Laiskat paketoijat
Olin viime jouluna taitoluisteluseuran kautta eräässä marketissa paketoimassa lahjoja. Kaikkihan tietävät mitä se on, ihmiset antavat ostoksiaan ja me paketoimme ne. Olimme jopa tehneet valmiiksi nättejä rusetteja, joita voi nopeasti teipata pakettiin koristeeksi.
Mutta kun oli hiljainen hetki, istuimme penkeillä ja näpertelimme lisää rusetteja. Silloin vanhempi naishenkilö tuli paikalle, halusi pari tavaraa pakettiin ja valitti samalla, että onpas epäkohteliasta istua vain pöydän ääressä näpertelemässä jotain turhanpäiväistä. Olimmehan siellä vain nelisen tuntia paketoimassa, sen ajan jaksaa kevyesti seistä noin neliömetrin kokoisessa tilassa, mikä meillä oli sen paketoimistiskin takana. Hän ei edes antanut maksua, sillä maksuhan vain oli vapaaehtoinen. Mutta hän oli oikein tyytyväinen ruseteista, jotka paketteihin teippasimme.
T:Paketoija
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
- Ei vastaavia tarinoita
Muuhun puuttumatta, jos maksu kerran on vapaaehtoinen, niin ei kai sitä silloin ole pakko maksaa, vai? Ehkä kannattaisi ilmoittaa, että maksu on vapaaehtoinen, mutta pakollinen.
Emt mut mun mielestä neljä tuntia on aika suheteellisen lyhyt aika.. sen kestää. mut ei se nyt niin epäkohteliastakaan tossa tilanteessa mun mielestä ollut.
Eih, nyt ei sitten aloiteta samaa vääntöä vapaaehtoisista maksuista kuin tuolla partiolaisten ostostenpakkauksen yhteydessä.
Mielestäni tässä jutussa tulee ilmi erinomaisesti tuo aasiakkaiden perisynti, vaatiminen. Vaaditaan palvelua, vaaditaan juuri oman mielen mukaan käyttäytyviä asiakaspalvelijoita, vaaditaan salamatoimintaa (rusetteja ei saa istua tekemässä, mutta sellainen olisi silti hyvä saada paketttin), vaaditaan kohtuuttomuuksia, vaaditaan kohteliaisuuttaa (itse ei tarvitse onneksi olla). Kaikesta tästä ei vaan olla valmiita maksamaan yhtään mitään. Jutun vanhempi naishenkilö hyödynsi tilanteen kyllä viimeisen päälle.
Yhdyn Shooniin (hoho!). Vanhemmilla (nais)ihmisillä tuntuisi olevan joku pakottava tarve kyykyttää “alempiarvoisia”. Oma äitini tilasi pari vuotta sitten kunnan kesätyöntekijöitä (koululaisia) kääntämään kukkapenkkejä ja sitten kun työ oli tehty niin tämä alkoi ihmettelemään että tulipas huonoa jälkeä. Jep, ilmaisenkin työntekijän, 14-vuotiaan pojan pitää tietää JUURI miten se homma tehdään, oli hänellä sitten mitään kokemusta puutarha-alasta tai ei. Onneksi kesähessut olivat jo lähteneet niin ei tarvinnut taas hävetä silmiä päästään.
Maksun vapaaehtoisuus on kyllä kaikille selvillä, mutta on se kumma kun yksikään vaatelias toosapää, ne joiden hommiin menee eniten aikaa ja vaivaa, eivät tunnu ikinä maksavan.
Kyseessä ei kai olekaan sen maksun päivitteleminen, vaan ihmisten itsekkyyden.
Tämä vapaaehtoisen maksun paketointihan on muuten jokaisen aasin unelma! Saat kyykyttää, komennella, arvostella, v*ttuilla, ärsyttää, tölviä, nostella nenääsi ja vaatiavaatiavaatia ja kaiken kruunuksi siitä ei edes tarvitse maksaa!!
Muuten, tiedostavatkohan monet aasit, että maksavat myös palvelusta? Tuotteen hinnasta vingutaan aina, mutta olisikohan niiden helpompi käyttäytyä, jos palvelumaksu lisätään joka kerta erikseen kuittiin tai jopa veloitetaan eri tiskiltä? Että ei se tuote itsestään valmistukaan siihen käteen!
Kun tuntuu, että pahimpien aasien mielestä minä olen siellä jonain palkattomana orjana.
Ja pitäisi laittaa hankalan aasin palvelulisä mukaan maksuun.
Näistäkin kyykyttäjäaaseista pääsisi suht hyvin eroon laittamalla vaikka sen 2€ paketointimaksun (eli esim. “2€:lla paketoimme kaikki pakettisi!” tai jotain. Eipä enää oltaisi ihan niin nyrpeänä rouvana vaatimassa.
Eräässä paketointipisteessä oli kyllä laitettu ihan että pienet paketit 0.50 ja isot 1e.
Mielestäni hyvä systeemi, niin ei tarvitse itse miettiä että mikä nyt olisi hyvä korvaus ettei kellekkään tule paha mieli. tai että jotkut aasit jättäisivät maksamatta.
Ja tuo maksun vapaaehtoisuushan perustuu ihan verotuksellisiin syihin. Jos urheiluseura tms. haluaa silloin tällöin kerätä varoja on turha perustaa sitä varten arvonlisäverovelvollista yritystä. Kun ei varsinaisesti “myydä” vaan lahjoitus on vapaaehtoinen, saa kaiken tuoton sellaisenaan käyttöönsä. Eli kyllä se varmasti ihan toiveena on, että jokainen vähintään materiaalikustannuksien verran lahjoittaa.
Heh, mulle tuli mieleen yksi asiakaskohtaaminen omalla työpaikallani. Kassalleni tuli _keski-ikäinen naishenkilö_, tervehdin häntä, ja samaan aikaan työkaverini toiselta kassalta, joka oli silloin ollut vain n. kuukauden töissä meillä kysyi että mitä mun pitikään painaa että saan tämän alennuksen (hänelläkin oli asiakas) Vastasin nopeesti vaan, ja siitähän aasiakkaani hermostui! “Hävytöntä kun te vaan juoruilette vaikka asiakkaat odottaa!” -omasta mielestäni kukaan ei kyllä joutunut odottamaan mitenkään tolkuttomasti (okei, pari sekunttia)
“On se ihme kun asiakasta ei kunnioiteta, te myyjät vaan puhutte keskenänne, missä käytöstavat plaaplaaplaa”…
Teki kyllä mieli kysyä, missäs se kunnioitus myyjiä kohtaan, entäs käytöstavat?
Asiakaspalvelija itsekin: meinasin sanoa just ihan samasta asiasta. Joidenkin aasiakkaiden mielestä asiakaspalvelijat eivät missään nimessä saisi puhua keskenään - sehän on pelkkää juoruilua ja asiakkaista viis-veisaamista. Näille aasiakkaille ei tule mieleenkään, että asiakaspalvelijoiden keskinäisellä kommunikaatiolla saattaa olla jokin hyvin painava syykin. Sekin on tietysti ihan kamalaa, jos liikkeessä on esim. yksi asiakas ja viisi asiakaspalvelijaa, joista yksi palvelee tätä asiakasta, ja muut juttelevat keskenään. Jotkut jaksavat valittaa tässäkin tilanteessa, että “aspat ei muuta tee kuin lörpöttelee”. Että ottaa päähän.
Pakko tahan vaan kertoa vahan vastakohtainen tarina;
Eraassa vaateketjussa oli vastaavanlainen paketointipalvelu pari vuotta sitten, jossa teini-ikaiset tytot olivat paketoimassa. Olin mummoni kanssa joululahjaostoksilla, ja mummo halusi ostamansa neulepaidan kauniiseen pakettiin.
Olimme molemmat suu auki, kun tyttojen “paketointi” oli tata luokkaa: Neulepaita survottiin hopeanvariseen (no kaunis vari sentaan) pahvilaatikkoon, ja laatikon paalle tytot lanttasivat teipilla n.10cm pituisen kaherretyn narun patkan. Siis ei mitaan rusetteja tai vastaavaa, pelkka narun patka, keskella iso teipin pala. Mummoni on kuitenkin kiltti ja antelias ihminen, ja halusi silti maksaa tytoille vaivanpalkkaa…2,50e, kiitosten ja hyvan joulun toivotusten kera. Itse olisin ehka antanut sen 0,50e palkaksi siita 30 sekunnista minka operaatio vei & laatikon hinnasta..
Paketoijan tilanteessa olisin jättänyt ne valmiit rusetit odottamaan pöydälle ja tehnyt aasiakkaalle omansa, mutta todella h i t a a s t i . . .