Henkkareitahan EN näytä!
Aina silloin tällöin palvelen asiakasta joka ei suostu näyttämään henkilöpapereitaan. Uskon että lähes kaikilla sellaiset on, joten luulisi että ne viidessä sekunnissa kaivaisi esille samalla kuin maksuvälineenkin. Mutta ei.
Joskus asiakas alkaa huutamaan kun niitä kysyn, ja yleensä sanotaan että ‘no, minä ostan nämä sitten muualta, kaupasta X’. Yleensä olen sanonut että kyllä sielläkin myyjän tulee kysyä nähdä paperisi, kun kerran kortilla maksat ja ostos on yli 50e.
Jotkut sitten näyttävät ne kiukusta kihisten, ja sanovat mm. että ‘kyllä minä olen minä, enkä mikään RIKOLLINEN’ tai ‘Ei kyllä lähikaupassakaan koskaan kysytä’.
Yleensä kerron asiakkaalle, että kyseessä on ihan yleiset pelisäännöt, ja että henkilöllisyys tarkastetaan meidän kaikkien edun vuoksi. Että harvemmalle tulisi houkutustakaan varastaa pankki-/luottokorttia keneltäkään, tai että ainakaan isoja summia ei voisi niin helposti menettää sillä aikaa kun esim. kadonnutta korttia ei ole vielä kuolletettu.
Jotkut jättävät ostokset kassalle ja isolla metelillä poistuvat kaupasta, mutta minkäs teet?
Ehdotan usein, että jos asiakkaalla olisi käteistä sen verran että kortilta velotettaisiin alle 50e, ja joskus he siihen suostuvatkin.
Voisiko joku sivustoa lukeva asiakas, joka ei halua esitellä henkkareitaan, kertoa miksi tämä on niin yleistä?
T:Myyjätär huuli pyöreänä
P.S. Ja jos sanon ‘Ja vielä katsoisin henkilöpaperinne’, se ei tarkoita että otat kynän uudestaan kouraan ja kirjoitat loppuosasi kuittiin, vaan että näytät minulle ne paperisi ja MINÄ kirjoitan sen. Minulle ei ole röntgenkatsetta, en näe lompakkoosi.
Myöskään kirjasto-, kela- tai aikidoseuran kortti ei käy!
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Jos miesaasiakas on pettänyt vaimoaan kollegasi kanssa pikkujouluissa ja pelkää jäävänsä kiinni näyttämällä sinulle henkkareita?
Jos naisaasiakas on ostanut 500 euron hintaiset saappaat ja huonon omantunnon kourissa on kehitellyt psykoottisena tarinan salaliitosta jossa Unkarin mafia on palkattu kostamaan jokaisesta yli 50 euron ostoksesta ja vain pitämällä henkilöllisyys salattuna säästyy kostolta?
Varmaan asiakas kokee olevansa syntisempi kuin joku toinen jolta henkilötietoja ei udella.
Hän saattaa kokea luottamuspulaa ja eriarvoisuuden tunnetta, sekä ihmetellä miksi tuolta arpinaamalta ei kysytä ja minulta tivataan henkilöllisyyttä?
Kun ihminen tiedostamattaankin kokee että synnin pimeydellä on jotakin osaa hänen elämässään,niin se ärsyttää.
Mutta eipä hätää.Sanoohan elävä Jeesus epäluuloisille syntisille:”Jos Poika tekee teidät vapaiksi,niin te tulette todellisesti vapaiksi”.
Minä olen pessimisti ja epäilen että nämä isolla meuhkalla lähtevät ihmiset eivät omista korttiaan vaan ovat luvatta käyttöönottaneet kortin. Sitten harmittaa kun ei mene huijaus läpi.
En minäkään ymmärrä näin käyttäytyviä ihmisiä. Aivan tolkutonta toimintaa.
En kyllä ymmärrä kanssa tätä. Ihmettelen, ettei joku muka nykyaikana vielä tiedä tuota sääntöä, että yli 50 euron ostoksista kysytään henkkareita. Sehän on ihan selvä asia ja joka kaupassa näin tehdään. Itse tulee usein kaivettua se ajokortti jo esiin siinä vaiheessa, kun huomaa loppusumman menevän yli, vaikkei vielä ole edes kysytty.
myyjätär, älä ehdota heille että voisivat maksaa osan käteisellä. sehän on ihan sama kuin ettei henkkareita edes kysytä/tarvi näyttää, eli säännön kiertämistä. itellä kassahenkilönä ärsyttää kun asiakkaat ehottaa semmosta, kun on kuulemma muuallakin onnistunut. ja kassahan saa kysyä hemkkareita vaikkei ostokset ylittäisikään sitä 50, jos yhtään epäilyttää että olis kortin vvärinkäyttö kyseessä..
Tämä saattaa nyt kuulostaa vähän tyhmältä, mutta kieltämättä tuntuu Suomessa käydessä vähän huvittavalta kaivella koko ajan niitä henkkareita. Aika moni asia kumminkin nykyään maksaa sen viisikymmentä euroa vähintään. Tietenkin olen luvatonta kortinkäyttöä vastaan - mutta olisi vaan niin paljon kätevämpää kun voisi esim. tunnuslukunsa napsutella kortinlukijaan itse - ainakin visalla maksaessa tämä jo olikin joissain paikoissa mahdollista, mikäli oikein muistan.
Ulkosuomalainen, se on tulossa tännekin, mutta liikkeet uusii kassajärjestelmiään hitaasti. Huvitti kun kävin Ikeassa: kahvilassa oli sirumaksupääte mutta varsinaisella kassalla tavalliset. Kummassakohan tapahtuneessa petoksessa kauppa jäisi enemmän tappiolle…? Luottokuntahan ei enää korvaa, jos luottokorttimaksua ei ole varmistettu sirulla, joten mahdollinen huijaus jää kauppiaan tappioksi.
Siis niin kuin joku jo tuossa aiemmin sanoi, myyjä saa kysyä henkkarit AINA kun siltä tuntuu, olipa summa 5 euroa tai sitten 500. Jos asiakkaalle ei ole henkkareita, on myyjällä oikeus kieltäytyä myymästä. Eli: se käteisen käyttäminen pankkikortilta veloitettavan summan laskemiseen on oikeastaan väärä tapa - eihän asiakkaalla ole vieläkään mitään millä todistaa henkilöllisyytensä. Ainoa ero on, että korvataanko väärinkäytös kaupalle vai ei.
En ymmärrä, miksei kuvallinen kelakortti muka kävisi henkilöllisyystodistuksesta? Kaikillahan ei ole ajokorttia, eikä sitä kallista passia haluaisi kuljettaa ympäriinsä siltä varalta, että se hukkuu.
Olin noin viikko sitten yhteydessä Nordean korttipalveluihin. Siellä työskentelevä nainen (en valitettavasti muista nimeä/asemaa, mutta joku “iso pomo”) kertoi aivan selkeästi pankkikortilla maksun säännöt:
-Henkkareita saa kysyä koska tahansa ja ne on pakko kysyä yli 50 euron ostoksista
-Henkkarit pitää kysyä, jos kortissa oleva allekirjoitus ei täsmää kuittiin tai jos kortissa ei ole allekirjoitusta.
-Jos olet henkkareita kysynyt ja asiakkaalla ei ole henkkareita/ei suostu niitä näyttämään, korttia ei saa luovuttaa takaisin asiakkaalle.
Vielä kun pankit saisivat nämä seikat taottua asiakkaillekin niin elämä olisi helpompaa.
Parhaat naurut sain ennen joulua kahden ulkomaalaissyntyisen tytön ansiosta (molemmat noin 20v. ja suomalaisen pankin myöntämä kortti). Toisella ei allekirjoitus ollut sinnepäinkään (kortissa oli selkeää tekstausta kuitissa epämääräinen ympyrä). Henkkareita ei luonnollisesetikaan ollut mukana ja allekirjoitusta tytöt puolustivat kommentilla “Pankin mukaan ulkomaalaissyntyisillä on oikeus oman valintansa mukaan tekstata nimensä siihen tai allekirjoittaa” WTF?!? Miksi se nimi siinä sitten on jo valmiiksi painettuna? Miksi siinä lukee allekirjoituskohdan alla “signature”?
Muusikotar, poliisilaitokselta saa ihan kuvallisia henkilökortteja (siis eri asia kuin ajokortti ;)) eikä maksa juuri mitään. Ei se passi ja ajokortti ole siis ainoa vaihtoehto.
Niin kuin “eräs myyjä” sanoikin, henkkarit voidaan kysyä ihan milloin tahansa kortilla maksaessa ja tämä lukee mm. kortin käyttöehdoissa jotka on hyväksyttävä ennen kuin saa kortin. Miksi ihmiset luulee että se 50€ raja on maaginen? 50€ raja on se raja jonka jälkeen henkkarit KYSYTÄÄN mutta silti alle sen VOIDAAN kysyä. Voisi laittaa kyltin “Henkilöllisyystodistus tulee esittää kortilla maksaessa” tai vastaavaa =]
No en minäkään ymmärrä asiakkaitasi! Itseä pännii, kun postissa ei kysytä henkilöllisyystodistusta, kun menen hakemaan jo verkossa maksetun pakettini. Minua ei siellä tunneta, joten sen voisi yhtä hyvin hakea kuka tahansa naishenkilö.
Niissä kaupoissa, missä itse olen ollut töissä, kuvallinen kelakortti on yhtä pätevä henkilötodistus kuin ajokortti, passi ja henkilökorttikin. Luulin, että samat säännöt olisi muuallakin. Olenko väärässä?
“En ymmärrä, miksei kuvallinen kelakortti muka kävisi henkilöllisyystodistuksesta? ”
Käyhän se, mutta harvalla on kuvallinen kortti, yrittävät kuvattomalla ja se ei käy…
kuvallinen kelakortti ei ole poliisin myöntämä niin jotkut paikat eivät sitä hyväksy…esim.alkossa ei kelpaa kuvallinen kelakortti,ainoastaan poliisin myöntämät kortit eli passi,ajokortti ja kuvallinen henkilökortti..
Kyllä se vähän närästää jos joka paikassa kysytään minimaalisistakin ostoksista henkkarit, voin myöntää ihan suoraan että käy se itsetunnolle, kun jatkuvasti ollaan niitä papereita kyselemässä, varsinkin kun monelta edeltä menneeltä asiakkaalta ei kysytä, ja jälkeen tulevilta asiakkailta ei kysytä. Kyllä siinä tulee mieleen että minkälaisena ihmisenä tuo mahtaa minua pitää.
Haluan korostaa että aina olen kumminkin näyttänyt, koskaan en ole ruvennut vänkäämään, en ole alentunut aasiksi moisen takia. Eikä siinä mitään jos tätä tapahtuisi vain satunnaisesti toisinaan, mutta kun lähes jatkuvasti… kuka voi sanoa ihan rehellisesti, ettei ikinä kismittäisi yhtään, tai edes hämmästyttäisi?
Kuvallinen kelakortti käy ainakin meidän isohkossa marketissa.
Virallisesti henkkariksi käyvät vain poliisiviranomaisen myöntämät dokumentit, siis passi ja henkilökortti (lähde: poliisi.fi). Ajokortti on todistus ajo-oikeudesta eikä henkilöydestä, mutta eiköhän se hyväksytä joka paikassa silti henkkarista. Kela-kortti ei pitäisi käydä henkkarista, oli kuva tai ei, mutta yllättävän monesti sekin hyväksytään.
Meillä ei hyväksytä kuin passi, ajokortti ja henkilökortti.
En muusta Suomesta niin tiedä, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla on noita pankkiautomaatteja sen verran taajaan, että jos henkkareiden näyttäminen ketuttaa niin voi käydä sieltä hakemassa sen verran käteistä kun tarvii. Eipähän tarvitse kiukutella niistä papereista. Eri asia on tietysti jos tilillä ei ole sen vertaa rahaa, mutta siinä tapauksessa suosittelen jättämään ostoksetkin väliin…
Minua ärsyttää, kun eräällä kaupunkimme grilleistä pyydetään aina korttimaksun yhteydessä näyttämään henkilöllisyystodistusta, mutta en ole siitä ruvennut purnaamaan. Siitä sentään tiedotetaan selkeästi ikkunaan teipatussa lapussa, joten asiakas voi kaivaa henkilöpaperit esille jo valmiiksi.
Huolestuttavaa sen sijaan on, että joissain liikkeissä henkilöpapereita ei pyydetä isojenkaan ostojen yhteydessä. Kerran tein 200 euron ostoksen ja myyjä vain pyysi, että kirjoittaisin henkilötunnukseni loppuosan kuittiin. Jälkeenpäin on tullut mieleen, että olisi varmaan pitänyt antaa palautetta.
Hiiri: Miksi se on ärsyttävää? Eikö se parempi ole näin? Kukaan ei ainakaan pysty väärinkäyttämään kenenkään pankkikorttia kyseisessä paikassa. Jos toisaalta purnaat että ison ostoksen yhteydessä ei kysytty..
Mut näinhän se menee. Koskaan ei ole hyvä ja asiakaspalvelija kysyy ne paperit vain ja ainoastaan ärsyttääkseen asiakasta.
jos aasiakas ei suostu näyttämään henkkareitaan, en ala selittelemään yhtään mitään. jos aikuinen ihminen ei osaa lukea virallista dokumenttia, (eli pankkikorttisopimusta) kun on siihen nimensäkin raapustanut, niin ei ole minun velvollisuuteni asiakasta tavoille opettaa.
kysyn asiakkaalta rauhallisesti, että esittääkö hän virallisen henkilöllisyystodistuksen, vai jäävätkö ostokset tähän. vapaasti saa valita. jos asiakas alkaa urputtaa, keskeytän ja toistan saman kysymyksen.
mulle ei mee läpi myöskään tää ‘maksan osan sitten käteisellä’ -taktiikka. henkkarit tiskiin tai tavarat jää siihen.
huvittavinta tässä koko henkkariasiassa on se, että koko ajan yritetään toimia asiakkaan parhaaksi hänen etuaan ajatellen, ja siitä sitten kehdataan suuttua ja alkaa rutisemaan ties mitä ihmeellistä.
AIKUISET IHMISET.
niin tuohon lisätäkseni eka kysyn tietty ilman tavaroiden siihenjättö-vaihtoehtoa
sitten jos tulee rutinaa siirrytään muihin aiheisiin.
Se, että maksaa rahalla osan niin, että 50e ei ylity on ihan sallittua. Mutta mikäli myyjä epäilee että maksaja ei ole kortin omistaja (esim. nimi eri sukupuolta tai hyvä ‘perstuntuma’) niin voi vapaasti jättää myymättä ellei henkilöllisyystodistusta löydy.
Yleensä kuitenkin allekirjoitus täsmää, joten myyn kyllä kunhan ei mene yli 50 e kortin puolelle.
Hyvä tietää että näitä osuu muillekin.
“Yleensä kuitenkin allekirjoitus täsmää”
Yleensä se nimenomaan EI täsmää, on toki sinnepäin. Äkkiä sitä kuitenkin oppii katsomaan, voiko nimmari kuitissa olla saman kirjoittama kuin kortissakin on.
Olipas taas kiva kun joku pölli nimimerkin ku ei ollu omii aivoja. Piti sit lisätä toi snananen tohon eteen…
Pakko vielä kertoa tähän henkkariasiaan liittyen - siis mikä käy ja mikä ei käy - minunkin kokemuksia asiakkaana…
Olin juuri täyttänyt 18 (vuosi oli 2003) ja virallista ajokorttia odotellessa sain poliisiasemalta poliisiviranomaisen myöntämän väliaikaisen henkilöllisyystodistuksen. Se oli käsinkirjoitettu, siinä oli kuva ja virallinen poliisin leima. Voimassa kortti oli noin kuukauden eli niinhän ne väliaikaiset yleensä. No, kävin sitten ostamassa röökiä lähikaupasta ja papereitahan se myyjä kysyi. Tietysti näytin tuon henkilöllisyystodistukseni, MUTTA: myyjäpä ei hyväksynyt sitä! Ei vaikka siinä oli leimat ja kuvat, allekirjoitukset ja EU-merkit ja kaikki. Kai se vaan sitten näytti tekaistulta siksi, että poliisiviranomainen sen henk.koht. kuulakärkikynällä oli minulle kirjoittanut.. Röökit jäi saamatta kun hivenen hölmistyneenä poistuin kaupasta. Kumma kyllä, seuraavana viikonloppuna ei ko. henkkareista sanottu pahaa sanaa kun lähdin juhlimaan täysi-ikäisyyttäni paikalliseen baarin.
Tulipa vain mieleeni tämä tarina.
“-Henkkarit pitää kysyä, jos kortissa oleva allekirjoitus ei täsmää kuittiin tai jos kortissa ei ole allekirjoitusta.”
Niinpä. Jotkut vaan jonkun epämääräisen aaltoviivan siihen paperiin sutaisee, vaikka kortissa on ihan kunnon nimmari.Miksi on niin vaikeaa kirjoittaa se nimmari kunnolla siihen kaupan tositteeseen, kun olet kerta jaksanut sen siihen korttiinkin raapustaa?
Minna on oikeassa kuvallisen Kela-kortin suhteen, se ei esim. Alkossa kelpaa. Pankeissa ja posteissa kylläkin. Tässä vielä Kelan oma tieto siitä, missä kelpaa ja missä ei:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/080801145040EH?OpenDocument#kuvallinen Kela-kortti
Ja vielä Kelan sanomista: “Kela-kortin pääasiallinen käyttötarkoitus ei ole henkilöllisyyden todistaminen, vaan sillä todistetaan kuuluminen Suomen sairausvakuutuksen piiriin.” (Kelan Sanomat 4/2007, s. 19)
Ikinä ei ole missään kassalla ryhdytty vertailemaan allekirjoituksiani saati kyselemään henkkareita summan ollessa alle 50e. Ja todella monesti on reilusti yli 50e ostoksista selvinnyt jopa antamatta edes sotun loppuosaa. Käytännössä kaikki ostokseni, niin isot kuin pienetkin, maksan pankkikortilla.
Ilmeisesti näissä asioissa on siis myyntiliikkeilläkin jotain pelivaraa?
Aika monessa paikassa jätetään kysymättä vaikka ylittyisi tosiaan tuo 50e. Esimerkiksi meidän teboililla ei ole koskaan kysytty kun olen jonkun 4 kertaa siellä käynyt yli 50e ostokset tekemässä.
Katja:
“No en minäkään ymmärrä asiakkaitasi! Itseä pännii, kun postissa ei kysytä henkilöllisyystodistusta, kun menen hakemaan jo verkossa maksetun pakettini. Minua ei siellä tunneta, joten sen voisi yhtä hyvin hakea kuka tahansa naishenkilö.”
Itseasiassa normaalin postipaketin noutamiseen ei tarvita henkilöllisyystodistusta, koska paketti ei ole henkilökohtainen. Sen voi siis noutaa kuka tahansa - ei sen siis kohdallasi tarvitse olla edes naishenkilö.
Kirjattuna paketti sen sijaan luovutetaan vain pakettikortissa mainitulle henkilölle tai hänen valtuuttamalleen henkilölle.
**
Ja itse aiheeseen, minusta jos asiakas kieltäytyy näyttämästä henkkareita, ei pidä antaa takaporttia jossa tarkistusvelvollisuuden voi ohittaa pudottamalla höylättävän summan alle 50 euron. Se ettei joku suostu näyttämään henkkareitaan on jo itsessään mielestäni riittävä peruste sille, että ne henkkarit on EHDOTTOMASTI tarkastettava ennen kuin kortille höylätään senttiäkään.
Olenko tosiaan ainoa, jota on alkanut ärsyttää tuo Tuittujen nimimerkkinalkutusten lukeminen? Eihän se toki minulle kuulu…
Mutta mitä vtun väliä oikeesti? Melkei tekis itsekin mieli ihan piruuttaan alkaa kirjoittamaan Tuittu-nimimerkillä.
Mulle on yhdessä työpaikassa annettu ohjeeksi, ettei henkkareitten kysymisen jälkeen enää saa myydä niin, että osa käteiselle, jos henkkareita ei siis ole. Silloin ohjattiin lähimmälle automaatille, joka siis oli alle 100 m:n päässä.
Tässä ko. työpaikassa kävi aivan uskomattomia asiakkaita, pahempia kuin kaupan kassalla koskaan. Henkilöllisyystodistukseksi tarjottiin mm. S-etukorttia, vaimon henkkareita, jonkun liiton jäsenkorttia, you name it. Tai sitten yritettiin saada mut nolostumaan jollain ”näytänkö mä niin epärehelliseltä, no sano, näytänkö” -scheissella.
Minua ärsyttää suunnattomasti, jos henkkareita ei kysytä. Mielestäni jokaisen korttioston yhteydessä - olipa summa vaikka 2 eur - pitäisi henkkarit tarkistaa. Joissakin ravintoloissa on näin.
Minulta varastettiin kerran visa- ja pankkikortti. Ennen kuin huomasin varkauden n. parin päivän päästä (en käy kaupassa kuin kerran viikossa), oli molempia ehditty vinguttaa aika kiitettävästi. Jokainen kertasumma oli alle 50 eur, mutta kokonaisuudessaan laskua tuli yli tonnin. Onneksi ei tarvinnut itse maksaa, mutta tiukille se meni, sillä tämä oli tapahtunut yli sen 24 h suoja-ajan.
Kyllä kirosin, kun ei oltu tarkistettu kortin haltijan henkilöllisyyttä kertaakaan koko aikana. Aiemmin muuten tuo tarkistusraja oli muistaakseni 50 mk ja nyt tuo 50 eur - kuusinkertainen!
Nyt kun ajattelen tarkemmin, niin onhan se kiva että nimimerkin perusteella hiukan tietää mitä toinen on aiemmin täällä puhunut. Go AITO Tuittu!
kioskintäti:
Hoh! Saavat todellakin paineen nousemaan nuo henkkari-ihmiset! Jotkut vielä muistavat mainostaa tuntevansa sen-ja-sen kassahenkilön, joka juuri nyt ei ole paikalla,kyllä hän tunnistaisi. Pahempi juttu. Minä en tunne enkä siis voi korttimaksua ilman henkkareita hyväksyä. Omaa luokkaansa ovat noin parikymppiset, varsinkin pojat,jotka hermostuvat kun kysyn henkkareita tupakkaa tai alkoholia ostettaessa. Jos kassa pyytää nuoren näköiseltä henkilöltä henkilöllisyystodistusta, ei siitä kannata hermostua. Kassa ei tee sitä vittuillakseen. Tässä tilanteessa ei myöskään kannata vastata, että “Vittu mistä sä tiedät vaikka mä välittäisin sitä vittu viisitoistavuotiaille, juottaisin humalaan ja käyttäisin vittu niitä hyväkseni. ” Kassan velvollisuus on estää välitys. Tämä kuuluu vähän samaan kategoriaan kuin lentokentän turvatarkastuksessa pommista vitsailu. Ei kannata.
Hankala asiakas? >> tarkastusraja on kylläkin vähintään kymmenen vuotta ollut tuo sama 50 e ja markka-aikana 300 mk. Todennäköisesti pidempääkinkin.
Ihmettelen kyllä miten korttisi on onnistunut menemään läpi niin monessa paikassa, itse olen kyllä sen verran natsi että kyylään allekirjoituksen todella tarkkaan. Jos se ei täsmää niin en kyllä korttiakaan kelpuuta.
Niin, se tosiaan jos pankkikortissa ei ole takana allekirjoitusta, ja pyydät asiakasta allekirjoittamaan sen sekä esittämään henkilöllisyyspaperit saa nämä aasiakkaat vieläkin raivokkaammaksi.
Ei sisänsä ihme, ettei asiakkaat tajua tätä, koska esimiehenikin oli ihan hoo moilasena kun tuli puhetta tästä säännöstä.
Sinä jonka visalla oli höylätty: kunhan sirupäätteet yleistyy ei kukaan muu kuin koodin tietävä voi maksaa sinun rahoillasi ostoksia. Ymmärrän kyllä että harmittaa, mutta ammattivarkaat osaa vetää niin rennosti ettei kukaan osaa epäillä mitään.
“Sinä jonka visalla oli höylätty: kunhan sirupäätteet yleistyy ei kukaan muu kuin koodin tietävä voi maksaa sinun rahoillasi ostoksia.”
Suohon mennään, jos joka hiiskatin kassalla joutuu näpyttelemään tunnuslukunsa olemattomasti suojatulle päätteelle. Kuka tahansa metrien säteellä pystyy näkemään, mitä sinne näppäilee. Täytyy vissiin ruveta kuljettamaan mukanaan kokoonpantavaa suojakupua, vähän niinkuin tyyliin Maxwell Smart :-))
en ymmärrä myöskään miksi on niin vaikeaa näyttää henkkareita, sitten jos ei rajaa olis eikä kysyttäis ja oma kortti varastettais ni valitettais siit et miksei kysytä jne. itselleni en koe ainakaan henkkareitten näyttämistä vaivana, päin vastoin oloni on turvallinen eikä varkaaksi syytetty olo, etenkin jos myyjä on ystävällinen niinkuin yleensä.
Brim:lle.
Minä voin sanoa hyvällä omalla tunnolla ettei ole koskaan ärsyttänyt ku on kysytty henkkareita. Ihan mielelläni näytän omani, onhan kyse kuitenkin turvallisuusasiasta. Yleensä työnnän henkkarit jo ennenku kerkeevät kysyä laisinkaan. Ja jos summa lähentelee 50e, niin kysyn vielä et haluaako myyjä nähdä henkilöllisyystodistukseni.
Olen ollut itse kassalla töissä ja kokeillut sitä et muistelen jonkun henkilötunnuksista ulkoa, tässä kuitenkaan onnistumatta. Edellinen henkilöllisyystunnus katoaa kun seuraavaa katsoo. Kyllä kassalla sen verran skarppina pitää olla ettei huvikseen nyt kenenkään sotuja jää mieleen, eri asia ois jos niitä yläs kirjottas. Joten siinäkään mielessä ei ole mitään vaaraa niiden näyttämisestä.
Ottakaa ne henkkarit suosiolla esille, se on kaikille osapuolille nopeampaa kuin se et aletaan niistä kitisemään ja sit joudutaan kuitenkin nöyrtymään tai kävelemään ulos liikkeestä.
Kyllä mulla ainakin on käynyt kuvallinen kelakortti alkoissakin.
Baareihin mennessäkin pidän vain kelakorttia mukana, kun kerran varastettiin koko laukku, missä oli passit ja kaikki.
Olen myös useasti maksanut mieheni pankkikortilla ostoksia, yleensä mies kuitenkin ensin tarkastaa, että on se mihin näpytellään se tunnus, ennen kuin lähtee pakkaamaan tai vessaan tai johonkin muualle.
Olen myös baareissa maksanut vaikka ei ole sitä tunnus systeemiä, kun eihän se vaikuta mitenkään siihen maksuun, vaikka onkin erilainen nimmari, kun korttia ei ole ilmoitettu varastetuksi, vai?
Tietenkin tämä on väärin ja olen aasiakas, myönnän sen itsekin.
Katruska, pankkikortit (ja luottokortit, Electronit jne) ovat henkilökohtaisia, eli niitä ei saa antaa vaikka puolisolle saati että puoliso saisi kortilla maksaa. Itse olen ottanut tuollaisessa tilanteessa lukemattomia kortteja pois, jokaisesta napsahtaa tilille 150e (miinus verot).
Itsekin asiakaspalvelussa työskentelevänä olen huomannut, kuinka asiakkaat välillä tuohtuvat oikein kunnolla kun heiltä henkilöllisyystodistusta pyytää. Yleisempiä kommentteja ovat “mut eihän tää mee ku muutaman euron 50e:n yli”, “ai pitääkö mun täälläkin näyttää paperit” (herra 500e:n ostosten kanssa!!) tai “kyl tää mun kortti on, en kai mä varastetulla maksais”..
KIskantäti: nii-in.. Alatko katteleen sitä nimeä siittä, kun toinen näpyttelee tunnustaan siihen koneeseen?
Eipä meillä ole niitä näpyteltäviä onneks. Ja monissa paikoissa joissa on, kassa ottaa kortin asiakkaalta, vilkaisee korttia, laittaa sen laitteeseen ja antaa laitteen sen jälkeen lähelle asiakasta, joka voi näpytellä pin-koodin sinne.
Ja mitä väliä sillä on katsooko kassa kortissa olevaa nimeä vai ei, koska kortin antaminen toisen käsiin on rikos, samaten kuin sekin tekee väärin, joka käyttää toisen korttia.
kiskantäti:
“Ja mitä väliä sillä on katsooko kassa kortissa olevaa nimeä vai ei, koska kortin antaminen toisen käsiin on rikos, samaten kuin sekin tekee väärin, joka käyttää toisen korttia.”
Ei kortin antaminen toisen haltuun ole rikos, kyllä esimerkiksi saa kuljettaa aivan vapaasti puolisonsa korttia lompakossaan, samoin kuin puoliso voi siis antaa sen kuljetettavaksi. Siinä ei ole mitään ihmeellistä tai väärää, toisen henkilön nimellä varustetun kortin hallussapitoa ei ole kriminalisoitu. Miksi olisikaan.
Sen sijaan toisen kortilla maksaminen on maksuvälinepetos, vasta siinä kohtaa voidaan alkaa puhumaan rikoksesta.
No tajusit kuitenkin mitä tarkoitin.
Minä olin aikoinaan kaupassa töissä silloin kun pankkikortit alkoivat Suomessa yleistyä. Myymäläpäällikkö antoi meille tiukat ukaasit, että a) kortin ja kuitin allekirjoitusta on aina verrattava b) henkkaria pitää pyytää jos nimmarit eivät täsmää c) se on pyydettävä kun ostos on suurempi kuin X markkaa d) sitä saa vapaasti pyytää jos tulee olo, että kaikki ei ole kohdallaan. Nämä ohjeet olivat myös jokaisella kassalla selvästi esillä (tosin tuo kohta d vähän toisin muotoiltuna
).
Pitivätkö aasikkaat tästä? Ja kilinhännät! Sitä kitinää!
Täällä Tanskassa on käytössä lähes joka paikassa PIN-koodin näppäily (ja maksupäätteiden näppikset varsin hyvin suojattu). Ruotsissa on taas pakko näyttää *aina* henkkkari korttiostosten yhteydessä. Ongelmia tulee kun tanskalaiset ovat ruotsissa ja maksavat kortilla kassalla, jossa ei ole PIN-maksupäätettä. Sitä urputuksen määrää! (nimimerkki viimeksi Malmössa sekoillut…).
Kela kortista vielä sen verta, että sen pystyy tilaamaan väärennetyillä tiedoilla. Tai näin minulle on kerrottu. Eli ilmeisesti joku älykääpiö teini käyttänyt tätäkin hyväkseen ja tilannu itselleen väärennetyn “henkkarin” ja näin ollen onnistunut ostaan viinaa tms..
Ja fraasi “hukkasin henkkarit” on niin kulunut, eikä edelleenkään mee läpi
Mutta lisäyksenä: eihän ajokorttikaan kelpaa ulkomailla virallisena henkkarina kun siinä ei ole kansallisuutta, vaan tarvitaan se passi tai henkilöllisyystodistus (jossa käsittääseni vaadittava henkilöllisyys on).
minulle on käynyt pari kertaa niin että olin unohtanut passini kotiin ja myyjä hyväksyi sitten kuvattoman kelakortin mutta jouduin sitä anelemaan että tämän kerran
sehän oli mennyt niin että en ollut tuotteiden hintoja laskenut kun niitä kärryyn laittelin ja tokihan kaikki tuotteet olivat sitten jo kassalla ja ystäväni osaa jo pakkaili.
siksi kai myyjä suostui, nykyään minulta ei henkilökorttia kysellä kun ovat oppineet minut muistamaan.
Eipä tartteisi hyväksyä kuvatonta kelakorttia edes Jannen tapauksessa, sillä se ei todista mitään. Pöllityn lompakon mukana kun saa usein kelakortinkin kaupan päälle.
Neon vaan ne henkkarit pidettävä aina mukana kun aikoo maksaa kortilla. Ostosummasta riippumatta.
Jep, henkkaritten kanssa monesti ongelmaa itselläkin. Onneksi on paikka jossa muutenkin kysytään henkkareita melkein joka toimituksen yhteydessä ja alta 50e summia ei juuri ole. Osa meillä kysyy henkkarit osa ei, olen koittanut parille työkaverille kertoa säännöistä, mutta ei mene perille.
Se minua myös ihmetyttää miten voi olla niin paljon ihmisiä jotka ei kirjoita korttiinsa minkäänlaista allekirjoitusta? Mitä sillä menettää? Kerran yksi asiakas ehdottomasti kieltäytyi kirjoittamasta sitä korttiinsa, sanoi, että näyttää henkkarit muttei kirjoita korttiin, kun joku voi sen varastaa. Tuota? jos joku sen kortin varastaa sillä on hyvät mahdollisuudet kirjoittaa siihen oma versionsa ja sitten huijata pitkä penni alkuperäiseltä omistajalta. Valitettavasti asiakas oli pomon kaveri joten en voinut alkaa inttämään vastaan.
Meillä on myös paljon kanta-asiakkaita jotka käy paljon ja jonku työntekijän kavereita tms. joten tyyppejä jotka sanoo “se ja se tuntee minut” on paljon. Minkäs teet, käyt kysymässä pomolta tunteeko?
Onneksi nykyään on meilläkin sirulukijat joten tuo rumba helpottaa.
Samanlaisia kokemuksia täälläkin. On se piru, kun eivät vaan tajua, en voi uskoa että tässä maassa olisi yhden yhtä joka ei vielä tietäisi 50 euron rajasta. Itsekin olen töissä keskikokoisessa marketissa ja kyllähän siellä aina niitä “vakioasiakkaitakin” käy, mutta en mä välttämättä joka ikisen nimeä ja sotun loppuosaa muista ulkoa, niin että jos vaikka kolme viikkoa sitten on tullut samalta henkilöltä niitä papereita kysyttyä, niin ei se tosiaan tarkota sitä, etten saisi kysyä niitä uudestaan. Useimmat lykkää sen ajokortin siihen samaan kun maksu- ja bonuskorttinsakin tai viimeistään kysyttäessä, mutta aina löytyy näitä neropatteja jotka ei vaan tajua, että nopeammin sujuis jos ei urputtaisi vaan ojentaisi vaan sen henkkarin. Minähän en nimittäin höylää sinne kortille yhtään mitään jos ei henkkareita ala löytyä. Saa saapastella siihen 20 metrin päähän automaatille ja hakea käteistä.
Joo-o, tää on kyllä kumma juttu. Mullakin on jäänyt kassakokemuksena elävästi mieleen kun erään herran ostokset ylitti sen maagisen 50 egen rajan ja kysyin henkkareita tietysti. Mieshenkilöllä ei niitä sitten ollut mukana ja ehdotin että maksaisi sitten käteisellä, kun onneksi se automaatti tosiaan on siinä vieressä. Ei tässä mitään, mutta sitten siinä loppuvaiheessa hän kävi puhisemaan ja ähisemään siitä “että ei koskaan missään ikinä henkkareita tollasesta kysytä!” ja uhkaili sit kovasti ruveta asioimaan vastapäisessä kaupassa, missä sitten ei ilmeisesti kysytty henkkareita yli 50 euron ostoksista.
Ei tässä muuten mitään, mutta olin aidosti ällikälle lyöty että kyseinen mieshenkilö siis luuli aivan tosissaan että hänen kiusakseen kysyin henkkareita, en sit hämmenykseni keskellä viitsinyt ruveta selvittämään asiaa yksityiskohtaisesti, koska aikaa ruljanssissa tietysti kului ja en halunnut tuhlata kenenkään aikaa enempää, mutta kieltämättä kiusaus kävi että pitäis varmaan nyt selittää juurta jaksain tämä korttimaksamisen sääntöviidakko. Teki mies mieli kyl sanoo et tervemenoa sinne vastapäiseen markettiin ja et sinne voit sit seuraavalla kerralla mennä ähisemään siitä kun sua kiusataan henkkareita kyselemällä…
Tosin, mielestäni kyllä 50 euroa on aika alhainen raja, myyjillä vois olla ehkä vähän joustonvaraan johonkin 100 euroon asti, tuntuu välillä niin turhalta kysellä niitä pirun henkkareita, tosin valtaosa kyl kaivaan ne jo ite esiin ja onneks aika harvassa on sellaset puupäät jotka ei oikeasti tiedä tota sääntöä.
Kyllä tuolla 50€ rajallakin saa kohtalaisen paljon höylättyä vahinkoa varastetuilla korteilla.
Henkkareiden varmennusrajan nostamisen sijaan pitäisi saada perille se tosiasia, että joka ikinen kerta kortilla maksettaessa tulisi olla valmis todistamaan henkilöllisyytensä.
Ja samoin jokaiselle myyjälle pitäisi saada perille se, että se 50€ raja ei ole mikään suositus, vaan se on sääntö.
Tokikaan tämä ei ole enää (kaikki on niin suhteellista) pitkäaikainen ongelma, sillä sirukortit tulevat. Periaatteessa myyjä ei jatkossa edes koske korttiin, saati lue mitä siinä lukee.
Minun mielestäni raja taas saisi olla paljon alhaisempikin. Mitä pienempi, sen vähäisemmät vahingot kortilla ehdistään tehdä, jos se satutaan varastamaan.
Itse kannatan tunnusluvulla varmentavia päätteitä, mitä pikemmin, sen parempi.
Minusta kävisi että koko raja ei edes olisi vaan että henkkarit tarkistettaisiin aina, ei se niin iso vaiva ole
Mites kun minulta viedyllä Mastercardilla oli ostettu 90 euron kertaostos henkilöllissyystodistusta pyytämättä. Voiko tällaisessa tapausessa vaatia kauppaa vastuuseen?
jens;
asiasta kannattaisi valittaa luottokortin myöntäneelle taholle. Asia tutkitaan ja mikäli voidaan todeta ettei henkkareita ole pyydetty, luotottaja reklamoi ja maksusuoritus peruuntuu.
Pyysin henkkareita ostosten ylittäessä 50€, kun asiakkaana oli eräs noin viisissä kymmenissä oleva miesasiakas. Hän ei henkkareitaan suostunut näyttämään vaikka lompakko oli jo valmiina. Ja perustelut olivat (korottaen ääntään): “Kuulehan tyttö. Tämä kortti se on kuule sellanen kortti, ettei henkkareita tarvi näytellä.” Viitaten omaan varakkuuteensa.. Olipa äijä syvällisesti pohdiskellut asiaa. Mikä älypää. Lopulta sain napannaaman henkkarit näytille, kun sanoin ostosten jäävän muutoin kassalle.
Oikein, jennulipennuli. Asiallista tiukkuutta
Itse aloin joku aika sitten ihmettelemään miten harvoin myyjä edes vilkaisee kuitissa olevaa allekirjoitusta, sitten tein testin ja vedin kuittiin kynällä vain viivan, ja meni läpi ilman mitään ongelmia, myyjä ei edes vilkaissut kuittia vaikka näki kuin sitä allekirjoitin, olen nyt vuoden vaihteesta lähtien laittanut kuittiin aina viivan, eikä kukaan ole ikinä avautunut siitä, ostokset ovat olleet parhaillaan 150e eikä henkkareitakaan kysytty.
Se nyt kuitenkin on loppujen lopuksi niin pieni vaiva näyttää ne henkkarit ja kun niillä kuitenkin pyritään suojaamaan myös asiakkaan omaa turvallisuutta, luulisi laiskemmankin tottelevan
Sain vastikää uuden pankkikortin jonka tunnuslukua en muista koskaan nähneenikään. Harmittaa kun en muuta henkilöllisyystodistusta omista kuin passin, ja ostaessani lähikaupasta maitopurkin pitää ensiksi ohittaa siinä laitteessa ja sen jälkeen kaivaa se passi esiin… ja kuinka usein se tuleekaan mukaan?
nimmari sanoi:”sitten tein testin ja vedin kuittiin kynällä vain viivan, ja meni läpi ilman mitään ongelmia”.
Ihan tiedoksi, että allekirjoitus on ns.puumerkki, eli ruksi tai viiva kelpaa aivan hyvin lain edessä. Merkityksellistä on vain se, että viivan tai ruksin raapustaja tunnistaa sen itse tehdykseen kiistatilanteissa.
Nimen ei lain mukaan tarvitse olla lukukelpoinen vain siis itse tunnistettava. Tämä tuli osittain esille aiemmin kun oli puhetta kahdesta ulkomaalaisesta tytöstä ja heidän käyttämistä erilaisista puumerkeistä. Merkin hylkääminen on laiton.
Allekirjoituksella asiakas itse voi todistaa ostaneensa tai olla olleensa ostamatta tuotetta, se ei ole henkilöllisyyden tunnistukseen käytettävä asia. Myyjä käyttää tunnistukseen kuvaa ja vain ja ainoastaan kuvaa. Siksi vaaditaan kuvallinen henkilötodistus. Siitä NÄKEE onko henkilö sama.
Harmi ettei myyjille opeteta lakia, sillä tämä asiahan on puhtaasti lakiasia.
Toinen tärkeä asia on kuvallisen kelakortin käyttäminen henkilötodistuksena. Kyllä, uskokaa tai älkää, mutta se on henkilötodistus.
Esimerkkinä pankit ja rahoituslaitokset (mm. Nordea, osuuspankki, handelsbanken, sampo) hyväksyvät kortin henkilötodistukseksi. Esimerkiksi luottohakemuksissa (aktiiviraha, käyttöluotto) on ruksittavissa kohta kuvallinen kelakortti tunnistuksessa.
Lain edessä hyväksyttävissä olevan henkilötodistuksen tulee olla Suomen viranomaisen myöntämä ja kuvallinen (Viranomainen Suomessa tarkoittaa Poliisia tai muuta tahoa, joka on suorassa alaisuudessa valtiolle, kuten Kela).
Yllä mainituista asioista on turha väittää vastaan “mutkun ei meidän liikkeessä”.
Näin sanoo laki.
Ei se lain mukaan kyllä ihan noinkaan mene.
Lain mukaan virallisia henkilöllisyystodistuksia ovat vain ja ainoastaan voimassa oleva passi ja henkilökortti.
Uskomattomalta tuntuu että asiakkaat ovat noin ymmärtämättömiä. Itse kun olin kassatyössä kukaan ei henkkareiden kysymisestä yli 50 euron yhteydessä valittanut, vaan pikemminkin kiiteltiin kun noudatetaan lakia ja suojellaan asiakkaita. pari kertaa asiakas tuli ihan kysymään että vertaahan kaikki kassat varmasti aina kortin allekirjoitusta kuitin kirjoitukseen, jos vaikka kortti joskus varastettaisiin. Olisikohan tässä eroja eri puolella Suomea?
Postiasiaan vielä: en tiedä onko joku jo sanonut, että henkkarit on aina tarkistettava jos kyseessä on nollahintainen paketti (eli jos ei ole postiennakkoa). Ei minulta ole ainakaan kysytty ja jopa poikaystävä on joskus hakenut pakettini kun olin sairas.. Pelottaa että joskus postinsetä vie saapumisilmoituksen vahingossa väärään osoitteeseen!
ex-myyjä:
Kyllä aiheesta mainitsin tuolla ylempänä 22/1/2008;
“Itseasiassa normaalin postipaketin noutamiseen ei tarvita henkilöllisyystodistusta, koska paketti ei ole henkilökohtainen….”
ulkosuomalainen, et ole sattunut välimeren seudulla pyörimään viimeaikoina? siellä kysytään henkkarit AINA kun maksat kortilla, oli ostoksesi loppusumma sitten 50 snt tai 50 000 eur. pointtina se, ettei täällä todellakaan tarvitse kokoajan paperit esillä kulkea. mielestäni siinä ei ole mitään vastenmielistä kaivaa henkkareita esiin jos jotain isompaa ostaa, se lompakkohan on esillä jo muutenkin maksaessa.
jojoo
Räntälle; olen töissä alalla, jossa vaaditaan jokaiselta asiakkaalta virallinen henkilötodistus ja asia on aika tarkka mikä käy ja mikä ei.
Varsinkin ulkomaalaisten kanssa on paljon ongelmia, kun ei ymmärretä mikä on hekilötodistus/ei ole tarvittavaa todistusta jne. Myös suomalaiset tarjoavat ties mitä korttia, yleensä mitä suurempi herra sen erikoisempi kortti..
Mikä kohta ei mielstäsi mene lain mukaan noin? Ehkä kumoat koko pankkijärjestelmän ja sanot meille valtion puolesta mitkä kortit käyvät henkilötodistukseksi?
ps. jonkun tuhatta sopimusta kuitenkin tehneenä.
Law and order;
sanoit kuitenkin yllä että “Lain edessä hyväksyttävissä olevan henkilötodistuksen tulee olla Suomen viranomaisen myöntämä ja kuvallinen (Viranomainen Suomessa tarkoittaa Poliisia tai muuta tahoa, joka on suorassa alaisuudessa valtiolle, kuten Kela).”
Nyt ilmeisesti kuitenkin sotket kaksi eri asiaa:
- lain mukaan virallinen henkilötodistus
- jossain muussa yhteydessä viralliseksi katsottava, mutta ei virallinen henkilötodistus
Pankissahan auotaan tilejä ja hoidetaan tilitapahtumia kelakortilla, mutta sen kanssa on turha mennä alkoon todistamaan henkilöllisyyttään - sillä se ei ole virallinen henkilötodistus.
Virallisuus ja todistuksen kelpoisuus eri konteksteissa ovat kaksi eri asiaa.
Finlexiä en jaksa alkaa kahlaamaan tässä vaiheessa läpi, joten googlasin tähän poliisin tulkintaa:
http://www.poliisi.fi/poliisi/turku/home.nsf/PFBD/
00B6AD9CC9E24577C2256C84003E1EEC?opendocument
Ja siellähän siis todetaan, että:
“Suomessa käytössä olevat viralliset henkilöllisyystodistukset ovat voimassaoleva passi ja henkilökortti,jotka kumpikin ovat voimassa korkeintaan 10 vuotta sekä sähköinen henkilökortti ,joka on voimassa 3 vuotta.”
Yllä siis listattiin The Viralliset henkilötodistukset.
Toki siellä jatketaan vielä, että:
“Ajokortti osoittaa ajo-oikeuden ajokortin voimassaoloaikana. MUTTA jos ajokorttia käyttää henkilöllisyyden todistamiseen sen on oltava HYVÄKUNTOINEN ja haltijan pitää voida KUVASTA HELPOSTI TUNNISTAA.”
.. joka siis kertoo, että ajokorttia VOI käyttää tilanteesta riippuen henkilön tunnistamiseen. Mutta silti se ei ole virallinen henkilöllisyystodistus
En siis ole kumoamassa toimintatapaanne, vaan väitettäsi siitä mikä on virallinen henkilöllisyystodistus ja mikä ei. Toimitte siis aivan oikein, puutuin lähinnä väärään argumentointiin joka aiheuttaa vääriä mielikuvia, ts. et voi esimerkiksi sanoa että kelakortti on lain edessä virallinen henkilöllisyystodistus.
Ja itse itseäni korjaten, muuttaisin tuon:
- jossain muussa yhteydessä viralliseksi katsottava, mutta ei virallinen henkilötodistus
.. mieluummin muotoon:
- jossain muussa yhteydessä kelpaavaksi katsottava, mutta ei virallinen henkilötodistus
Selvä se, myönnämme molemmat, että tartuttiin hiirenpilkkuun. Eli ei virallinen vaan kelpaavaksi katsottava.
Itse tosiaan tarkoitin tuota, että esim. kuvallinen kelakortti käy henkilötodistukseksi.
Mutta poliisiviranomainen ei hyväksy sitä VIRALLISEKSI henkilötodistukseksi,tämä on taas eri asia kuin mistä puhuin/puhuttiin.
Yksityinen puoli kuitenkin siis tunnustaa sen henkilötodistukseksi, jonka VIRANOMAINEN on myöntänyt, vaikkei ko. viranomainen sitä sitten itse kuitenkaan viralliseksi henkilötodistukseksi hyväksykään.
-selkeetä
Uskomattoman usein olen saanut kuulla kuinka puolisolla on henkkarit! Yhtä usein selitetään kuinka vaimo tai mies voi todistaa, että hän on juuri hän! Kun nuo eivät kelpaa minulle niin silloin alkaa syyttely siitä kuinka en luota ihmisiin vaan pidän rikollisina. Että voi olla ikäviä tilanteita myyjille!!!
“poliisilaitokselta saa ihan kuvallisia henkilökortteja (siis eri asia kuin ajokortti ;)) eikä maksa juuri mitään. Ei se passi ja ajokortti ole siis ainoa vaihtoehto.”
Ensinnäkin (ainakin sirullinen ja) kuvallinen hlö-todistus maksaa n. 40€, mutta tämä kortti käy myös passina EU-maissa.
KELA-kortti ei ole käynyt piiiitkään aikaan henkilöpapereista, koska ne eivät ole poliisin myöntämät ja varmentamat = helpompi väärentää.
Kerran tuli nuorukainen tupakkaostoksille, ja kysyin henkilötodistusta. Jannu katsoi minua hämmästyneenä ja veti auton avaimet taskustaan:
“En kai mä autoa ajais, jossen olis 18!”
Ei näkyny kuvaa eikä sotua avaimissa, joten röökit jäi hyllyyn.
“En kai mä autoa ajais, jossen olis 18!”
Mutta vissiin ajaa autoa sitten ilman ajokorttia.
Elikkäs eilen kävin kaupassa ja ostokset meni reippaasti yli 50 e. No mulla ei ole kortissa minkäänlaista allekirjotusta ja sutasin vain kuittiin jonkulaisen nimmarin. Myyjä ei kysyny papereita, mikä kyllä voi johtua siitä että olen asioinut kyseisessä kaupassa niin monta kertaa samalla myyjällä että on oppinu jo tuntemaan. Olisin kyllä näyttänyt mukisematta jos olisi pyydetty.
Ja mikä parasta ostin kerran 2 elokuvaa joiden ikä raja on 15 vuotta ja hinta yhteensä 20 ja myyjä kysyi minulta papereita että näkisi minun iän. Ja paperit oli juuri sopivasti jäänyt armeijan kaappiin kun olin lähtenyt kiireessä lomille. No tyttöystävä sitten sanoi että minä olen jo 19 vuotta. Myyjä sitten myi ne elokuvat minulle. Eikä tässäkään tilanteessa olis ollu mitään estettä näyttää paereita jos olis ollu mukana. Aloin vain tässä ihmettelemään ku kysytään papereita että nähdään onko ikää yli 15 vuotta. Kaipä mä näytin tuollon nuoremmalta ku olin.
Ja toinen kerta kun tein lottoa niin minulta kysyttiin papereita iän takia ja silloin olin kuitenki jo 21 vuotta. Mutta näytin paperit sitten myyjälle mielellään.
Kuvallinen kelakortti käy, kun ostokset menevät yli 50€. Mutta jos sulta kysytään pahvit vaikka kun ostat tupakkaa tai alkoholia, niin silloin se ei kelpaa, koska se ei ole poliisin myöntämä henkilöllisyystodistus.
Minun työpaikalla kassa kysyy automaattisesti henkilöllisyystodistuksen loppuosaa, jos ostokset ylittävät tietyn summan - yleensä se on 50e. Olen tosin huomannut, että ihan aina se ei päde, vaan joillain korteilla on eri rajoja ja kassa kysyy henkilöllisyystodistusta eri summista. Työpaikan omalla kanta-asiakaskortilla maksaessa raja on 200e, jonka alle jäävistä ostoksista ei henkilöllisyystodistusta kysytä. Monesti ihmiset ystävällisesti tarjoavat henkilöllisyystodistusta jo etukäteen.
Toki joskus näppäinsormi toimii liian nopeasti ja kassan kysymän loppuosan ohitse voi päästä kirjoittamatta ylös mitään loppuosaa, mutta tällöin se pitää tehdä jälkikäteen kuittiin, johon tuolloin tulostuu erillinen tyhjä viiva tätä tarkoitusta varten.
Tyhmät ihmiset itkee kovimmalla äänellä - se on verrannollista aina käänteisesti älykkyyteen. Siksi papereita kysyttäessä idiootit avautuvat.
Law and Order sanoi 25/2/2008
Yleensä vaaidtaan poliisiviranomaisen myöntämä henkkari. Ainakin Op:ssa vaaditaan kokonaan uusien palveluiden myöntämiseen joku virallinen henkkari. Kelakortti ei kelpaa!!
tässä yks päivä meidän liikkeessä asioi poika äitinsä kanssa. kun kysyin pojalta henkkareita hänen maksaessaan kortilla yli 50e:n ostoksia poika meni hiljaiseksi ja äiti alkoi räyhäämään, että poika on 14v ei sillä mitään henkkareita ole.. asia saatiin selvitettyä, mutta painotin vielä, että henkkareita kysytään iästä riippumatta joka paikassa, jos kortilla maksaa isoja ostoksia..
(sen verran sain hillittyä itseni, etten alkanut äidille opastusta pitämään siitä, mistä alaikäiselle voi hankkia jonkin virallisen henkilöllisyystodistuksen ja että pankkikorttiin on mahdollisuus laittaa ostoraja 50e:n kohdalle, jos ei lapselle henkkareita viitsi hankkia, ja jos kerta ei omista henkkareita, niitä kalliimpia ostoksia varten voi käydä käteistä nostamassa..)
Kaupassa pitkään työskennelleenä olen aina ihmetellyt, miten vaikeaa se henkkareiden näyttäminen voi olla, mutta vasta kun aloitin työt erään laivayhtiön palveluksessa, tajusin, kuinka typeriä ihmiset todella ovatkaan.
Olen lähtöselvityksessä töissä ja kun Matti Meikäläinen tulee varausnumeronsa/pelkän nimensä kanssa hakemaan matkalippuja kysyn henkkarit jotta tiedän, että ne menevät oikealle henkilölle (eli sille joka on maksanut etukäteen mahdollisesti isonkin summan ko. lipuista).
Tästäkös riemu syntyy kun urpot (yleensä keski-ikäiset miehet) raivostuvat “ETKÖ SÄ TIIÄ KUKA MÄ OON?” No en tiedä! Jos tietäisin niin en varmaankaan kysyisi henkkareitasi.. Onko vaikea ymmärtää, että teen SINULLE palveluksen kysymällä henkkareita ja varmistamalla ettei kukaan muu uivelo voi varastaa maksamaasi matkaa!!!
Ja KYLLÄ, vaikka passintarkastus onkin poistunut Viron matkoilta ei se tarkoita, että ilman passia saisi matkustaa (myös uudenmallinen henkilökortti kelpaa, esim ajokortti EI)!
Jos syystä tai toisesta paikalliset viranomaiset/rajaviranomaiset kysyvät passia Virossa eikä sinulla sitä ole, olet syyllistynyt rikokseen, josta voi rapsahtaa tuhansien eurojen sakot, jopa ehdoton vankeustuomio!
Jos matka on etukäteen varattu en voi estää sinua lähtemästä ilman passia, mutta turha tulla sitten jälkikäteen inisemään isoista sakoista/kuinka kamalaa oli tulla pyllyraiskatuksi Virolaisessa vankilassa!
“Ja KYLLÄ, vaikka passintarkastus onkin poistunut Viron matkoilta ei se tarkoita, että ilman passia saisi matkustaa (myös uudenmallinen henkilökortti kelpaa, esim ajokortti EI)!”
Joo, tämä tuli viime vuonna kokeiltua lentokentällä, tarkistin oikein etukäteen että passia ei tarvita, henkilöllisyystodistus riittää. Ilmeeni varmaan oli näkemisen arvoinen kun Finnairin virkailija kertoi ettei ajokortti kelpaa. Onneksi olin sen verran ajoissa paikalla että kerkesin hommata passikuvat ja väliaikaisen passin poliisilta - ko. virkailija ei kyllä tätä suoraan osannut ehdottaa (toivottavasti siksi ettei kaltaisiani pölkkypäitä käy liian usein :P).
Hintaa lystille muodostui luokkaa 100e yhteensä - ja sokerina pohjalla väliaikaisen passin hommaaminen mitätöi nykyisen passin.
Kaikille tiedoksi, että tätä sääntöä _EI_ saa missään tapauksessa kiertää niin, että maksetaan osa käteisellä ja osa kortilla!!! Kortilla maksajan täytyy pystyä todistamaan henkilöllisyytensä aina kortilla maksaessaan, oli summa mikä hyvänsä, näin vaatii pankki (jonka omaisuutena kortit pysyvät, ovat asiakkaalla vain ‘lainassa’)
Nythän sirukortinlukijat ovat kassoilla yleistymässä, jolloin henkilöllisyystodistusta ei edes tarvita vaikka ostoksen summa olisi 500e tai mitä tahansa, riittää että tietää tunnusluvun. Sen sijaan, mikäli tunnuslukua ei tiedä tai muista, niin henkilöllisyystodistus on esitettävä vaikka summa olisi 1 euro. Tästäkös asiakkaat riemastuvat, mutta säännöt on samat kaikille, ja olisi kassatyöntekijöiden kannalta paljon helpompaa jos niitä noudatettaisiin JOKA paikassa ja JOKAISEN kohdalla, ettei tule näitä “kun muualtakin aina saa ilman henkkareita.”
Aurinkoisin terveisin entinen kassa- nykyinen pankkityöntekijä.
Itse aina noudatan tätä sääntöä, että jos kysyttäessä ei henkkareita ole, niin kortti jää sitten kassalle. Yleensä joustan sen verran, että annan asiakkaalle päivän loppuun asti aikaa hakea paperit ja saa noutaa korttinsa niitä vastaan. Jos en asiakasta varmuudella tunne, niin en halua ottaa sitä riskiä, että vetäisin 100€ varastetulta kortilta (tai edes 50€). Useimmiten kyllä henkilöllisyystodistusta rupeaa salamana ilmestymään, kun ilmoitan, että ei tarvitse papereita näyttää, mutta siinä tapauksessa jää korttikin kauppaan.
Tosin meillä aiheuttaa närää se, että kaupassa käy joitakin tuttuja asiakkaina, joilta en kysy papereita, kun nimi ja naama täsmäävät. Seuraava asiakas on sitten näreissään, että miksi multa kysyttiin kun toltakaan ei kysytty. Vaikka kuinka selittää niin eivät näytä ymmärtävän, että en voi läheskään kaikkia tuntea 100% varmuudella, vaikka olisitkin lähes joka päivä käynyt meillä.
Kerran juuri yksi “herrasmies” oli alkamassa raivoamaan, kuinka edelliselle hiipparille olin myynyt ja alaikäinenkin oli vielä varmasti jne. jne., kun totesin vaan, että kyllä minä nyt oman siskoni tunnen. Meni hiljaiseksi
Miksi on niin vaikeaa kirjoittaa se nimmari kunnolla siihen kaupan tositteeseen, kun olet kerta jaksanut sen siihen korttiinkin raapustaa?”
Itselläni ainakin siksi, että yleensä se kaupan kassahenkilö on jo käsi ojossa odottamassa sitä kuittia takaisin painostaen samalla tiukalla tuijotuksella, ennen kuin olen edes etunimeä ehtinyt kirjoittaa!
Siksi ainakin minulla allekirjoituksen loppuosa on aina pelkkä sotku, kun tuntuu siltä ettei sitä signeerausta saisi vääntää puolta sekuntia kauempaa kun kassahlöllä on niin älytön kiire saada se lappunen takaisin… 
Kerran todistin ikäni paikallisessa baarissa tupakanoston yhteydessä kaulassa olleen rippikorussa lukevan ripiltä pääsy päivämäärällä.
Ei minulla sinä iässä nuorena ollut ajokorttia, passia tai henkilökorttia ollenkaan tosin ei ollut mitään pankkikorttejakaan eikä kännyköitäkään.
Pieni vaiva näyttää ajokortti tai henkilökorttia joten en voi ymmärtää miksei voi näyttää, minä yritän olla hyvä asiakas ja toisinaan anna se ilman pyytämistäkin mutta valmiina antamaan.
Ehkäpä näiden reuhaajien ajokorttin vei poliisi kuivumaan ja passia ei ole myönnetty (tai vanhentunut. vaikka isoa passia on ikävä kuljettaa aina mukana). Henkilökorttikin maksaa ja sillä summalla saa monta pulloa olutta joten eivät hommaa korttia jne.
Joillakin vain jäi aamulla pillerit ottamatta ja toisilla elämä on tylsää joka ottaa päähän ja kaupassa sitten puretaan v**sta tuntemattomiin muka “aiheesta”.
50e on aika paljon opiskelijalle.. Joku tuolla ylenpänä sanoi että voisi joustaa sataseen, itsellehän 50e.n ostos jos joku varastaisi korttini, tuntuisi niin kipeästi että pitäisi oikeastaan kysellä jo 20euron jälkeen henkkareitä. ei se niin hankalaa ole.. luulis
Miten kukaan voi loukkaantua jostain niin perustoimenpiteestä kuin henkkareiden tarkistamisesta 50 Eur korttimaksuissa? Ihan yhtä normaalia se on kuin poliisin “ja puhaltakaa olkaa hyvä”.
Täh?
Kerran kysyin eräältä naiselta henkkareita kun ostokset ylitti 50€, vaikka minulla oli jo hänen antamat rahat kädessä. Hän siis maksoi käteisellä.
Nainen katsoi minua kummissaan mutta näytti henkkarit. Vasta muutaman asiakkaan jälkeen tajusin että asiakashan maksoi käteisellä. Tämä tapahtui silloin kun olin ensimmäisiä kertoja yksin kassalla, ja jännitin henkkareiden kysymistä ostosten ylittäessä sen 50€. 
Ja joku tuolla sanoi että ihme jos kaikki ei tiedä että henkkarit on näytettävä suurempien ostosten kohdalla, ei minun ystävä tiennyt ennenkuin minä siitä sille sanoin. Itsekkin olin ihmeissäni ettei ollut kuullut siitä eikä pankissa sopimusta tehdessä sitä mitenkään noteeraanut.
Onko tuo kassan kortin poisotto-oikeus mainittu siinä pankin korttisopimuksessa vai missä, sillä oman korttini sopimus on tuolta 11 vuoden takaa ja sen ikäisenä, että taisin ala-asteella olla, joten en tiedä mitä siinä lukee
Ihan pakko kysyä. Onko joku yrittänyt todistaa henkilöllisyytensä aikido-seuran kortilla?
“Onko joku yrittänyt todistaa henkilöllisyytensä aikido-seuran kortilla?”
Ei tule mieleen ainakaan, mutta kaverini yritti liian kännissä baariin sisään ja ihmetteli, kun ei se S-bonuskortti sitten käynytkään henkkareista
Parin minuutin miettimisen jälkeen löytyi ajokortti, mutta kun kunto oli jo todistettu, niin hän jäi ulkopuolelle.
Joku tuolla aikaisemmin sanoi että Matercardilla oli maksettu 90 euron ostos eikä henkkareita kysytty, PANKKIKORTISSA raja 50e ja LUOTTOKORTISSA 130 e. Eikös Mastercard ole luottokortti joten tässä syy miksei kassa ole kysynyt henkkareita..
Mä kysyin American Expressiltä, että tarviiks näyttää henkkareita, niin ei tarvi koskaan, jos ei huvita ja jos niit vaaditaan vaan, niin soitto Amexiin, niin liike laitetaan tarkkailuun, eli on ois ihan hyvä, että kassatollot tietäis, että luottokorteissa on eroo, eli on muitakin kuin pankkikortti tai joku koko kansan Visa.
Hah, onpa hyvä tietää niin en Amexia hanki ikinä, kun sitä kerran saa käytettyä ilman henkilöllisyyden todistamista.
No, Amexiin ei kuka vaan saakaan…
“No, Amexiin ei kuka vaan saakaan…”
Ei saa VISA Electroniakaan, eli oliko tässä jokin pointti?
Myös mää hääräilen kassalla isossa supermarketissa, ja ainakin alussa asiakkaat rupesivat tivaamaan syytä miksi henkkarit pitää näyttää yli 50€ korttimaksuissa. Sitten tajusin että juju oli siinä että muotoilin kysymykseni “Saisinko nähdä henkkarit?”
Sitten vaihdoin kysymykseni siihen että nenä ruudussa sanon asiakkaalle että “Hmm, henkkareita kysYY?” Joka antaa asiakkaalle kuvan että henkkareita ei kysykkään varkaaksi epäilevä kassaneiti vaan systemaattisesti toimiva kone. Vakkariasiakkaat näyttävät jo kassalle tullessaan henkkarit!
“Vakkariasiakkaat näyttävät jo kassalle tullessaan henkkarit!”
Soisi ihmisten yleisestikin hieman katselevan sitä loppusummaa, niin voi valmiiksi ottaa henkkarit esille valmiiksi mikäli summa on menossa yli 50 euron. Välttyy turhalta viivyttelyltä ja ihmettelyltä ja kassahenkilön päiväkin on yhtä asiakasta parempi
On se pointti, että Amexia ei ole tarkoitettukaan koko kansalle, jos tajuut.
Se, ettei sitä kaikki saa on jotain ihan muuta kuin ettei sitä kaikille ole tarkoitettu.
Ja mitä pikaisesti vilkaisin, “amexin” saa kuka tahansa ja hieman “parempana” jos olet pörssilistatussa yhtiössä hommissa.
Etenkin kun kortissa ei ole luottorajaa, tekee siitä varkaalle oikein ihanteellisen kortin, eli paska mikä paska.
Tuli mieleeni tässä tapaus joitakin vuosia sitten. Ikää oli muistaakseni 22v, ajoin autolla huoltoaseman bensapumpulle ja tankkasin. Kävelin sisään, sanoin myyjälle että “bensaa tosta ykkösestä ja yks vihree marlboro” ja nakkaan visan kouraan.
Myyjä iskee kassaan bensat, ja sitten kysyy papereita ?! Että onko ikää ostaa tupakkia ?! Eipä siinä, ihmettelen että ihan bensaa ostan ja luotolla (autoa ei saa ajaa alle 18v eikä tietääkseni luottokorttiakaan), annan ajokortin käteen. Myyjä tuijottaa korttia hetken, sitten minua, sitten taas korttia ja ilmoittaa: “Nää on sun isoveljen henkkarit, sulla ei oo ikää.”.
Kyllä siinä leuka tippui. Olen perheen ainoa lapsi, kuva kortissa oli vuoden vanha ja ihan kyllä näköinen, hiustyylikin oli aivan sama. Sanoin että ei sitten, maksan sitten vaan ne bensat (!). Mutta eukkopa ei suostu antamaan korttia takaisin, kun ei kuulemma ole minun ! Hetken väännön jälkeen ilmoitan, että jos ei korttia tule niin selvitetään poliisin kanssa.
Sain kortin ja ajoin pois. Melkoista …
“Mutta eukkopa ei suostu antamaan korttia takaisin, kun ei kuulemma ole minun !”
Edelleen on kuulematta, että lukeeko missään kortin käyttäjän ja pankin välisessä sopimuksessa tuosta kortin poisottamisesta.
En tiennytkään että tommosia “en näytä korttia” tapauksia on. Itselleni on päivänselvää että yli 50€ ostoksista tulee näyttää henkilötiedot. Sehän on kaikilla tiedossa, miten siitä voi loukkaantua?
Tulee vaan mieleen, että ehkä näitä kieltäytyjiä, jos niitä sitten on paljon, niin kaaheeta! Sehän voipi tarkoittaa että pankkikorttivarkaita on paljon. En keksi muuta selitystä kun että ovat varastaneet kortin ja jotta eivät jäisi siitä kiinni kassalla, pistävät tollasen hämmentävän melun pystyyn päivänselvästä asiasta, jotta kassaneiti ajattelee että “taas yksi aasi” eikä tajua että siinä olikin varas… joo. Näin sen täyty olla.
“En keksi muuta selitystä kun että ovat varastaneet kortin”
Ei, kyllä ne on ihan tavallisia pulliaisia, jotka vain sattuvat ajattelemaan asenteella “kyllähän tämä on minun korttini, siinä on nimeni!”. Valitettavasti.
“poliisilaitokselta saa ihan kuvallisia henkilökortteja (siis eri asia kuin ajokortti ;)) eikä maksa juuri mitään.”
Eiköhän se useimmilla tunnu kukkarossa kun kuvallisesta henkilöllisyystodistuksesta täytyy viiden vuoden välein maksaa se 40€ ,jossainmielessä “vain” jotta voi todistaa olevansa oikeasti kuka on.
allistyttavaa, etta ehdotat tuota kateismaksua. Eiko tama ole kyllin epailyttavaa kaytosta asiakkaalta muutenkin?
Itseani suututtaa paikat, joissa henkkareita ei kysyta yli 50e: ostoksista (kylla, naita asiakaspalvelualan ihmeita loytyy). Oman turvallisuuteni vuoksi ilahdun siita, etta henkkareita kysytaan kun kortilla maksan enka koodia napyta.
Sellaiset “mammat” on pahimpia, joilla ei edes ole olemassa minkäänlaista henkilöllisyystodistusta. En ymmärrä miksei pankissa ole asiaa varmistettu korttia myönnettäessä. Itse muutin pienehköön kaupunkiin ja menin marketin kassalle töihin. Kaikkihan siellä olisi pitänyt tuntea heti. “Mä olen käynyt täällä jo 20 vuotta asiakkaana.” -kommentteje sai kuulla jatkuvasti. Yksikin rouva joskus heilutti kättään laajassa kaaressa ja sanoi “KAIKKI minut täällä tuntee.” Paljastui sitten itsekin paikalliseksi yrittäjäksi. Ei taideta paljon hänenkään liikkeessään paljon henkkareita kysellä. Pomolta joskus kysyin, että mitä pitäis tehdä, jos ei henkkareita ole, otanko ostokset pois. Hän sanoi, että älä vaan sitä tee. Että silleen. Siinä kaupassa kaikki vaan käskee itse kirjoittamaan loppuosan kuittiin. Taisin olla siellä ollessa melkoinen kummajainen, kun tein sen itse.
ikinä ei itselle tullut tällaista tapausta vastaan, että ruvetaan urputtamaan. mutta sanoisin että en saa tapahtumaa kuitattua ilman että näpytän sotun loppuosan kassaan.
Kävin yhdessä isossa tavaratalossa ja ostin luottokortilla n. 70 euron ostokset. No ajattelin sitten olla oma-aloitteinen ja kaivoin henkarit valmiiksi esille, mutta myyjä sanookin, että ei tartte näyttää. Kuulema vaan pankkikorttiostoksista rajana on 50e, luottokorttia saa höylätä 150e ennen kuin papereita tarvii kysellä. Ons kukaan muu tälläsesta säännöstä kuullu??