Jouluvisiitti
Työskentelen tarjoilijana pienessä n. 50-paikkaisessa ruokaravintolassa, joka tunnetaan paikkakunnalla hyvin ja on erityisesti nuorten aikuisten kovassa suosiossa. Useinkin on asiakkaiden käytös herättänyt keskustelua henkilökunnan kesken siitä, kuinka yläastekoulutukseen voisi sisällyttää ihan yksinkertaisen valistuksen julkisilla ja yleisillä paikoilla käyttäytymisen pelisäännöistä, mutta joulun alla kohtasin työvuorossani aivan poikkeuksellisen tapauksen:
Oli arki-ilta ja minä yksin salissa töissä, kun ikkunapöytään käy mies istumaan joka on jo ns. “pienissä”. Vaikka herran humaltuneisuus olikin havaittavissa, päätin asiallisen esiintymisen ja hyvän pukeutumisen takia myydä herralle oluen. Hän ilmoitti odottavansa seuraa.
Hetken päästä seurueeseen liittyi kaksi nuorta, joiden oletin olevan kyseisen herran jälkikasvua. He tilasivat ja saivat ruokansa, mutta havaitsin hetken päästä kummallista liikehdintää pöydän suunnalla. Toinen seurueen nuorista vaihtoi viereiseen pöytään istumaan selin alkuperäiseen seuraansa. Ihmettelin asiaa hetken, kohautin olkiani ja lähdin keittiöön noutamaan juomalaseja pesusta. Olin juuri keittiön puolella kun kuulin (siis koko ravintolan poikki ja yhden oven läpi) kuinka Herra ikkunapöydässä huutaa täysin palkein: “Neiti!!! NEITI!!”.
Kävelin pöydälle ja sananvaihto alkoi:
Minä: “Niin?”
Asiakas: “Mä ottasin laskun.”
M: “Tuleeko kaikki samasta?”
A: “Joo.”
Kävin ottamassa laskun ulos ja kävelin pöydän viereen uudestaan.
Minä: “Se tekisi xx,xx euroa, kiitos.”
Asiakas: “Ei mulla ole rahaa.”
M: “No se ei ole ongelma, voitte jättää minulle vaikka henkilöllisyystodistuksenne tai jonkin arvotavaran pantiksi ja tulette maksamaan hieman myöhemmin.”
A: “Mulla mitään arvotavaraa oo. Mä oon ihan persaukinen.”
M: “Kyllä teillä nyt aivan varmasti on jotakin mitä voitte jättää.”
Tässä vaiheessa asiakkaan oletettu poika (jonka kanssa minun oli suoraan mahdoton kommunikoida koska hän vain viittoi) antoi minulle oman korttinsa.
A: “Älä ny sitä ota. Kyllä mulla on rahaa. Enemmän ku sulla.”
M: “Juu, sen minä uskon ihan varmasti, mutta nyt pitäisi hoitaa tämä lasku kuitenkin.”
Asiakas kaiveli noin 5 minuuttia lompakkoaan ja ojentaa minulle pankkikortin. Kone oli vielä siinä vaiheessa tiskin takana joten kävin kortin höyläämässä ja tulin allekirjoituttamaan sitä.
Kun pääsin takaisin ihastuttavan Asiakkaani pöytään, hän ei suostunut allekirjoittamaan slippiä. Silloin loppui meikäläisen asiakaspalveluasenne ja sanoin: “Anteeksi nyt, mutta mulla olisi täällä muitakin asiakkaita joita tarvitsisi palvella, että voitko nyt allekirjoittaa sen lapun?”.
Poika nappasi slipin miehen edestä ja sutaisi siihen jotain. Tässä vaiheessa tyydyin olemaan täysin tyytyväinen ratkaisuun.
Ehdin viedä nousseet ruuat pöytiin kun Herra Asiakas heilui tiskille huutamaan: “Aivan törkeä palvelu, siis törkeetä!!!”.
M: “Juu kuule nyt on asia niin että jos sä olet mulle törkeä niin mä olen sulle.”
A: “Mä haluan sun esimiehen puhelinnumeron!”
M: “Mä vahvasti kuule epäilen, että mun esimieheni arvostaisi sitä tippaakaan jos sä soitat sille tuossa kunnossa. Tehdään niin, että tulet huomenna selvinpäin käymään niin katsotaan asiaa uudestaan.”
A: “Niiku mä tähän p*skalafkaan astuisin enää jalallanikaan!”
M: “No ei tule ikävä. Hei hei ja kiitos käynnistä.”
Sinne meni ja takaisin ei ole tullut. Pomo tuli myöhemmin illalla käymään ja kerroin tapahtuman hänelle. Vastaus oli erittäin asiallinen: “Olisit soittanut kytät!”.
T:Kopikopi
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
- Ei vastaavia tarinoita
Oikein. Väitti kuka Reino tai muu trolli mitä tahansa. Pellet pihalle raflasta.
Mielenkiintoinen tapaus,
yhtä mukavia ovat nämä “En-anna-henkilötunnukseni-loppuosaa” tms. muut hinurit ja ääliöt…
*ärh*
Sen verran voisi tuohon alkukappaleeseen kommentoida, että eiköhän peruskäyttäytymistapojen “koulutus” kuulu kuitenkin vanhemmille… Asia erikseen joku “Missä järjestyksessä käytät ruokailuvälineitä?”… Mutta “Miten puhuttelet toista ihmistä” on kyllä minusta ensisijaisesti kodin vastuulla, ei siinä yläasteen opit paljoa auta, jos penska on saanut jo kotonaan tehdä, mitä tykkää.
Ja sikamaista käytöstä kyllä oli, pointsit kirjoittajalle noinkin hyvästä maltin säilymisestä!!
Senkun kysyy että “kieltäydytkö maksamasta?” jos vastaus on kyllä niin poliisit paikalle varkauden/näpistyksen varjolla.
Q:
Loistavaa ennakointia, pointsit sulle.
Törkeää käytöstä, siitä ei kai voi olla erimielisyyttä, mutta yhtä asiaa jäin tarinassa ihmettelemään.
Kopikopi kirjoitti: “Hetken päästä seurueeseen liittyi kaksi nuorta, joiden oletin olevan kyseisen herran jälkikasvua.”… “Asiakas kaiveli noin 5 minuuttia lompakkoaan ja ojentaa minulle pankkikortin.”… “Poika nappasi slipin miehen edestä ja sutaisi siihen jotain. Tässä vaiheessa tyydyin olemaan täysin tyytyväinen ratkaisuun.”
Nyt varmaan ymmärsin jotakin väärin. Tuosta lainatusta tapahtumaketjusta päätellen tuntematon henkilö, “oletettavasti jälkikasvua”, allekirjoitti toisen henkilön pankkikorttislipin tämän puolesta… Ei kai sen nyt noin pitänyt mennä…
Tässä oon ihan täysin samoilla linjoilla tarjoilijan kanssa. Ei tommosia pellejä tarvitse sietää yhtään. Harmi, että hämäsi ja esitti kunnon asiakasta aluksi niin oli vaikeaa sitten periä maksua. Olisi ollut aivan varmasti hermoja raateleva tilanne minullekin. Propsit hyvästä suorituksesta ja osanottoni pomon käytöksen puolesta
Se selin aasiakkaaseen kääntynyt nuori taisi oikeasti olla öykkärin lapsi.
On tainnut iskä kutsua jälkikasvunsa syömään ja osoittautunut olevan idioottikännissä –> muutenkin vanhempiaan häpeilevän teinin ensireaktio varmasti on kääntää selkä ja leikkiä, ettei tuntisikaan faijaansa…
Loistava tarina, ei siinä mitään, ja asiakaskin kauhea aasi, mutta joidenkin asioiden asiayhteyttä en ihan ymmärtänyt.. Miten esim. “He tilasivat ja saivat ruokansa, mutta havaitsin hetken päästä kummallista liikehdintää pöydän suunnalla. Toinen seurueen nuorista vaihtoi viereiseen pöytään istumaan selin alkuperäiseen seuraansa. Ihmettelin asiaa hetken, kohautin olkiani ja lähdin keittiöön noutamaan juomalaseja pesusta.” liittyy.. no, mihinkään..?
Odotin vain jotain jännää käännettä tarinaan asiaan liittyen, olisivat esim. yrittäneet olla maksamatta toiseen pöytään siirtyneen ruokaa tms. Vai menikö multa jotain ohi..?
Titiuu: Asiayhteys on siinä, että asiakkaat (tai siis tarinan pääaasi) eivät tule toimeen edes keskenään, asiakaspalvelijayhteyksistä puhumattakaan. Yksityiskohdat tuovat tarinaan makua ja hajua.
Pointsit aspalle. Näin se homma etenee
Hah, tarjoilija rikkoi lakia KAHTEEN kertaan myymällä alkoholia päihtyneelle ja hyväksymällä toisen henkilön allekirjoittaman pankkikorttikuitin. Ko. tyyppi olisi pitänyt poistaa aiemmin…
Alkuperäisen kirjoituksen ja useiden kommenttien perusteella on monen mielestä ihan oikein hyväksyä pankkikortin allekirjoitus tuntemattomalta henkilöltä, joka ei ole kortin haltija. Tuollaisella pikku näytöksellähän pystyisi sitten kuka tahansa käyttämään kenen tahansa varastettua korttia…