Lasku
Työskentelen ravintolassa, ja joskus asiakkaat pyytävät LASKUN. Vien sen pöytään ja se olisi pitänyt olla ERIKSEEN. Joka kerta muistan asiakkaalle sanoa että “ai, minä kun olen luullut että LASKU on YKSIKKÖ, ja MONIKOSSA se on LASKUT”.
Aina ne hämmentyneet / nolostuneet ja pahoittelevat ilmeet siellä pöydässä ovat sen arvoisia. Ihme kyllä ei ole tullut vielä yhtäkään reklamaatiota törkeästä käytöksestä/ ylimielisyydestä/ yms. Vaikka sitä jo 6 vuotta olenkin hokenut. Kai ko. asiakkaat sitten tuntevat pienen piston sydämessään koska aiheuttavat turhaa juoksua.
T:tuc
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...

Eikö olisi itselle helpompaa kysyä, tuleeko samasta vai erikseen? Aika paljon olet varmaan kuuden vuoden aikana turhaan juossut sen vuoksi, että pääset olemaan näppärä.
Katia kompaten, ihan perusjuttu kysyä…
Mielestäni erittäin fiksusti toimittu! Luulisi aikuisten ihmisten tajuavan yksikön ja monikon eron.
Tosi outoa käytöstä tarjoilijalta, jos ei itse kysy tuleeko laksu yhteen vai erikseen. Oon jotenkin olettanut, että se kuuluu ihan yleiseen tapaan, sillä näin on ainakin joka kerta meiltä kysytty, kun olen sattunut porukalla olemaan syömässä…
Sivistysmaissa yhtä pöytäseuruetta kohti tulee aina yksi lasku. Herrasmies maksaa.
Oletko ikinä kuullut kenenkään kysyvän “Saisimmeko laskut, kiitos”? Vaikka lasku-sanasta on monikko olemassa, sitä ei kyllä tällaisessa tapauksessa käytetä.
Samaa mieltä kuin suurin osa edellisistä, outoa käytöstä tarjoilijalta, olisi niin paljon helpompi kysyä kuin päästä pätemään.
Tuli vähän sellainen olo, että tarjoilija tässä aasiakkaita sivistää Kiva, että porukka on ottaneet opiksi. Itse vaihtaisin raflaa. Ilmeisesti olen aika närkki.
Todella ylimielistä käytöstä tarjoilijalta! Ottamatta kantaa pitäisikö laskun mahdollisesta jaosta kysyä etukäteen vai ei, tarjoilijan ei pidä vittuilla asiakkaille kieliopista.
Pölvästi tarjoilija kun ei älyä kysyä että samaan vai erikseen.
Siis. Idi0ootti!
no voihan se asiakaskin tarjoilijan aikoessa poistua kysymättä erikseen-vai-samaan älähtää…
Asiakkaan pitäis tehdä tarjoilijan työt?
En minä ainakaan koe tekeväni tarjoilijan työtä, jos sanon suoraan, että erikseen tai samaan.
Ja saatan vielä luetella tarkemminkin, miten jaetaan.
Mutta ehkä huomaavaisuuteni johtuu siitä, että olen itse tarjoilija.
En ehkä niinkään kokisi, että kyse olisi jotenkin siitä, että onko huomaavainen. Ihmiselle, joka ei koskaan ole ollut tarjoilija/aspa, ei yksinkertaisesti tule tuollainen mieleen. Eikä mielestäni edes pitäisi tulla. Varsinkin kun ainakin itselleni ravintolassa käynti on juhlallisempi tilaisuus -silloin keskityn tilanteesta nauttimiseen ja muun seurueen kanssa yhdessä olemiseen. En halua stressata olenko hyvä asiakas tai miettiä miten tekisin tarjoilijan työn mahdollisimman helpoksi. Kyllä normaalien käytöstapojen pitäisi riittää asiakkaan puolelta.
Nämä pienet asiat kun vaan kuuluvat tarjoilijan työhön. Vaikka kuinka ottaisi päähän kysyä samoja kysymyksiä päivästä toiseen, se ei ole asiakkaan vika. Siinä vaiheessa pitäisi katsoa peiliin, jos tällaiset pikkukysymykset alkavat ärsyttää ylitsepääsemättömän paljon.
Useampi vuosi ravintolatyötä takana ja edelleen varmistan asiakkaan tilatessa laskun, että tuleeko YHDESSÄ vai ERIKSEEN… Luulisi, ettei ole niin hankalaa kysyä tätä. Outoa “asiakaspalvelua”.
Itse viimeksi tänään töissä kysyin monelta, siis MONELTA kymmeneltä (saattaapa hyvinkin olla jopa kolminumeroinen luku) ihmiseltä, että erikseen vai samaan ja ei se minun hermojani kiristä. Itsepähän säästyn turhilta kuittikorjauksilta. Kuuluu työssäni melkein yhtä yleiseen sanastoon kuin kiitos ja terve.
Ko. tarjoilija varmaan sitten muistaa aina myös, että kuka pöydässä on tilannut minkäkin annoksen sitä erikseen kysymättä.
nimim. tytöllä on oikea asenne. Siinä vaiheessa, kun oman ammatin perusjutut alkavat ärsyttämään, niin kannattaa miettiä olisiko asialle tai omalle asenteelle mitään tehtävissä.
Huonoja päiviä sattuu kaikille, ja joskus satunnaisesti pienetkin jutut ärsyttävät enemmän, mutta jos ärsytyksestä tulee suunnilleen 24/7 (tai vaikka 8/5) olotila, niin se ei ole pidemmän päälle hyvä asia itsensä, ammattinsa tai asiakkaiden kannalta.
Tietyissä aspahommissa jotkin fraasit toistuvat kulumiseen asti samalla tavalla, kuten vaikka päivää ja näkemiin. Silloin kannattaisi yrittää suhtautua niihin samanlaisina asiasisällöltään merkityksettöminä smalltalkmaisina keskustelun avaajina. Vai kuinka moni vetää herneet nenään siitä, että voi joutua pelkästään tervehtimään vaikka satoja asiakkaita päivässä. “Sen jälkeen, kun kuulin hei/moi/moro/terve/päivää jne 80. kerran saman päivän aikana niin pinnani alkoi olla todella kireällä…”
Kenkäkaupassa apua tarjotessa varmasti saa kuulla usein jonkin perusmuunnelman fraasista: “kenkiä tulin katselemaan” tai vaatekaupassa “vaateostoksille tulin”, ja tms. Turhia sinänsä, koska ne eivät kerro myyjälle yhtään mitään ja hän joutuu esittämään asiasta tarkentavia lisäkysymyksiä, mutta minä taas käsittäisin, että MYÖS siitähän asiakaspalvelijan ammatissa on kyse. Hän on siinä tilanteessa yleensä se ammattitaidon ja -tiedon omaava ammattilainen, joka yrittää auttaa asiantuntematonta asiakasta suoriutumaan tilanteesta niin että asiakas saisi asiansa hoidettua ja parhaimmassa tapauksessa molemmille jäisi hyvä mieli tapahtuman jälkeen.
On lukemattomia sellaisia liikkeitä jossa esim minä en tiedä “oikeaa” protokollaa, mutta luotan että siellä oleva henkilökunta auttaa minua ammattitaidollaan tarvittaessa, jos en tiedä tai osaa esittää oikeita kysymyksiä. Vastaavasti on myös monia sellaisia paikkoja, joissa joko tulee käytyä useasti tai jotka liittyvät esim. omaan alaani, jolloin osaan ovesta sisään marssiessani tarvittaessa sanoa täsmällisesti “Moi, tarvitsisin 5 metriä nippelihärpäke 2Z:taa patiokytkimillä, siinä pitäisi olla 3 nuppaa, viistoperä ja palohälytin. Tämä kukallisena versiona ja laitetaan tämä yritys XX:n laskutukseen, kiitos.
Lähtökohtani yleensä on, että peruskohteliaisuudella pitäisi näistä tilanteistä selvitä puolin ja toisin. Jos toinen osapuoli käyttäytyy epäasiallisesti, niin tilanne onkin toinen.
ps. Itse kiinnitän tosi herkästi huomiota siihen mitä ihmiset suustaan päästävät ja tarvittaessa voisin kyllä korjata tai kettuilla jos joltain pääsee lapsus suustaan. Olen yleensä sen verran suuripiirteinen kuitenkin, että jos ei ole kyse mistään vakavammasta asiasta, niin hällä ei ole niin väliä, mutta jos on mahdollisuus suurempaan väärinkäsitykseen, niin pyrin tarkistamaan mitä puhuja/kirjoittaja meinasi.
Minulla on asiakkaana tapana tehdä laskua (yksikössä) pyytäessäni selväksi, että maksamme seurueessa erikseen.
Vaikuttaa ainakin meidän hieman alle kolmekymppisten maailmassa, että tuo on kyllä se normi. Hieman oudolta tuntuisi se, jos seurueen jäsenet EIVÄT maksaisi kukin omaa laskuaan (vrt. Bu Jayn kovin vanhanaikaiselta kuulostava kommentti yllä).
Eiköhän se ole ennemmin kiinni siitä millainen seurue on kyseessä?
Tarjoilijat yleensä kysyvät automaattisesti, että maksetaanko erikseen vai tuleeko meneekö kaikki samaan laskuun.
Mutta jos nyt tarjoilija ei tällaista kysymystä esittäisi, en asiakkaana olettaisi, että tarjoilija osaisi lukea ajatuksia siitä, miten haluamme mahdollisesti sen jaettavan. Oman suunsakin saa avata. Minusta noin pääsääntöisesti tarjoi
Oletusarvo on että pöytään menee yksi lasku!
Kokeilkaapa saada välimeren maissa, turistikohteissa erilliset laskut.
Tähän saumaan esitänkin kysymyksen, joka on mieltäni vaivannut: miten ne tarjoilijat osaavatkin arvata, millainen seurue ottaa laskun erikseen ja millainen yhteen?
Jos olen siippani kanssa kahdestaan syömässä, ei yksikään tarjoilija edes kysy otammeko erikseen vai samasta: aina ne tuovat suoraan samasta, juuri niin kuin me sen haluammekin. Suuremmalta seurueelta taas aina kysytään, ja erikseenhän me tuttavien kanssa aina laskun otammekin.
Toisaalta kahdestaan jonkun kaverini kanssa syödessä tarjoilija kysyy taas, ja erikseen se lasku silloinkin tilataan.
Onko tämä sukupuolikysymys? Mies-nais-parilta (ja lapsiperheiltä?) ei kysytä vaan tuodaan suoraan yhteinen, kaikilta muilta seurueilta kysytään?
Kyäkki Kuru: Oletko koskaan kuullut kulttuurieroista? Ei siellä Välimeren maissa kaikki muukaan mene ihan niin kuin Suomessa.
6 vuotta olet siis toiminut tavalla, joka aiheuttaa ongelmia lähinnä itsellesi…
On se vaan kumma, että kuuden vuoden jälkeenkään ne ei ole oppineet, miten kanssasi pitää toimia…
Nyt on kyllä aasi joku muu kuin asiakas.
Minäpä eilen ihan piruuttani tätä kokeilin ja pyysin saada laskut. Tarjoilija kysyi minulta että laitetaanko samaan vai erikseen. Niin vähän ounastelinkin käyvän. Käsittääkseni se kuuluu tarjoilijoiden perusfraaseihin kuten “Maistuiko?” “Saisiko olla jälkiruokaa?” jne.
Harvinaista että tännekin eksyy aasiakaspalvelijoita. Itse raflassa käydessäni olen huomannut että yleensä tarjoilijat osaavat olla kohtelijaita ja kysyä yhteen vai erikseen ja jotenkin menee sähläämiseksi se että rupean huutelemaan jo kääntyneen tarjoilijan perään että “erikseen kiitos”. Aivan sama kaikilla aloilla, kuten monet jo sanoneet, että ne kuuluu fraaseihin jotka parantavat palvelua. Kaikki eivät ole todellakaan ole olleet asiakaspalvelu hommissa, ja silloin on huomattavissa huonoa myyjän ennakointia. Siinä pöydän vieressä seisomista ja asiakkaiden kanssa käymistä kutsutaan syystä A-SI-A-KAS-PAL-VE-LU-AM-MA-TIK-SI!!!
Joku mainitsikin siitä, että kannattaa kokeilla moista laskun pyyntelyä vaikkapa Etelä-Euroopan maissa. Lasku erikseen ei onnistu siellä. Jopa laadukkaissa paikoissa joutuu ruokaa odottamaan siellä pitempään kuin suomalaisissa peruspaikoissa. Ja harvoin sielläkin kysytään, että maistuiko.
Kaiken lisäksi Etelä-Euroopassa on jotain ihme pöytäliina- ja leipämaksuja, ja sitten sanotaan, että ruokailu ko. kohteessa on halvempaa kuin suomessa. Väärin!
Silti suomalaiset, kansanluonteenomaisesti, haukkuvat suomalaista palvelua ja kehuvat, kuinka hyvää palvelua Etelä-Euroopassa saa vaikka siellä varsinkin palvelu on paljon huonompaa kuin Suomessa.
Ainakin minä olen ylpeä suomalaisesta palvelusta ja todella harvoin olen saanut huonoa palvelua Suomessa. Ulkomailla onkin homma sitten toisenlainen.
“Aina ne hämmentyneet / nolostuneet ja pahoittelevat ilmeet siellä pöydässä ovat sen arvoisia.”
Siis et kai, alkuperäinen kirjoittaja, halua kertoa, että nautit siitä, että saat asiakkaat hämmentymään ja/tai nolostumaan? Asiakaspalvelija?
No onko asiakkaana kauheen vaikea sanoa, että saataisko lasku, ja maksettais erikseen. tänks!
Asiakaspalveluammatissa pitkän aikaa olleena olen tullut siihen tulokseen, että helpompi käyttää se muutama sekunti jo näin aluksi asiakkaiden p*-nuolemiseen kuin joutua korjailemaan asioita jälkikäteen.
En lukenut aiempia kommentteja, joten en tiedä, onko joku vastaavan kommentin jo lähettänyt, mutta “saataisiinko laskut” kuulostaa suomen kielellä varsin tökeröltä ja siihen käsittääkseni joutuu varmentamaan myös tyyliin “eli tuli siis erikseen?”, minkä olisi myös voinut kysyä näin alkujaankin lauseella “samasta vai erikseen?” tmv.
Asiakkaiden järjestelmällinen kiusiminen ei kuulu aspaan, niin paljon kuin se joskus houkutteleekin (en sano, ettei se ansaittuna piilov*ttuiluna silloin tällöin lämmittäisi mieltä).
Ei kyllä kuulosta oikein sellaiselta toiminnalta, jota asiakaspalvelijalta odottaisi. Aasiakkaat ovat asia erikseen, ja minusta joskus on ihan paikallaan näpäyttää jotain itsestään idioottia tekevää vaahtoavaa hullua (vaikka asiakas olisikin aina oikeassa).
Erikseen vai yhdessä-fraasi huvitti itseäni kerran asiakkaana, kun käydessäni yksin syömässä eräässä ravintolassa tarjoilija automaattisesti laskua pyytäessäni kysyi tuleeko erikseen vai yhdessä.
Enpä heti keksinyt, mitä tuohon vastata, mutta tarjoilijaa näytti naurattavan vähintään yhtä paljon kuin itseäni.
Kieltämättä itsellenikin joskus jää selkärankaan fraaseja ja tajuaa vasta sanottuaan, että niin joo, ei ehkä nyt juuri olisi tarvinnut kysyä.
Kunnollinen tarjoilija kysyy tuleeko lasku yhteen vai erikseen. Että alanvaihto kenties edessä, jos on noin kyllästynyt työhönsä, että täytyy asiakasta näpäyttää TURHASTA!