“Kanootista oli ilmeisesti muutama inkkari jo pudonnut pois”
Kertokaahan, rakkaat kohtalotoverit, millainen myyjän tulisi olla? Vastaus lienee ilmiselvä: koskaan et miellytä kaikkia…
Minut analysoitiin muutama päivä sitten aasiakkaan toimesta otsikon mukaisesti työtoverilleni. Myönnän suoraan, etten täytä myyjän “karikatyyreja”. Olen luonteeltani iloisen eloisa luonnonlapsi (muiden tekemä analyysi persoonastani - kuulemma positiivisessa mielessä… 
). Persoonani on vahvasti työssä mukana ja nautin suunnattomasti työstäni ihmisten parissa; rupattelen iloisesti esittelyn lomassa, joskus huumoria mukaan heitellen. Tyyli poikkeaa selkeästi työtovereideni tyylistä, joten ymmärrän jos joku asiakkaista aluksi hämmentyy tilanteessa. Sitä en kuitenkaan käsitä, että joku pienissä aivosoluissaan päätyy johtotulokseen, että minun täytyy olla jotenkin vajaamielinen, koska hymyilen niin paljon! Voi pyhä lehmä! Jos asiakkaalla olisi ollut pokkaa luokitella minut idiootiksi kasvokkain, niin hän olisi a) karistanut sen häiritsevän iloisuuden pois sekunnissa ja b) ostanut “asiallisen esittelyn” jälkeen p*skan laitteen ylihintaan (koska en ole aiemmin halunnut sitä kenellekään myydä…).
Yksittäinen tapaus kymmenien tyytyväisten asiakkaiden joukossa ei tietysti pitäisi paljoa painaa, mutta on vaikeaa ohittaa noin älytön diagnoosi omaa henkilökohtaista persoonaa kohtaan…
T:Väärin diagnisoitu
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Yksi asiakas voi pilata koko viikon.
Otan osaa. En osaa mielipahaasi poistaa, mutta sanonpa kuitenkin että myyjän hyväntuulisuus piristää minunkin mielialaani, tai ei se ainakaan ärsytä, jos itse olenkin allapäin tai suutuksissakin.
Ehkä pitäisi vaan uskaltaa antaa enemmän painoarvoa niille tyytyväisten enemmistölle?
Minäkin olen pitänyt tapanani sitä, että jos myyjä (oli sitten kaupan kassa, tarjoilija tms) on ollut erittäin ystävällinen ja iloinen, niin kyllä olen aina siitä asiallisesti kiittänyt sanomalla: “Kiitos hyvästä palvelusta”. Harmittavaa vain, että kaltaisiasi henkilöitä ei juurikaan kohtaa. Moni jättää oman persoonansa ulos pukeuduttuaan työvaatteisiin.
No, nyt tuosta kokemuksesta on jo ehtinyt kulua jokunen päivä ja asiaa muistelee enää huvittuneena. Ja todellakin, enemmistön kommentit pitäisi muistaa, kun kohdalle sattuu sitruunatarhan tyhjentäneitä hapannaamoja :-)… Suuret kiitokset ja syvät kumarrukset kaikille asiakkaille, jotka jakavat tyytyväisyyden tunteensa meille myyjille (tai vaikka ihan pomolle asti ;-D ). Positiiviset palautteet nostavat fiilistä aina pikäksi aikaa!
Joillekin pösilöille vaan on niin vaikea käsittää, että ihmiset saattavat hymyillä. Muutamaa julkkistahan epäiltiin ties miksikä, kun he olivat sekä työkeikoilla että siviilissä hymyileivä ja iloisia, syytettiin tekopirteiksi ja teeskentelijöiksi.
Voi herranjestas. Olkoon jotkut yksinään mököttäviä synkiöitä ja pahanilmantuojia, me jotkut saatetaan olla iloisia heidänkin edestään.
Olen kylla pahoillani aspan puolesta, yksikin tuollainen lausahdus voi mustata mielen pitkaksi aikaa..
Mika ihmeen muotihokema tuo muutenkin on? noita kanootista karanneita inkkareita on talla sivulla vilissyt jutuissa viime aikoina melko tiuhaan… arsyttavaa jos kaikki (aasiakkaat) hokee samaa lappaa ja sitten pitaa itseaan tosi huumorimiehina.
Tuun kk paasta pitkasta aikaa kaymaan suomessa, toiv. ei tarvii kuulla tota koko aikaa :/
Ensimmäinen kerta kun kuulin tämän varsin hupaisan kielikuvan. Näin ulkosuomalaisena tuntuu tosiaan että tippuu aika helposti kielen kehityksen kelkasta ja uusista jutuista. Onko tuota viljelty jossain tv-ohjelmassa äskettäin..?
Itse jutusta sen verran, että moinen epäreilu palaute tietysti tuntuu kurjalta, mutta sen ei saa antaa pilata päivää, eikä varsinkaan pakottaa muuttamaan tyyliään. Kun ajattelen omia asiakkaanaolotilanteitani vuosien varrelta, niin parhaiten ovat jääneet positiivisesti mieleen ne myyjät, jotka uskalsivat tuoda mukaan omaa persoonaansa ja kokemuksiaan. Ei kai kukaan halua asiakaspalvelijaa tyyliin “robotti ihmisen hahmossa”.
Älä jää murehtimaan tuommoisia. Omalle kohdalle tullut kanssa vastaan aika monta kurttuturpamummoa jotka pilasivat helposti päivän, jos ei jopa viikkoakin. Ne tuli aina sillä asenteella että kun on nuori tyttö tiskin takana, niin se ei osaa, ja jos osaakin, niin kyllä se ainakin huijaa jotenkin. Sitten hymähtelivät ja valittivat kaikesta, ja mikään ehdotus ei kelvannut. Ja kun lähdettiin, ei sanottu heitä. Piti saada pomolta aika paljon vakuuttelua että ihan hyvä työntekijä sinä olet ennen kuin aloin antaa tuommoisten asiakkaiden murista ja murehtia kuinka paljon heitä huijasin (en siis tietenkään huijannut senttiäkään) ja keskittyä muistelemaan niitä kivoja asiakkaita.