Minä: “Se tekisi sitten xx,xx€. Ja oliko teillä bonuskorttia?”
A: “Näytänkö minä siltä, että minulla olisi bonuskortti?”
Aasiakas tämän jälkeen kääntyy katsomaan muita jonossa olevia asiakkaita ja toistaa kysymyksensä.
M: “Olen pahoillani, johtomme määrää, että minun on kysyttävä korttia tasapuolisesti aivan kaikilta.”
A: “Minä en ole mitään rrrrahvasta!! Näytänkö minä rrrrrrrahvaalta?!!!”
Tämän purkauksen jälkeen olin niin hölmistynyt, etten hetkeen keksinyt mitään sanottavaa, joten rouva jatkoi purkaustaan.
A: “Paina nyt pimu mieleesi miltä vanhan suvun perillinen näyttää! Mitä röyhkeyttä!”
Tässä vaiheessa rouvan kantoapuna ollut mies oli saanut rouvan ostokset pakattua ja yritti suostutella rouvaa lähtemään. Rouva olikin saanut keuhkonsa tyhjennettyä kun huomautin hänelle mitä kohteliaimmin, että ostosten summa oli edelleen xx,xx€, jonka jälkeen rouva tulistui uudelleen.
A: “Yritätkö sinä vielä ryöstää minut??!!”
M: “Pahoittelen, mutta ostoksenne tekevät yhteensä näin paljon.”
Onneksi kaupan vartija oli kuullut huudon jo pitkälle ja oli saapunut lähistölle valmiiksi, jos tarvisin apua. Rouva olikin jo selvästi lähdössä maksamatta, mutta vartijan huomattuaan palasi sitten kassalle sen näköisenä kuin alentuisi tekemään minulle — rahvaalle — suurenkin armollisen teon. Maksaessaan ja lähtiessään vielä jupisi nykyajan rrrrrahvaan silmille hyppimisestä. Ja ovelta vielä huusi: “Ota tästä opiksesi!”.
Otin kyllä opikseni, seuraavan kerran kun olin samassa paikassa tuuraamassa, pyysin pikaisesti tupakkataukoa kun näin kyseisen ladyn purjehtivan kauppaan.
T:VT
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Repesin, tipahdin ja nauroin ääneen
Mistä näitä löytyy… Käsittääkseni aatelissuvut ja talonpojat on nykyään ihan samaa kansaa kaikki. Olisit näpäyttänyt tätä rouvaa, “Näytänkö minä rrrrrahvaalta?? - Kyllä” 
No okei, ei sitä tartte kerjätä verta nenästään mut enivei.. 
itse olisin varmaan avautunut kyseiselle rouvalle…
Mamma vaikuttaa kyllä enemmän avohoitopotilaalta tai skitsofreenikolta kuin kuin aidolta hienostoleidiltä. Tai sitten päässä viiraa alkava dementia…?
Kuuluu se meikäläinenki aatelissukuun, mut en mä sitä ympäriinsä kule huutamassa…varsinkin kun sen aikaisen aatelisten nimi oli von Hillo.
Von Hillo :DD Hahahah
Ei nyt millään pahalla 
Rahvas tai ei niin rahvaan tavalla ainakin käyttäytyi. Huhhuh noita vanhuksia. Onneksi osa on mukaviakin.
Oli vuossata mikä tahansa, niin aina on aateliset joutunu ostoksensa maksamaan. Vitsi mikä ääliö, tämä daami.
Eikka: Paitsi jos ovat päättäneet ryöstää “tarpeisiinsa”.
Melkonen aatelinen kun ei ole varaa maksaa ostoksiaan. Miksi nämä kaikenmaailman “paremmin toimeentulevat” hienohelmat valittelee hinnoista?
haa: Aateluus ei ole sama asia kuin raha. Rahasta pääsee eroon helposti, verenperinnöstä ei ilmeisesti voi päästää irti yhtä helposti.
Pitäisi kai varmuuden vuoksi todeta, että ei meillä tietysti ole mitään muuta kuin rouvan oma sana tästä “vanhasta suvusta”.
Liekö useinkin naitu serkkuja siinä suvussa veren puhtaana pitämiseksi?
Selittäisi sekin jotain…
Eikös parempi väki laita palvelijat yleensä ostos-asioille? Siitä olis voinu mainita Hänen Korkeudelleen jotain nasevaa…
Mitä merkitystä sillä aatelis sukuun kuulumisella on nykyaikana, raha ja muut saavutukset taitaa merkitä enemmän?
haa: Eipä ole merkitystä, ei.
Se on sitten pidempi juttu, että ihmisyys ja inhimillisyys *voisivat* merkitä enemmän kuin yksikään kolmikosta raha, saavutukset ja aateluus.
Hohhnoijaa. Paska ja huono ja väsy juttu.
Nimimerkille Sisäsiittoista?: Repesin
“Paina nyt pimu mieleesi miltä vanhan suvun perillinen näyttää! Mitä röyhkeyttä!”
Valitsen vastauksen A; täydeltä vatipäältä. Ilmeisesti olivat wanhan suvun rahat päässeet loppumaan kun piti ruokaakin yrittää varastaa. Toivotaan että syöpä hoitelee akan.
Voiko olla pöljempää sanaa, kuin REPESIN? Persekkö repesi vai mikä?
Ei jestas
sai kyl hyvät naurut heti aamuks.
“Toivotaan että syöpä hoitelee akan.”
Ei sitä kenellekään toivo! Etenkään kun ei tiedä oliko ko henkilö ihan täysin tässä maailmassa mukana…
Tää on kyl aika rajua tekstiä. Näin sanovat ainoastaan ihmiset, jotka ei ole seurannut syöpää läheltä tai läheinen tai tuttu ei oo kuollu syöpään
Aatelisarvo oli kyseisessä tapauksessa hyvin kyseenalainen, mutta sekä “lady” että kantoapuna ollut mies eivät ainakaan köyhiltä näyttäneet… Tai sitten oli samanlaisella taktiikalla nostettu haloo Stockmannilla ja viety sieltä mm. päällä olleet Burberryt. Mutta olisin kyllä palauttanut ladyn maan pinnalle, ellen olisi mennyt niin hölmistyneeksi koko tilanteesta.
Ei venäjä mikä muija! Tais unohtua aamulääkkeet ottamatta
Mitä tuossa muuta voikaan kuin hölmistyä ja olla hiljaa?XD
Täytyy nyt hei muistaa, että enimmäkseen aateliset oli niin veloissaan, että kaupunkilaisporvarit olivat heitä huomattavasti varakkaampia. Siksipä varmaan kyseinen “Teidän Armonne” oletti että kaupan kassa = porvarissäätyyn kuuluva henkilö, varmasti maksaa hänen kauppalaskunsa. Toivottavasti joku vielä kamalampi muija laittaa ko. henkilön konttaamaan korttelin ympäri.
Pistääköhän tuo aatelismamma samanlaisen shown pystyyn jokaisessa kaupassa jossa häneltä kysytään bonuskorttia?Pöyristyykö hän kysymyksen röyhkeyttä aina uudelleen ja uudelleen? Outo ajatus…
“Outo ajatus…”
Rita:
Todella, miten mahtaa olla? Osuit asian ytimeen.
Monen sukupolven ajan jatkunut sisäsiittoisuus on tehnyt tehtävänsä.
A:”näytänkö minä rahvaalta” ja B:”Paina nyt pimu mieleesi miltä vanhan suvun perillinen näyttää! Mitä röyhkeyttä!”.
Vastaukset kysymyksiin A:Kyllä, B:Näytänkö minä pimulta? Käyttäydy, aikuinen ihminen!
Nämä on juuri näitä suvulla brassailijoita… Voisinhan minäkin mesota tuolla lähimmässä K-marketissa siitä että isäni isän isä on ollut kapteenina Venäjän tsaarin henkivartiokaartissa ja nyt mulle pitää antaa I-luokan palvelua, mutta enpä taida sitä tehdä.
Olin itse musiikinopiskelijana viimeisimmissä Jyväskylän pianokilpailuissa töissä, välillä myymässä lippuja. Pari tällaista tapausta tuli vastaan - no, maksoivat kuitenkin kiltisti. Toinen näistä ihmisistä oli kylläkin oikeasti yksi Suomen parhaista pianonsoitonopettajista…
“Otin kyllä opikseni, seuraavan kerran kun olin samassa paikassa tuuraamassa, pyysin pikaisesti tupakkataukoa kun näin kyseisen ladyn purjehtivan kauppaan.”
Mekin tehdään töissä aina niin, että vuorotellaan hankalien asiakkaiden kanssa… “ota sä toi vuorostas, mä en enää kestääää….”