Ihmiset vois opetella käyttään niitä spärdäreitä, tai hankkisivat vaikka koiran pariksi vuodeksi ennenkuin spawnaavat tälläisen pikku-runkkarin maailmaan.

Yhdessä vitsissähän tulevia vanhempia kehotetaan hankkimaan vuohi tai pari ja mennä sen kanssa kauppaan ja maksamaan kaikesta mitä se syö ja tuhoaa, että tottuisivat lapsen vahtimiseen.

Ties vaikka toi nappula normaalisti sytyttelee paikkoja tuleen.

No mutta kun lapset ovat äitien pikkumussukoita, jotka eivät IKINÄ tee mitään väärin.

Istuin bussissa sellaisessa paikassa missä on penkit vastapäätä. Siinä vastapäätä istui ehkä 4v poika joka heilutteli jalkojaan. Pari kertaa sitten potkasi minua jalkoihin, äiti kyllä huomasi asian, mutta ei tehnyt elettäkään sanoakseen lapselleen että varoisi, ei heiluttelisi jalkojaan tms. Kun sitten jälleen kerran sain kuraisesta saappaasta jalkaani, pyysin vielä aika ystävälliseen sävyyn poikaa lopettamaan potkimisen.

Siinä vaiheessa äiti sai kyllä suunsa auki ja olin sitten lastenvihaaja ja vaikka mitä, kun en anna lapsen toteuttaa itseään (potkimalla minua?) ja olla lapsi.

Nätisti kaupassa = ei häiritse äitiä Aah, enää 2 vuotta niin pääsen steriloimaan itseni.

En todellakaan ymmärrä nyky kasvatusta. Tyhmyydestä kuuluu sakottaa. Lapset ovat lapsia, mutta joskus heidän pitää olla aikuisiakin. Lapsena toki saa tehdä virheitä, mutta niistä pitää oppia ja on vanhempien tehtävä huolehtia että oppi menee perille. Muiden huomioimisen opettaminen on jäämässä harmillisen vähälle. Tulevat sukupolvet ovat hyvää vauhtia kasvamassa kermaperseisiksi itkupilleiksi, jotka ovat tottuneet saamaan mitä haluavat. Mutta mitenkäs käy aikuisena kun kaikki on ansaittava?

Oman käsitykseni mukaan vanhempi on vastuussa lapsensa tekemisistä, joten mielestäni on vain oikein puuttua lapsen tihutöihin. Jos äidillä on tähän jotain nokan koputtamista, voi heidät molemmat minun puolestani poistaa kaupasta. Pitää sitä äitiäkin rankaista tyhmyydestään jos ei lastaan saa kuriin.

Huhhuh, tällaiset jutut ne kyllä jaksaa aina muistuttaa uudestaan, miksi minä en aio hankkia lapsia! Pysyttelen noissa karvavauvoissa, ne on aina alle 3-vuotiaan tasolla ja oppivat sentään tapoja! En suoraan sanottuna voi kuvitella, miten kukaan nykyään pystyy kasvattamaan lapsia kunnolla tässä yhteiskunnassa, johtuukohan se siitä, että tämän hetken 0-15-vuotiaiden lasten vanhemmat on juuri niitä ituhippejä jotka karkas kotoaan 60-80-lukujen välillä? (Kukkahattutädit iisisti sitten siellä, ei oteta kaikkea niin tosissaan, tämä on kärjistetty viesti. Tiedän, tulee jo savua korvista ulos, mutta hys hys vaan!)

WORD! Ite saanu koivuniemen herraakin ja oppi on menny perille:D Ja seuraavaksi joku fiksu tuumaa ettei niin saa tehdä… No jos ei muuten niin jollainhan se oppi on perille vietävä. Vapaa kasvatus suohon ja vanhat kunnon kasvatus tavat takaisin;)

Tommosille äiteille ja lapsille pitää varmaan sanoo niinku koirillekin: ”EI! IRTI! ISTU” koska mikään muu ei mene perille. =/

Viuhtin kommentista tuli tällane tragikoominen juttu mieleen:

Sitte ku saavuttavat teini-iän ja potkivat mummoja jossaki nii äitee: ”Ne vaan toteuttaa itteään”

Todellakin pitää lapsille tavat opettaa. Ihmettelen suunnattomasti kuinka se tuntuu nykyään olevan niin hurjan vaikeaa vanhemmille, itse kyllä ainakin sain kunnon kotikasvatuksen kakarana, eikä se erityisen haastavaa vanhemmilleni ollut.
Fyysistä kuritusta vastustan kyllä. Pexin kaltaisille toteaisin vaan, että kyllä kannattaa ihmisen miettiä kaksi kertaa mikä pielessä jos ei aikuisella muka ole muita keinoja lapseensa kuin fyysinen kuritus. Saa aika säälittävä tapaus olla, jos ei saa puheella jne. muilla väkivallattomilla keinoilla lastaan kuriin. Ihan psykologisesti katsottuna ei tee meinaan kauheen hyvää lapselle selkäsaunat jne. ja oppivat muuten paljon paremmin muilla keinoin.

Eli oikastaan taas hieman, lempeä ns. koivuniemen herran kosketus on juuri psykologinen;) eli esim. laitat penskan itse katkaisemaan oksan, ja hellä ripsaus, ei koske mutta vaikutus on suuri… eikä juuri ole kyllä vaikutusta ilmennyt myöhemmin psyykkisellä puolella mulla…

Tuota… informoikaa tietämätöntä…

Mikä on hulpio?!?!

Kauheita kakaroita…

miksi ette sanoneet äidille että hänen kultahanipalleronsa terrorisoi liikettänne?

Hulpio on kankaan purkaantumaton sivureuna.

Niin, parempi se tahra siinä lakanassa kuin yhteiskunnassa..

Tästä tulikin mieleeni että kuolattu tuote on ostopäätös, pätee varmaan kaupassa kuin kaupassa. Sama juttu kesähelteillä, ne suklaajäätelötahmatassunjäljet saa kyllä maksaa.

Shadowmanin kommenttia mukaillen kyllä muistuttaisin äidille miten mukavaa on viidentoista vuoden päästä kun penska on nuorisovankilassa potkittuaan jotain mummoa päähän.

En itsekään kurittaisi lasta fyysisesti, mutta tasan lapsi on niin fiksu, etteikö sille voisi opettaa oikean ja väärän eroa. Jos viitsii yrittää, that is.

Terveisiä kollegakangasmyyjälle!

Lisään vielä sen, että minä olen saanut kurillisen ja rakkaudentäyteisen kasvatuksen (joo, joskus ne kulkee käsikädessä!), olen saanut tukkapöllyä ja läimäsyä takamukselle, ja olen siitä kiitollinen! Yhtäkään kertaa en muista nykyään pahalla tai etten olisi sitä ansainnut.

Mutta fyysinen kuritus on väärin silloin, kun vanhempi tekee sen itse tuohtuneena tai pahaa oloaan purkaakseen. Se täytyy tehdä lasta ajatellen. Enkä minä kyllä koskaan pystyisi läimäisemäänkään tai tukkapöllyyttämään ihan pientä lasta, että siinäkin on yksi raja. Minulla ja sisarentyttärelläni on 10 vuotta ikäeroa. Minä olin rauhallinen lapsi kiitos kasvatukseni, siskoni kasvatti tyttönsä ”vapaasti” ja muistan aina, kuinka tyttö puri, potki, raapi ja löi äitiään ja huusi ihan hulluna jatkuvasti. Että minä näkisin tämän ”vapaan” kasvatuksen psykologisesti haitallisena tekijänä.

Jos on mamma kovin väsynyt ja lapsi on yleensä vilkas JA kovaääninen kaupassa, niin voi helposti tulla sellainen mielikuva että lapsi on oikein nätisti kun tekee HILJAA kaikkia pahojaan.
Kova väsymyshän vähentää huomiokykyä aika lailla, johan sen autolla ajaessaankin huomaa.

Tuollaisessa tilanteessa kannattaa vain ystävällisesti sanoa vanhemmille että otti lapselta sakset pois, niin hekin huomaa mitä nuoriso on puuhaamassa ja vahtii tarkemmin.

Olen itse töissä sanonut kyllä vanhemmille jos on aihetta, ja myös minulle on sanottu lasteni puuhista kun olemme olleet liikkeellä, olen tästä kiitollinen kun voin lapsillekin opettaa että ei ihan kaikkea voi tehdä vain kun minun huomiokykyni on huonoissa kantimissa.

Antaa lapsen riehua. Voihan sitä laskuttaa äidiltä pennun tekemistä vahingoista.

Kannatan ehdottomasti sitä, että kaikkiin kauppoihin/ravintoloihin yms isot laput: ”Kuolattu tuote on ostopäätös!”

Viuhti: Ihan käsittämätöntä käytöstä. En ymmärrä, mistä nämä kaikki pikkuhirviöt oikein tulevat. Eipä kyllä siskonpoikani todellakaan käyttäytynyt nuorempana tuohon tapaan. Jotain rajaa; itsensä toteuttamisen ei todellakaan pitäisi sisältää täysin vieraan ihmiset potkimista/vaatteiden sotkemista.

Enoni kertoi joskus kaaaauan kauan sitten olleensa 80-luvun lopulla täydessä ruuhkabussissa, jossa lapsi potki jonkun nilkkoja uhrin huomauttelusta huolimatta, äitinsä totesi vain että asiaan ei pidä puuttua, vapaan kasvatuksen nimissä. Että hyvä siitä tulee, pitää vaan jaksaa.

Meni tovi, tilanne rauhoittui. Eräällä pysäkillä pois jäävä punkkarityttö tuli ko. äidin eteen, räkäisi kunnon limpin naamalle ja sanoi, mullakin on vapaa kasvatus. Tämän jälkeen hän poistui paikalta.

Koko bussillinen ihmisiä meinasi kuuleman mukaan tikahtua nauruun

Ränttä: vanha urbaanilegenda. Epäilen tuon todenperäisyyttä vahvasti, mutta aivan loistava juttu se silti on.

Nähty… tunnen itäsuomesta pariskunnan, jolla on kolme vai liekö nykyään neljäskin damien. Olivat jokin aika sitten velipojalla kylässä, vanhin hirviöistä nappasi isot ompelusakset käsiinsä ja lähti juoksemaan, kaatui, ja iski sakset laminaattiin. Äiskä vilkaisi pöydästä puolikiinnostuneena ja totesi, että eikai siihen mitään tullut… Ennen tätä sama viikari kunnostautui sylkemällä ikkunaan ja vääntelemällä hellan nuppeja.

Pidän lapsista, noin yleisesti ottaen, mutta tuon perheen lasten kanssa en kerta kaikkiaan kykene olemaan samassa tilassa puolta minuuttia kauempaa.

Mari-Pilvi,
samaa olen miettinyt joskus itsekin että voi olla urbaanilegendaa .. mutta ei se haittaa

Mutta ainakin vanhaa legendaa se todella on, minullekin tuo on kerrottu jo joskus lähes 20 vuotta sitten

Näinhän se vähän menee että ”vapaa kasvatus” = vapaata kasvatuksesta 24/7

Usein tämän ns. ”väkivallattoman” kasvatuksen puolestapuhujat sekoittavat kaksi eri asiaa keskenään. Silloin kun luunappia tulee aiheesta, se tuntuu hetken nihkeältä mutta jälkeenpäin tajuaa että ansaitsi sen. (Ainakin näin omalla kohdallani )
Jos vanhemmat purkavat omia tunne-elämän patoutumiaan pieksemällä lasta tai kurittamalla vain kun tämä on ärsyttävä tai kaipaa huomiota, silloin on kyseessä väkivalta. Huom. vanhemmat voivat harrastaa myös täysin ulkopuolisille näkymätöntä henkistä väkivaltaa.

Näin murmelin määritelmissä tosin.
Lisäksi itsensä toteuttaminen ja toisten ihmisten huomioonottaminen voidaan kyllä sulauttaa ihan nätisti keskenään.

Toisaalta ei vanhemmillakaan ole aina helppoa kulkea DNA:n jatkeidensa kanssa kaupassa. Jos hellantelttu alkaa riehumaan ja sen laittaa kuriin, kaikki alkavat mulkoilemaan kun pahoinpitelee perkele lastaan.
Sitten jos esim. tästä syystä sitä ei uskalla tehdä, niin silloinkin mulkoillaan kun ei osaa kasvattaa lastaan.

Ränttä, ko. legenda on julkaistu ainakin Varastettu isoäiti -urbaanilegendakokoelmassa, tosin en ole varma että oliko ko. variaatio siinä (hämärä mielikuva on että jutussa potkittu vanha mies oli se, joka räkäisi. Ja vanhalla miehellä oli vieläpä kipsi jalassa.)

Ymmärrän murmelin & co. käsityksen eikä tarkoitus ollutkaan väittää väkivallan kannattajiksi.
Olen vaan kanssanne erimieltä fyysisen kurituksen tarpeesta. Ymmärrän eron oman pahan olon väkivaltaisen purkamisen ja rangaistuksena/opetuksena annetun kurituksen välillä, mutta en koe kumpaakaan tarpeelliseksi. Edelleenkin mielestäni normaalilla aikuisella on oltava muita tapoja kasvattaa, opettaa ja rangaista kuin fyysinen kuritus. Meitä fiksummat, asiaan perehtyneet ihmiset ovat myös ihan tutkineet asiaa, fyysinen kuritus ei ole edes toimivin tapa, eikä välttämättä lapselle hyväksi. Lapsi ei esim. todellakaan aina ymmärrä kausaliteettia toimintansa ja ”luunapin” välillä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita ”vapaata kasvatusta”, siinä välissä on (aika paljonkin) vaihtoehtoja, enkä suinkaan kannata sitä että lapset saavat tehdä mitä sattuu ilman että heille esim. käytöstavat opetetaan jne.

Koivuniemen herra tanssi saksanpolskaa pakaroillani kakarana n 1 kertaa. Eikä koskaan ilman syytä, sai kyllä peiliin katsoa…

Itsekin sain luunappeja, jos sana vain ei mennyt perille. olin niin perkeleen itsepäinen mukula ja kaiken ansaitsin.

Yksi esimerkki: olin 4v ja tahdoin mennä läheiselle uimahallille uimaan, äiti kieltää ettei ilman aikuisen valvontaa ja isä kielsi kanssa. No meninpä joka tapauksessa ja lutrasin kaverin kanssa sen 5h sielä. Takasin tullessa oli koko pihapiiri etsimässä ja poliisille soitettu (lähistöllä olleessa metsässä liikuskeli niihin aikoihin paljon hulluja /raiskareita).
Sain elämäni ensimmäisen ja viimesen kunnon selkäsaunan. Ja ymmärsin äärimmäisen hyvin miksi.

Koskaan en ole sitä murehtinut enkä myöskään koskaan enään ole tuolla tavalla sen jälkeen mennyt ”ja toteuttanut itseäni”.:) Loppupeleissä kaameasta äkäsestä raivohullusta kakarasta tuli todella rauhallinen teini. Enkä ole koskaan ollut katkera mistään vanhemmilleni.

Täytyy kyllä itsekin sanoa, että ymmärrän lapsen fyysisen kurituksen tietyissä rajoissa.

Esim. luunapit, pienet tukistukset jne. hyväksyn. Itsekin olen saanut aikoinani kerran selkääni (nöyryytys oli tässä se pahempi asia, kipua ei ollut) ja opikseni otin.

Jälleen kerran hullun lailla hakkaaminen ja oman pahan olon purku erikseen.

Sorry nyt vaan että kärjistän, mutta lapsen voi kouluttaa siinä missä koirankin. Eikä koiraakaan pieksetä syyttä suotta, sellaiset yleensä joutuvat piikitettäväksi heti sen jälkeen kun puraisevat naapurin pikku-Petteriltä solisluun poikki.

Mutta kyllä lapsi oppii yksinkertaista logiikkaa; hyvä käytös -> palkinto, huono käytös -> rangaistus. Ei kovin poikkea koiran koulutuksesta. Mutta on siinä tyhmä vanhempi, jos antaa lapsen kouluttaa itsensä olemaan sokea lapsen terrorismille.

Jos naapurin pikku-Petteri puraisee hauvalta solisluun (tai vastaavan) poikki, niin se on piikki perseeseen lapselle; suvaitseepahan vanhemmat tulevaisuudessa miettiä ehkäisyn merkitystä.

Sen kummemmin kantaaottamatta siihen onko ruumiillinen kuritus missään muodossaan hyvästä vaiko eikö lapsille, kannattaisi kaikkien sitä puoltavien tutustua kotomaamme rikoslakiin. Lapsen fyysinen kurittaminen, myös ne luunapit ja tukkapöllyt, on ollut kiellettyä 80-luvulta saakka. Hyvässä taikka pahassa, laitonta hommaa joka tapauksessa.

Lilli: kannatan ajatustasi siitä, että pikkuhirviöt pitäisi laittaa piikille kun tekevät jotain riittävän pahaa. Liian usein lukee näitä uutisia, kuinka pikkumonsteri on kiusannut koiraa riittävän kauan, saanut mopen hermostumaan ja puremaan ja tuloksena KOIRA lopetetaan. Aivan väärin päin!

Ilokseni olen huomannut, että myös hyvinkasvatettuja yhteiskunnan toivoja on vielä olemassa. Pieni esimerkki viime viikolta. Kassalle tulee vanhempi mies, mukanaan 4kpl n.8-12vuotiasta tyttöä. Mies järjesti lapset jonoon, ja sanoi, että nyt kerrotte reippaasti rouvalle mitä tilaatte. Näin toden totta tapahtui. Harvoin näkee noin nuorten ottavan katsekontaktin ja kertovan mitä haluavat syödä. Sitten uusi kierros, mitä tahdotte juoda? Homma toimi samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Selostin miehelle, mitä annoksiin kuuluu ja mistä voi noutaa jälkiruoat. Pois lähtiessään kävivät vielä kaikki tytöt kiittelemässä ruoasta. Hyvä mieli jäi koko päiväksi. Tämä tapahtuma on osoittautunut hyväksi mantraksi mitä hokea, kun joku harhalaukaus riehuu myymälässä eikä vanhempia kiinnosta.

Tuosta Viuhdin bussitarinasta tulikin vastaavanlainen kuulemani tarina mieleen.

Eräs ystäväni oli istunut bussissa ja seurannut näitä tapahtumia vierestä. Bussissa oli istunut äiti pikkupoikansa kanssa. Poika oli alkanut potkia vastapäätä istuvan miehen kipsissä olevaa jalkaa. Mies oli ystävällisesti pojalle sitten huomauttanut, että ei saa potkia sedän jalkaa, kun se on kipeä ja paketissa. Johon tämä äiti tokaisee: ”Älä kuule kiellä mun poikaani, koska hänellä on vapaa kasvatus!”

Seuraava pysäkki ja käytävän toiselta puolelta jäi joku jätkä pois, joka oli myös seurannut tätä tilannetta. Hän nousi ylös ja tyynesti räkäsi päin tätä äitiä ja kommentoi uloslähtiessään: ”Mullakin on vapaa kasvatus!”

No aika asiaton veto, mutta toisaalta saipa äiti ehkä jotain mietittävää.

Lapsen ”nätisti oleminen” tarkoittaa yleensä ainoastaan sitä, ettei häiritse äitiä.

Valitettavasti lapsienkin kohdalla on se sama asia, eli yksi ”mätä” pilaa muutkin. Toisinsanoen niihin huonosti käyttäytyviin kiinnittää huomion väkisinkin, kun taas yleensä ne rauhalliset ja asiallisesti käyttäytyvät eivät näy eikä kuulu, eivätkä siis jää mieleen.

Kolmen, lähipäivinä neljän lapsen äitinä hävettää että noita sokeita ja kuuroja vanhempia on olemassa. Täytyy myöntää että mun hermoon käy hyvinkin helposti lapset sekä vanhemmat jotka eivät osaa käyttäytyä. Uhmaikä on puppua ja onko se tuuria vai mitä, mutta kertaakaan ei ole nuo ipanat kaupassa heittäytyneet maahan, kirkuneet tms.