Linja-autonkuljettajan arkea
Aiheesta on jo tarinoita ollutkin, mutta niitähän riittää… Tässä muutamia tilanteita paikallisliikenteen arkipäivästä.
- Kuljettajalle tökätään kouraan 5/10/20 € seteli mitään sanomatta ja kun erehdyt kysymään määränpäätä, aletaan sitä sitten miettiä, että mihinkäs minä…. tai sitten tiuskastaan, että “mitäs se sulle kuuluu”!
- Kertamaksu kannattaa maksaa 20/50 € setelillä (varsinkin alkuviikosta ja aikaisin aamulla), kuljettajat pitävät siitä. Ja kun kysyn olisiko pienempää rahaa, alkaa kolikoita löytyä vaikka kuinka, mutta kun ei niistä haluta luopua.
- Kuljettajan tervehdyksiin ei tietysti tarvitse vastata, tai edes hymyillä, se yrmeä katse riittää kivasti ja piristää päivää. Lämpimikseenhän se kuljettaja siellä höpisee.
- Bussia odottaessa kannattaa vetäytyä mahdollisimman syvälle sinne pysäkkikatokseen. Kuljettajalla on röntgenkatse, jolla hän havaitsee sinut sieltä kopista (pahimpia ovat nämä lasiset katokset, josta peilaa kaikki valot ja sinne sisälle ei tahdo nähdä, vaikka sieltä ulos kivasti näkeekin).
- Eikä sitä pysäytysmerkkiä ainakaan kannata näyttää, tokihan se kuljettaja tietää, että haluat juuri sen linjan bussiin, vaikka seisoisit suolapatsaana pysäkillä ja katselisit ihan eri suuntaan. Pysäkkihän ei ole kuin melkein kaikkien kaupungin linjojen pysäkki.
- Ja se merkin näyttäminen ajoissa. Ei silloin kun bussi on vielä kilometrin päässä pysäkistä, eikä myöskään juuri pysäkin kohdalla ollessa aleta huitomaan kuin heikkopäinen. Se kultainen keskitie… Eikä huidota pikaisesti (kuljettaja saattaa välillä joutua katsomaan jonnekin muuallekin kuin pysäkille), vaan heilutellaan sitä kättä vaikka niin kauan, että bussi kytkee vilkun pysäkin suuntaan.
- Heijastinta on hyvä käyttää pimeällä pysäytysmerkkinä, tai jos se ei miellytä, niin lähes jokaisella on kännykkä. Kännykkään voi pistää taustavalot päälle ja heilutella sitä valopuolta bussin tulosuuntaan. Valtavan hyvä merkki siitä, että siellä pysäkillä on joku!
- Bussilippujen kalliit hinnat ovat tietysti myös kuljettajien vika. Kaupungeilla ovat omat lippuhintansa ja lähiliikenteen taksat ovat valtakunnalliset kilometreihin perustuvat. Emme me, eikä työnantajamme ole niitä keksineet.
- Ja se raha/kortti/lippu on hyvä olla valmiiksi kädessä kun tulet bussiin, etkä rupea kassin pohjalta kaivamaan kukkaroa ja sieltä 10/20 snt kerrallaan laskemaan rahoja.
- Jos juokset pysäkille (bussikuski ystävällisesti jää odottamaan sinua, vaikka juokset vielä 100m päässä) se ei tarkoita, että kun bussin on pysäkillä, voit lakata juoksemasta ja lönkytellä hitaasti loppumatkan. Busseillakin on aikataulunsa, eikä ne loputtomasti voi odotella (bussikin saattaa olla myöhässä ja olit alkujaan menossa siihen seuraavaan, joka tulee todennäköisesti hyvinkin pian perässä).
Nämäkin saattavat joskus olla meidän asiakkaitamme, mutta liikkuvat myös omilla henkilöautoillaan:
- Huomioidaanhan se, että linja-auto (ja muutkin isot autot) vaatii esim. risteyksissä kääntyessä enemmän tilaa, kuin henkilöauto. Ei siis väkisin tungeta pitkälle sinne risteykseen, missä on kääntyvä linja-auto.
- Kun henkilöauto on kääntymässä, niin eikö sitä vilkkua voi laittaa AJOISSA?! Monesti tulee odotettua ns. turhaan, kun vilkku kytketään parikymmentä metriä ennen risteystä ja se olisi ollut taas hetkeen ainut mahdollinen väli, johon isolla autolla olisi uskaltanut kääntyä.
- Säännöllistä joukkoliikennettä ajetaan myös ns. pikkuteillä, eli ahtailla ja mutkaisilla teillä. Muistettaisiin sielläkin, että se bussi tarvitsee mutkissa enemmän tilaa, eikä uskalla sinun pientä ” kauppakassiasi” väistää ihan tien reunaan, koska se saattaa pettää ison auton alta (ainakin tällaisena vuodenaikana), eikä se bussi pysähdy ihan yhtä nopeasti ja helposti kuin henkilöauto, siksi saattaa tuntua, että bussi tulee päälle. Tämäkin saattaa viivyttää bussin aikatauluja, kun ensin saa sen valtavan möhkäleen liikkeelle ja sitten taas pysähdytään/hidastetaan, kun henkilöauto tulee vauhdilla keskellä tietä vastaan, eikä aikomustakaan väistää.
Tässäpä näitä taas ja älkää henkilöautoilijat ottako “nokkiinne” noista muutamasta viimeisestä, mutta seuratkaapa joskus omaa ajoanne ja miettikää voisiko joskus jonkun tilanteen tehdä toisin.
T:minä pieni
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Oulussa asiat on toisinpäin. Hapannaamaiset bussikuskit eivät itse vastaa tervehdykseen…
Juu, useammin minäkin törmään tuppisuiseen kuljettajaan, mutta ajattelen aina, että ainakin minä voin olla hymyilevä ja kohtelias. Kylläpä tämän listan perusteella tunnen taas itseni hyväksi joukkoliikenteen käyttäjäksi!
itse kuljen paljon busseilla oulussa ja aina on tervehditty niin kuski kuin itsekin..varsinkin citybusseissa kuskit ovat todella ystävällisiä ja siellä tuleekin monesti juteltua kuskien kanssa muutenkin kun tervehdykset/kiitokset..
Minkäs me sille voimme, että automaateista ei saa pienimmillään kun 20 euron seteleitä? Rahaakaan ei enää mikään kauppa taikka kioski suostu vaihtamaan. Pitäis varmaan mennä sitten jalan?
Näkyykös hämärällä jos röökillä huitoo pysähtymismerkkiä..? Nimim. ei vielä koskaan bussista jäänyt, mutta liekö aasi.
Mielestäni se on kohtelista sanoa edes hei kun astuu bussiin. Miettikää kuinka upea palvelu sentään on kyseessä! Itse saatan vilkuttaa kuskille lähtiessäni kiitokseksi jos olen nauttinut hänen ajotavastaan. Omaa pientä kivaa, tuskin kuskeille mitään merkitystä
Vierailija, tulevista Anna-automaateista saa 10€ seteleitä, samoin R-kioskeihin tulleista/tulevista automaateista.
eli pikkuhiljaa, pikkuhiljaa..
Tipsu, niiden Anna-automaattien käytöstä menee erillinen veloitus. Aasiakkaan pitää siis taas maksaa enemmän kuin normaalimaksu ihan vaan että jollakulla muulla olisi mukavampaa?
Noin omasta mielestäni on bussiyhtiön itsensä kämmi, jos kuljettaja ei saa riitävästi vaihtorahaa silloin kun sitä tarvitaan. Jos aloittajakin tietää, että niillä seteleillä maksetaan “varsinkin alkuviikosta ja aikaisin aamulla”, niin luulisi bussifirmankin jossain vaiheessa asialle jotain tekevän.
Joten valitan, ei ole moraalisesti väärin maksaa bussisa 20 euron setelillä, jos pienemmän setelin saaminen on asiakkaalle hankalaa tai mahdotonta. Jos siitä ei voi antaa takaisin, syy ei ole asiakkaan. Isommat setelit on sitten eri juttu.
Minut on lähetetty kaksikymppiseni kanssa ulos bussista pysäkin viereiselle grillille (kuski itse komensi sinne!) vaihtamaan rahaa, ennenkuin kuski suostui ottamaan minut kyytiin ja maksun bussilipustani.
Grillillä ei yllättäen ilahduttu, mutta ihan suoraan täräytin, että kuski käski ja kiltti myyjä suostui sitten antamaan pienempää.
Itsekin pienessä paikassa pihin pomon alaisena työskennelleenä tiedän, että se pohjakassa voi ihan oikeasti kaatua pahana päivänä siihen yhteen kaksikymppiseen.
Tämäkö on sitten sitä asiakaspalvelua?
Luulisi, että busseissa olisi varaa pitää pikkuisen isompaa pohjakassaa, noloa käyttää jonkun grillin kassaa omana vaihtokassanaan.
Ja se töykeys nyrpistyttää vieläkin.
Tarkennuksena vielä, ennenkuin joku ehtii epäilyksensä ilmituomaan, keskustelu kyseisen kuljettajan kanssa kului suunnilleen tähän tapaan:
“Hei. Keskustaan olisin menossa *ojennan kaksikymppistä*(meilläpäin tämä siis riittää infoksi, keskusta on pieni).”
“Onks pienempää!!?”
“Ei valitettavasti.”
“Ei meillä tähän aikaan aamusta oo antaa tollasista takas! Mee tohon grillille vaihtamaan!!”
*aha O_o*
lillipelli, juuri näin. Jos asiakas maksaa pienimmällä setelillä minkä normaalista automaatista saa, se ei ole hänen syynsä jos seteli on liian iso.
Oikeampi kohde nurinalle tosiaan on joko bussifirma tai sitten pankit, että niitä kympin seteleitä saataisiin sinnekin.
Vertailukohteena: ei tulisi kuuloonkaan, että R-kioskissa tai ruokakaupassa ei olisi antaa (isostakaan) setelistä takaisin. Ja niissä sentään kassavirta on aika lailla eri luokkaa kuin busseissa.
Kyllä mun tottumuksen mukaan ne kuskit on niitä jotka ei tervehdi takas, korkeintaan murahtaa tai tuhahtaa. Ja kun koulun takia kuljin bussilla, kuskilla oli tapana pistää aikuiset/lähes täysikäiset ihmiset(lukiolaiset) asettumaan nättiin jonoon ennenkuin suostui ottamaan ketään sisään. Ja usein kuului myös heitto “Saman verran mulle maksetaan vaikka palaisin tyhjällä bussilla kaupunkiin, voitte mun puolesta jäädä venaan seuraavaa bussia”( tunnin välein kulkivat kun vähän syrjäisempi seutu kyseessä).
olin ennen pikaravintolassa töissä. pohjaokassa oli suht iso mut kyl vaihtorahat silti välillä loppu ku aamusta heti 5 ihmistä putkeen tulee maksaa 50e setelillä. ja sit tuli kauheeta valitusta ku ei ollu ku 10 antaa takas siit 1,95 maksavasta ostoksesta. ois pitäny saada aina niit 20e seteleitä..
“ei tulisi kuuloonkaan, että R-kioskissa tai ruokakaupassa ei olisi antaa (isostakaan) setelistä takaisin.”
Jaa? Meillä kun aamun kaksi ekaa asiakasta maksaa viisikymppisellä, onkin vaihtorahat jo ihan loppu, isommista seteleistä puhumattakaan. Ja mehän ei saada ottaa vastaan kuin korkeintaan 200e seteleitä, eikä niitäkään ole pakko ottaa koskaan.
Itse olen pakon edestä joutunut kulkemaan nyt aika usein kuukauden sisällä jyväskylän liikenteen busseilla, ja voin kyllä kertoa, että yksi kuski, siis YKSI ainoa on vastannut kuuluvasti ja selkeästi tervehdykseeni. Kukaan muu ei ole vastannut mitään, tai sitten ynähtänyt jotenkin kummallisesti jotain minkä voisi tulkita ennemminkin yskäisyksi kuin tervehdykseksi. En voi tietty yleistää, mutta auta armias jyväskylän kuskit jos luette tätä, niin naama peilin eteen ja äkkiä. Myöskin asiakasta saa edes katsoa kohti, jos on ylivoimaisen vaikeaa muodostaa sanoja ääneen, ei tarvitse edes ainakaan minua katsoa silmiin, kunhan katsoisi edes päin, eikä sinne kaukaisuuteen, rattiin, kuittitulostimeen tms. Niin ja sitten vielä tämä, en todellakaan ole tiennyt että jyväskylän busseissa on tapana laskea rahat siihen pienelle tasolle kuskin nenän eteen, ja olen koittanut pari ensimmäistä kertaa niitä tunkea kuskin käteen. Oma moka joo-o, muta kumpikaan niistäkään kuskeista ei saanu sanaa suustaan, osotteli vaan sitä “tiskiä”. Hetki meni ennenkuin ymmärsin käytännön, mutta minkäs teet jos ei julkisilla ole hirveästi aiemmin liikkunut, ja nämä toopet ei osaa puhua. Örisee ja huitoo vaan.
Hmm. On bussit muuten ihan huitomisista, heijastimista yms. huolimatta vaan pyyhältäny ohi, ehkä naamavärkki ei sitten miellyttäny tai jotain. Mut joo, on pyyhältäny ohi kans kun joskus pienempänä ei uskaltanu huitoo ku se ei ollu coolia… nykyään sitten huidon senkin edestä, ei mitään kiinnostusta missata bussia cooliuden takia.
Kuljin kouluun bussilla ja joka aamu huikkasin huomenta kuskille. Olin erittäin tyytyväinen kerran kun eräs bussikuski joka ei ikinä ennen ollut vastannut mitään sanoi huomenta myöskin ja hymyilikin vielä päälle
Olo oli kun olisin voittanut jotakin 
Bussikuskeilla ei ole mahdollisuutta pitää suurta pohjakassaa!
Kaikenmaailman hulluja liikenteessä ryöstöaikeissa ja muutenkin, pitäisikö istumapaikoista ruveta raivaamaan kassakaappitilaa?
Suurta seteliä kuski ei tahdo myöskään mahdollisren väärennösten takia. Milläs pimeässä kopissa aamulla tarkistat, kenen painama se 50 euron seteli onkaan?
Turussa bussikuski mulkaisee vaan vihasesti jos niille jotain sanoo. Yhden kerran oli oikeasti iloinen naiskuski, joka tervehti takaisin.
Paras oli kerran kun odotin pysäkillä bussi numero 61 (samalta pysäkiltä pääsee myös numeron 18 kyytiin). Kohta 61 kaarsikin eteeni, hidasti vauhtia, ja kuski huusi oven raosta: “18 tulee kohta, mä oon myöhässä” ja jatkoi matkaa. Juoksin bussin perään huitoen mutta bussi ei pysähtynyt.
Numero 18 tulikin kohta, harmi vain, että olisin tarvinnut juuri sen numeron 61, sillä määränpääni olisi ollut sen päätepysäkillä. Odottelin sitten 40 minuuttia seuraavaa 61:stä.
Sen jälkeen en ole bussilla kulkenut, varmemmin pääsee ajoissa määränpäähänsä kun on luontoa saastuttava yksityisautoilija.
Kuskeilla ei todellakaan ole suurta pohjakassaa, ja siinä kassassakin pitää olla kaikenlaista rahaa eri tilanteita varten, huonoin tapaus on että asiakas maksaa isolla rahalla ja saa käteensä vaihtorahan lähinnä pieninä kolikoina.
Tätä kylläkin vältellään sillä että pidemmällä matkalla kuski veloittaa maksun vasta myöhemmässä vaiheessa reissua, kun muilta asiakkailta on kertynyt sopivasti valuuttaa vaihtoa varten.
Sitten bussin liikkumisesta kannattaa huomioida että kaartaessaan se leikkaa mutkaa sisäkaarteesta aika reilusti, eli heti risteysalueella ei kannata pyrkiä siitä linja-autosta ohi. Tämänkin oppi eräs kuumakalle työnnettyään Passatin keulan linja-auton kylkeen…
Ja pitkällä linjalla erityisesti kyrsii aasiakkaat jotka antaa kyytiin jonkin koiran, kissan, tms. ja ilmoittaa, että sitä ollaan vastassa (parempi olisi olla). Sitten jännätään että onko elukka pidätyskykyinen ja hiljainen, useampikin turre on siirtynyt matkustamon puolelta tavaratilaan matkan aikana.
‘Ja se raha/kortti/lippu on hyvä olla valmiiksi kädessä kun tulet bussiin, etkä rupea kassin pohjalta kaivamaan kukkaroa ja sieltä 10/20 snt kerrallaan laskemaan rahoja.’
Pieni ristiriita. Alkupäässä valitettiin että kun niitä hiluja ei haluta antaa ja sitten tässä taas kitistään, kun niitä sitten sieltä kukkarosta ruvetaan kuskille kaivamaan! Minä en ainakaan tiedä paljonko maksaa minkäkin pituinen matka, että osaisin sen tarvittavan summan pysäkillä käteeni kaivaa.
@Mä: Tossa kohtaa varmaankin tarkoitettiin sitä, että lipunostotilanne olisi pidettävä ripeänä. Pysäkillä odoteltaessa olisi hyvä jo vähän katsoa omaa rahatilannetta, että oikea summa löytyy sitten vaivatta, kun sen aika on. Bussikuski ottaa varmaan mielellään vastaan vaihtorahaksi kelpaavia hiluja, mutta ei halua eikä voi odottaa että ne kaivetaan sieltä kukkaron pohjalta kolikon minuuttivauhtia.
Kaikille näille aasiakkaille, joiden mielestä on oikeus maksaa 20/50e:lla jos haluaa, pikku vinkki: Ainakin isommissa bussifirmoissa on sellainen käytäntö, että jos maksaa isolla setelillä, voi asiakkaalle antaa firman toimiston osoitteen, josta vaihtorahoja voi kysellä matkan jälkeen. Eli koko raha otetaan ja vaihtorahat saa toimistolta. Tämä on minusta äärimmäisen fiksu käytäntö, sillä tällä pystytään pitämään kuljettajan mukanaan pitämä rahamäärä siedettävänä. Joten ei sitten mitään valituksia näiltä isoilla rahoilla maksavilta, jos ette saakaan rahoja takaisin. Kuljettaja ei tee siinä mitään väärin.
En kiistä, etteikö olisi ongelma, että automaateista saa vain kakskymppisiä, mutta monessa muussa paikassa nyt vaan on suurempi pohjakassa, joten raha kannattaa rikkoa siellä. Ja kuten sanottua, en näe kuljettajien pohjakassan kasvattamista järkevänä mm. turvallisuussyistä. Ja onhan rahanvaihtoautomaattejakin siellä täällä.
Omiin kokemuksiini perustuen kaupunkien paikallisliikenteessä on enemmän näitä kuljettajia, joilta ei vastausta saa. Sen sijaan lähi- ja kaukoliikenteessä nämä “murahtajat” ovat mielestäni harvassa.
Omilta lukioajoilta ja reissuilta isompien kaupunkien paikallisbusseissa voin kertoa, että se on enemmän ne kuskit jotka murahtelee tai ei sano mitään kuin me (a)asiakkaat. Monta kertaa tuli vähän tyhmä olo että minkä takia tässä sitten yrittääkään kun ei tuo kuitenkaan välitä.
Bussikuskit voisivat myös kerrata vähän liikennesääntöjä, toistaiseksi kaikkialla Suomessa tapahtunutta:
* Bussi on pysäkillä
* Bussi lähtee kiihdyttämään JA SITTEN vasta kytkee vilkun päälle
Taajama-alueella ja <60km/h meillä autoilijoilla on väistämisvelvollisuus, mutta lain mukaan teidän pitää laittaa vilkku ENNEN KUIN lähdette kiihdyttämään.
Niin monta kertaa joutuu sitten hädässä kaartamaan vasemmalle tai painamaan kaasun pohjaan kun bussi hyökkääkin pysäkiltä eteen.
Ja sitten nämä kaupunki-aasit maaseudulla: rajoitus 80km/h, työmatkaliikenne ja bussi vilkuttaa pysäkiltä, jonossa varmaan 7 autoa, eikö joku vetä jarrut pohjaan ja päästä bussin eteen… huoh! Se väistämisvelvollisuus ei päde enää noin suurissa nopeuksissa. Siinä olisikin saanut bussi odottaa 10s jonon loppua….
Liikennesääntöjä voisi opetella vähän itse kukin!
Mun pysäkkini (pääkaupunkiseudulla) on sellainen, jossa pysähtyy samoihin aikoihin (ihan muutaman minuutin välein ja joskus yhtä aikaa) ainakin viisi eri bussia. Pysäkki on selvästi merkitty sellaiseksi ja kaistamerkinnät ovat muutenkin kohdallaan. Pysäkkiä käyttää paikallis- ja seutulinjat.
Usein henkilöautoilijat pitävät pysäkkiä ryhmittymiskaistana. On tosi kivaa, kun autot tukkivat bussipysäkin ja busseja alkaa olla jonossa neljäkin kappaletta; itse yrittää saada huidottua oikealle kuskille - pysäkille mahtuu juuri ja juuri kolme bussia. Liikennevalot on jonkun matkaa ennen pysäkkiä, että kääntyjät ja kaistanvaihtajat juuri sopivasti pääsevät ryhmittymään pysäkille.
On ollut useakin kerta, kun oma bussini ei ole päässyt pysäkille ja on sitten huristellut ohi. Ja seuraava tuleekin sitten puolen tunnin päästä. Joskus olen niin raivoissani, että tekisi mieleni paukuttaa autojen konepeltejä ja raivota niille tolloille.
Toinen kummallisuus on, että kun bussi on pysähtynyt pysäkin etuosaan, autoilijat tulevat jonottamaan sen taakse tukkien pysäkin näin muilta busseilta. Miksi? Pysäkki ja kaistat on merkitty selvästi!
Ja ne aasiakkaat, jotka rynnivät sitten kyynärpäitä käyttäen sisään! Vaikkapa tällainen tositilanne. On talvi; tuulee ja sataa vettä. Bussiin nousu ei ole onnistut, koska pysäkki on ollut tukossa. Seuraava on myöhässä, joten jäädyn pysäkillä yli puoli tuntia. Tänä aikana siihen on kertynyt jo muutakin porukkaa. Kun seuraava bussi tulee, viimeisenä tullut rynnii ensimmäisenä sisälle ja muu joukko samalla tavalla. Pääsen viimeisenä sisään, enkä saa istumapaikkaa. Seison seuraavat 20 minuuttia raivosta, väsymyksestä, v***sta ja kylmästä kihisten.
Harkitsen vakavasti oman auton osamista!
Espoossa ja Helsingissä kokemukseni mukaan bussikuskit kyllä tervehtivät takaisin.
Tuota en kyllä tajua mikä hillitön KIIRE on päästä bussiin sisään. Okei, ymmärrän jos on kauhea myrsky tai bussi ihan täynnä, etteivät kaikki pääse istumaan. Siltikään en itse kehtaisi rynniä sisään. Joskus bussi sattuu pysähtymään juuri minun eteeni, mutta silti muutama ehtii vilahtamaan sisään bussiin ennen minua. Itselläni kun ei ole tapana rynniä eikä töniä, niin yleensä nousen viimeisenä bussiin. Ei se minua kyllä harmita, katselen yleensä vain huvittuneena toisten paniikinomaista ryntäämistä.
Suurimmalla osalla on matkakortit, joilla maksaminen käy tosi nopeasti. Jos kuitenkin ostaa käteisellä kertalipun, niin miksei joillakin ole sen vertaa tilannetajua, että päästäisi muut ensin sisään ja jäisi itse viimeiseksi? Tai jos haluaa välttämättä päästä ensimmäisten joukossa bussiin maksamaan lippuaan, niin voisi seisoa sillä tavalla, että matkakorttia käyttävät pääsisivät ohi sisään eikä seisoisi siinä käytävällä tukkien kaikkien sisäänpääsyn.
En ymmärrä miten joku kehtaa vain jäädä tuijottamaan kun häntä tervehtii. Tervehdin aina bussikuskia, mutta aamuisin käyttämässäni bussissa on usein eräs kuljettaja, joka vain jää katsomaan minua ihan kun puhuisin kiinaa.
Tämä kyseinen bussikuski ei saa muutenkaan suutaan auki. Ruotsissa asuva serkkuni ei luonnollisesti osaa käyttää Helsingin joukkoliikennettä, mutta tämä bussikuski ei edes sanonut mitään vaikka serkkuni seisoi hämmentyneen näköisenä bussikuskin edessä. Ja serkkuni tervehti häntä suomeksi, mutta kuski vain katsoi tätä. Vaihtaisi alaa, jos asiakkaat ärsyttää.
*suututtaa*
Ymmärrän, ettei bussissa voi kohtuuttomia kassoja pitää, mutta esim. omaan ei niin ainutkertaiseen kokemukseeni viitaten, voisiko tämän asian esittää hieman ystävällisemmin?
Lisäksi olisi kiva, että bussiyhtiöt siirtäisivät yleiseen jakeluun tiedon siitä, että heille ei kaikki asiakkaiden raha kelpaakaan.
Ei itselle tulisi mieleenkään tahallaan tarjota sitä isoa seteliä, viisikymppistä tai edes kahtakymppiä jos löytyy pikkurahaakin.
Joskus muistan kyllä sellaisen kerran kun köyhänä opiskelijana se kakskymppinen oli todellakin ainoa raha mitä minulla oli (tilikin nollilla) kun bussiin hyppäsin. Kauheaa kettuilua piti kuunnella ja vaikka sanoin, että mulla ei ihan oikeasti ole muuta tällä erää, niin vaihtoroposet sitten oikein viskeltiin nenäni eteen. Ei kivaa kyllä sekään. Teki mieli sanoa kuskille, että anteeksi nyt kun hyppäsin bussiisi pilaamaan päiväsi. Voihan sitä koettaa pilkkoa jossain, mutta kioskit ja kaupat ym. eivät mielellään tunnu suostuvan siihen nykyään. Kai nekin pitää niistä vähistä pikkurahoistaan sitten kiinni niin kovin. Eikä mun kyllä silloin sillä viimeisellä vaivaisella setelilläni tehnyt mieli mennä myöskään ostamaan kiskalta mitään joutavaa vain sen takia, että saisin kolikoita vaihtarina…
Se, että maksaa 20 euron (huom ei 50 euron!) setelillä, ei todellakaan tee aasiakasta, vaikka sen tarjoaisi maanantai-aamuna siitä yksinkertaisesta syystä että jos kolikoita ei ole, se on pienin raha mitä automaatista saa.
Jos aasiakasta saa vastoin omaa syytään tästä syyllistää, niin en näe miksi ei sitten muka saisi syyllistää kuskia lippujen hinnoista. Molemmat ovat ihan yhtä epäoikeutettuja napinoita joiden kohde on väärä.
Satunnainen bussimatkaajan käytännöstä en ole ennen kuullutkaan vaikka käytän maamme suurimpien bussiyhtiöiden palveluja. Joka tapauksesta se on syvältä, koska niiden vaihtorahojen hakeminen jostain hevon kuusesta (missä ne toimistot sijaitsevat) aiheuttaa paitsi lisäkustannuksia, myös ajan menetystä vain sen takia koska firma ei ole oikein varustautunut.
Väitteet isosta kassasta vaihtokolikoita turvallisuusriskinä taikka tilaavievänä ovat aika löyhiä. Jos kerran tämä on nimenomaan maanantai-aamun ongelma eikä siis niinkään suuri ongelma loppuviikosta taikka illalla eli kun vaihtokassaa on riittävästi, niin miten se kertynyt vaihtorahasto josta on varaa antaa takaisin on
1) pienempi turvallisuusriski kuin jo aamusta saatuna, ja
2) viekö ne vaihtorahat iltapäivällä vähemmän tilaa kun se tila ei enää olekaan ongelma?
Helsingissä on ainakin ihan muksat kuskit.
Sitä mieltä kyllä olen, että joka ikisen autoilijan tulisi suorittaa vähintään C-kortti hiffatakseen muutaman jutun pikkuautolla joka paikkaan tunkemisesta.
Minua myös ärsyttää ne ihmiset, jotka maksavat kahvinsa 1,50 € 20/50 euron setelillä vaikka sitä pikkurahaa tursuais lompakon joka kolosta. Kyllä siitä pienemmästä pohjakassassa menee äkkiä vaihtorahat. Tai sitten jos ostokset tekee 20.05 ja annetaan esim. 50 euron seteli. Kun kysyn onko 5 senttistä niin “joo emmä jaksa kaivaa, ei oo” vaikka ihan varmasti pussista löytyis vaikka se 10 senttinen.
Helsingin bussit ovat siinä mielessä myös paskoja, että ne kulkevat etu ajassa. Joten kun kuski näkee, että sieltä joku juoksee pysäkille olisi syytä odottaa sitä asiakasta kun saamari ollaan etuajassa siinä pysäkillä.
ööö…ehkä vähän typerä kysymys, mutta mihinkä/missä se kuski sitten säilyttää niitä viiden ja kahden kympin seteleitä niin kauan etä vuoro loppuu? Siis jos asiakkaalla ei ole pienempää, ja vaihtoraat joutu sitten hakemaan toimistolta. Kassassa kenties? Vai jossain erillisessä jemmassa josta mahdollinen ryöstäjä ei niitä löydä?? Vastauksia kiitos.
Täällä päin ovat kuljettajat ainakin ystävällisiä. Huomenta ja kiitos on opittu myös tällä puolella kassaa.
Pikabusseilla olen myös kulkenut, ja niiden kanssa on ollut ongelmia. Yleensä, kun olen yksin pysäkillä, olen viittonut erityisesti jotta näkyisin. Bussiin näkee hyvin sisälle niiden kulkiessa ohi, ja jotkut kuskit ovat kuin siinä ei pysäkkiä olisikaan. Eräs taas katsoi minua ja käänsi sitten nopeasti katseen pois ja painoi kaasua.
“niin miten se kertynyt vaihtorahasto josta on varaa antaa takaisin on
1) pienempi turvallisuusriski kuin jo aamusta saatuna”
Niin, bussikuski tulee aamulla töihin ja päivän mittaan sitten vaan vaihtelee asiakkaiden kanssa niitä rahoja erilaisiin ja päätepysäkillä hyppää autosta ulos yhtä paljon rahaa mukanaan kuin oli aamulla lähtiessä.
Samanlaista toimintaa se on kaupoissakin päivät pitkät, sielläkin se kassa on niinku sitä rahan vaihtelua varten, annat sille myyjälle 50e ja saat takas 50e mutta pienempinä rahoina, kassan suuruus on vakio.
Järki hoi.
“vaihtorahojen hakeminen jostain hevon kuusesta (missä ne toimistot sijaitsevat) aiheuttaa paitsi lisäkustannuksia, myös ajan menetystä vain sen takia koska firma ei ole oikein varustautunut.”
Kyllä ainakin nopealla vilkaisulla yhden firman internetsivuilta löytyi juurikin sellaista tietoa, että rahat saa toimistolta, jos vaihtorahat bussissa ei riitä. Ja ihan joka paikassa, kuten Matkahuollon sivuilla ja firmojen sivuilla, pyydetään varaamaan mahdollisimman sopiva raha. Ok, tämä ei ole aina mahdollista, mutta en kutsuisi sitä myöskään firman “väärin varustautumiseksi”, jos ei ole enää antaa takaisin kymmenennelle 20/50 setelillä maksavalle. Johan se rahastusreppu painaisikin aamuisin ihan sietämättömästi, jos siellä olisi monta sataa euroa kolikoita. Sitä kun kuitenkin pitää kantaa mukana rahtia tehdessä ja muualla, ettei joku vie rahoja sieltä.
Ja tosiaan vaikka tällainen käytäntö onkin niin itse en ole ikinä nähnyt kenellekään annettavan toimiston osoitetta vaihtorahana. Käytännön silti tiesin ja minusta se on oikein hyvä käytäntö.
@laskija: Öö… ei? Kyllähän jokainen käteisellä ostettu lippu on lipun verran lisää rahaa bussikuskin kassaan. Että kyllä sitä rahaa on vuoron päätteeksi enemmän kuin vuoron alkaessa.
Tulevatko ne bussimatkustustarpeet esille aivan yllättäen ja varoittamatta? Aamullako tuntuu vain siltä, että nyt täytyy lähteä ensimmäisellä aamubussilla reissuun? Jos aina on noin, niin sitten tuo sopivan rahan puute on selitettävissä, mutta muuten on mahdotonta käsittää, miksei matkustamiseen voi valmistautua jo edellisenä iltana varmistamalla, että lompakossa on sopiva raha valmiina. Kai sitä nyt edes sen verran voisi aikuinen ihminen ennakoida tekemisiään?
Tulipa kirjoitettua hieno tarina ja sitten selain jumiutui
Kyllä ainakin itselleni tulee näitä yllättävia matkoja. Yöllä alkanut räntäsade houkuttaa jättämään pyörän kotiin, samaten kova kiire esimerkiksi pommiin nukkumisen takia. Voi tulla yllättäviä menoja, kuten hätätilanne töissä tai kaveri pyytää aamukahville. Itselläni vähintään 80% bussimatkoista on sellaisia, että en niitä etukäteen suunnittele.
Niin kauan kuin muiden liikkeiden ei ole pakko vaihtaa rahaa ja automaateista ei saa alle 20 euron seteliä niin en koe, että bussikuskin vaihtorahan vähyys on minun ongelmani. En myöskään aio tulevaisuuden anna yms. automaateista nostaa vain bussikuskien takia pikkurahaa ja maksaa tästä ilosta ylimääräistä.
Miten, jos kuski käskee asiakasta hakea vaihtorahat toimistolta, kuka maksaa asiakkaan matkat sinne ja takaisin? Puhumattakaan siitä että istuisin miltei tunnin bussissa. Itselläni on päätoimisena opiskelijana rahat usein loppukuusta liian tiukalla. Minulla ei yksinkertaisesti ole varaa antaa kuskin pitää vaihtorahoja: ruokaakin kun tarvitsee. Toimistot eivät kuitenkaan ole viikonloppuisin auki. Ja ennen kuin joku itkee rahankäytön suunnittelusta, niin suunnitelkaapa itse 430 euroa kuukaudessa (ja tällä rahalla täytyy maksaa myös vuokra.) Onneksi ei ole tullut tällaista tilannetta vastaan, että kuskilla ei olisi antaa vaihtorahaa. Mutta ei, en suostuisi tähän. Kyllä sitten laskettaisiin niistä 10 senttisistä mulle vaihtorahaa.
Rahanvaihtoautomaatteja? Ulkona? Bussipysäkkien läheisyydessä? Koskaan en ole nähnyt missään muualla kuin RAY:n pelihalleissa.
Tilanne on ollut sama jo kuusi vuotta, automaatista ei saa pieniä seteleitä. Ryöstöuhka on yhtä suuri (ellei suurempikin) myös siellä lähi-siwassa missä myyjät tekevät vuoronsa yksin, joten tällä ei vaihtorahan vähyyttä voi perustella. Ymmärrän, että asiasta huomautetaan kohteliaasti esim. aikatauluvihossa. Eihän sitä muuten matkustaja välttämättä tulisi ajatelleeksi. Mutta, asiakkaille vittuilun sijaan bussikuskit voisivat vinkua asiasta työnantajilleen.
“Rahanvaihtoautomaatteja? Ulkona? Bussipysäkkien läheisyydessä? Koskaan en ole nähnyt missään muualla kuin RAY:n pelihalleissa.”
Ja ne RAY:n pelihallien automaatit on muuten tarkoitettu vain pelihallien asiakkaille.
just joo köyhä opiskelija jolla aina vaan on kakskymppisiä taskussa, ja vielä päivittäin tulee yllättäviä bussimatkoja niin että ihan extemporee joka päivä tässä vaan bussilla mennään. Taitaa tuo 430 hävitä aika nopeasti noihin extemporee matkoihin.
Kovin on köyhää jos kerran on kaverille kahville varaa mennä bussilla, itse käytän kuukausilippua kun kerran tulee sen verran paljon noita extemporee matkoja.
Tulihan sitä pään aukomista.
kiesus: lukisit mitä kirjoitetaan. Kyllä loppukuustakin maksan ennemmin sen 2 euroa bussikuskille kuin kävelen 10 kilometriä sateessa. Osa paikoista on yksinkertaisesti niin kaukana, että käveleminen ei ole vaihtoehto. Mietityttää myös mistä olet keksinyt minun matkustavan bussilla joka päivä? tai edes viikottain? Väkisinkin sitä on joskus kakskymppisiä lompakossa kun automaateista ei saa pienempää. Mutta aina? Koitapa ymmärtää mitä eroa on esimerkillä ja sillä, että jokin tapahtuu joka päivä. Mutta toki sitä rahaa säästyisi, jos pysyisi kotona ympärivuorokauden ja lopettaisi syömisen.
Mielenkiintoinen laskutapa laskijalla. Kuten joku tuolla sanoi, niin kyllä sinne kassaan sitä käteistä kertyy, ei se sieltä minnekään maagisesti häviä. Maksat matkan, joka maksaa 10e. Annat kuskille 10e, kuski antaa sinulle lipun. Sinä saat lipun (joka ei ole kuskin kassasta pois) ja kuski saa kassaansa 10e. Pohjakassan (x) suuruus on tietty summa, kaikki myynti (10e) on siihen plussaa, x 10. Kun kaikesta käteisestä vähennetään myynti, x-10, saadan pohjakassan summa x ja se myynti (olkoot tässä se 10e) tilitetään eteenpäin. Ja pohjakassa on sama kuin vuoron alkaessa, ellei ole sattunut antamaan esim. väärin takaisin.
Jaha, plussat ei näy. Eli siis x plus 10 tuohon yhteen kohtaan (kaikki myynti on siihen plussaa).
Ja vieläkin yksi virhe. Kun kassasta, x plus 10 vähennetään myynti eli x plus 10 miinus 10, saadaan pohjakassa x.
opin jo varhaisessa vaiheessa, että tasaraha AINA mukaan kun bussilla on tarkoitus johonkin suuntaan matkustaa…mutta, mutta…erehdyin kerran laittamaan 2kpl 5:n sentin kolikoita 2:n euron kolikon kaveriksi saadakseni kokoon vaadittavan 2,10 euron matkan hinnan…
kuski: “mitä sää mulle tällasia hiluja tunget!” *viskaa vihaisesti hilut laukkuun ja osoittaa kolikkopidikettä* “eihän mulla ole näille edes mitään paikkaa tässä!!!”
täytyy sanoa, että hiljaiseksi veti…
Tarkennampa itse tuota varsinaista viestiä, joka on näemmä poikinut paljonkin kommentteja.
Alkuviikoisin ja aikaisin aamulla isolla rahalla maksamisessa tarkoitin toki sitä, että kuljettajat voivat tehdä tilityksensä jokaisen työpäivän jälkeen (ylimääräiset repusta pois), jolloin sitä vaihtorahaa ei oikeastikaan ole paljoa, vai haluaako joku tosissaan 20/50€ setelistä euroja, 50 senttisiä ym ämpärillisen vaihtorahana?? Ja entäs sitten, kun ne vaihtorahat on käytetty ja repussa on vain niitä isoja seteleitä…(Eikä nyt niiden, jotka maksavat sillä 20€ setelillä, kannata tästä vetää herneitä, mutta ymmärtää se, ettei 50:lle 20€ setelillä maksavalle tahdo löytyä vaihtorahaa!)
Kaupoissa sentään on joku ns. takahuone, jossa on kassakaappi ja vaihtorahaa, tai mahdollisesti joku joka voi käydä jostain vaihtamassa.
Linja-autonkuljettajalla ei ole kassakaappia mukana(niinkuin joku mainitsikin), eikä minkään pankin kohdalle voi jäädä puoleksi tunniksi kesken matkan seisomaan ja jonottaa ensin omaa vuoroaan ja saa sitten sitä pikkurahaa…
Näitä päiviä on onneksi harvassa, mutta joskus kuitenkin.
Selkeästä pysäytysmerkistä: kaikki bussit eivät kulje kaupunkien keskustoissa, tai edes pikkukylissä valaistuja teitä, koita sieltä pimeältä pysäkiltä sitten havaita tummiin vaatteisiin pukeutunut kyytiin pyrkijä…
Ja kuljettajatkin on yksilöitä. Tiedän monia hapannaama-kolleegoitani, mutta pitääkö matkustajienkin asenne olla se, että kaikki kuljettajat ovat samanlaisia? Jos toinen kuljettaja ei tervehdi, ei toisellekkaan tarvitse mitään sanoa, vaikka hän tervehtisi sinua?
Nämä nyt olivat vain omia huomioitani, enkä tietenkään voi puhua kaikkien linja-autonkuljettajien puolesta. Itse vain koitan olla ystävällinen kaikille ikään/kokoon/sukupuoleen yms. katsomatta ja vaikka viikkotolkulla samoille ihmisille toitotan “hei-huomenta-moi-kiitos-olehyvä” niin toiset sen huomaavat nopeastikin ja vastaavat, toiset ei opi kuukausienkaan jälkeen. (Ajan siis muutamaa vakiovuoroa, eli matkustajat ovat melkein päivästä toiseen samat ja naamat jää jo itsellä mieleen, että kuka vastaa, kuka ei…)
Kaikesta huolimatta Aurikoista kevättä kaikille ja mukavia bussimatkoja!
“Kaupoissa sentään on joku ns. takahuone, jossa on kassakaappi ja vaihtorahaa, tai mahdollisesti joku joka voi käydä jostain vaihtamassa.”
Yllätys yllätys: ei aina ole. Tuleepa mieleen yksi takavuosien työpaikkani, jossa oltiin yksin vuorossa ja vaihtorahat koostuivat ainoastaan pohjakassasta. Ei ollut kassakaappia takana tai muutakaan. Ja kaikki asiakkaat saivat aina vaihtorahansa, tavalla tai toisella. Usein tuli annettua alennusta tasaeuroihin tms summaan mistä oli antaa rahaa takaisin, jos pienet kolikot olivat loppu. Aina kuitenkin niin, että asiakas ei siitä jäänyt tappiolle.
Eihän sillä ole väliä vaikka pari kolme matkustajaa maksaisi isommilla seteleillä, mutta kun luku alkaa olla luokkaa kymmeniä niin loppuu se isokin pohjakassa.
Ps. Suurimmalta osalta matkustajia löytyy kuitenkin niitä kolikoitakin, mutta niitä ei vain haluta käyttää….
Itse taas ihmettelen ihmisiä, jotka eivät halua käyttää kolikoitaan. Minä taas toimin päinvastoin ja yritän päästä niistä mahdollisimman nopeasti eroon mm. laitan kotona kaikki 50-senttistä pienemmät kolikot säästölippaaseen. Kolikot vielä painavat pirulaiset paljon. Muutenkin itsellä käteisen käyttö on aika vähäistä.
Itse olen joutunut monta kertaa maksamaan kertamatkani 20€ setelillä. Ymmärrän että kolikot olisi parempi vaihtoehto, mutta kun niitä ei aina ole. Usein kuski kysyy minulta pienempää rahaa, ja kun sanon, ettei ole, saan osakseni vihaisia mulkaisuja ja tiuskaisuja. Kerran yritin avittaa maksamalla osan kolikkoina ja tähän tuli kova tiuskaisu et “ei se nyt mitään auta!!” Mielestäni ei ole kovin asiallista käyttää tätäkään sävyä jos asiakaskin pysyy rauhallisena. Mutta tietenkään en halua yleistää.
On myös niitä kivoja kuskeja, välillä joillakin näyttää olevan vaan erityisen huono päivä.
Heh..
Näin offtopicina, Turussa kyllä kuljettajat monesti kunnostautuvat - eivät kaikki tietenkään, mutta jokuseen Tapaukseen on törmännyt. Näiden ihmisten ongelma on ilmeisesti, että he eivät ole sisäistäneet olevansa asiakaspalvelijoita. Ainakaan en keksi muuta vaihtoehtoa.
itse jouduin kerran maksamaan pienillä kolikoilla, vielä markka-aikaan, kun oli pitkän matkan bussilippu ostettu, eikä muuta ollut. Siis oikeasti piti kerätä kaikki pikkukolikot mitä taloudesta löytyi, että sain paikallisbussin lipunhinnan kasaan. Laitoin sitten rahat pikku rasiaan, kiipesin valtavan pakaasini kanssa paikallisbussiin ja aloin tarjota rahojani bussikuskille. Mies tuijotti kuin kuonaa ja sanoi todella epäkohteliaasti siitä, millaisella rahalla maksan… Sanoin ettei ole muuta, niin hän käski että möisin mukana olleen laukkuni “Kyllä joku siitä sen verran maksaa.” Sitten käski jättää rahat rasioineen maksutasolle. Varmaan olisin normaalisti jättänytkin, mutta laukkukommentista suivaantuneena kippasin kolikot tasolle ja raahasin itseni ja laukkuni peremmälle autoon. Olin ehkä nuiva aasi, myönnän. Siinä kohtaa vain katkesi aasilta selkä.
Toisen kerran koetin kysyä hiukan rähjäisen - nnoh, suoraan sanoen pulsuhtavan - näköiseltä kuljettajalta, että olen yrittämässä sinne-ja-sinne, osaisikohan hän mahdollisesti neuvoa oikeassa pysäkissä. Mies ainoastaan tuijotti, kunnes ahdistuin, luovutin ja menin istumaan mahdollisimman taakse. Hämmentävä tilanne.
Toisaalta tiedän, että olen itse paikallisliikkujana monissa suhteissa äärimmäinen aasi, enkä edes osaa selittää miksi toimin niin kuin toimin. Mutta en nyt oikein rohkene käydä tässä ruotimaan virheitäni…
aina se bussi tulee, ku tupakan sytyttää…
Itä-Suomessa:
-maksoin kolikoilla ja jäin odottamaan vaihtorahaa, kuski lähtee ajamaan (aika reipasta vauhtia). Muutaman minuutin tiskin vieressä seisoneena ja tolpasta kaksin käsin roikkuneena vihdoin kuski vaivautuu antamaan vaihtorahat (kuski tiesi minun odottavan rahoja)
-talviaamuna tiet jäässä, kuski kaahaa täysillä pysäkille, astun ensimmäiselle askelmalle (jossa on jäätä), kuski lähtee ajamaan ja minä meinaan lentää selälleni takaisin pysäkille. Kuski: “No, mitäs sinä nyt!”
Jooo…
Lisäksi aika harvoin kuski tulee auttamaan lastenvaunujen kanssa, itseasiassa yhden kerran muistan näin tapahtuneen. Teräksiset, jyrkät portaat on aika hankala kulkea rattaiden kanssa, siksi en enää busseilla kuljekaan. Kuskien murhanhimoiset mulkaisut eivät auta hirveästi asiaa.
Ehkä kaksi kuskia muutaman vuoden kokemuksien perusteella ovat olleet kutakuinkin ystävällisiä ja vastanneet tervehdykseen. Muut tyytyvät mulkoilemaan kuin jotakuta kummajaista jos yrität huomenet toivottaa.
Mua ärsyttää kaikkein eniten ne bussikuskit kun maksan esim 10 tai 20 euron setelillä sen 2.50€ matkan niin eihän se hitto vie voi antaa sitä rahaa setelinä van tuppaa kaikki kolikkoina kouraan. Ymmrrän jos kassa on pieni, mutta 10 tai 20 ei ole mikää iso seteli ja muutaman kerran on edellä menneet maksaneet jo pienemmillä seteleillä, joten tiedän että sillä kuskilla niitä seteleitä olisi. Mä olenkin alkanut sitten maksaa matkani nykyään 5 sentin ja 10 sentin kolikoilla. Menee se noinkin.
“Itse saatan vilkuttaa kuskille lähtiessäni kiitokseksi jos olen nauttinut hänen ajotavastaan. Omaa pientä kivaa, tuskin kuskeille mitään merkitystä :)”
Kyllä sillä heilautuksella on kuskille merkitystä. Tulee hyvä mieli loppupäiväksi ja jaksaa taas muutaman aasiakkaan.
On se vaan kumma, että bussikuskit eivät saa keneltäkään sympatioita, vaan täysiä mul***ja kaikki tyynni.
On se vaan kumma, että asiakas aina tervehtii ja joka kerta on vaan ruttunaama kuljettaja ajamassa.
Monesti, kun pysäkiltä tulee väkeä kyytiin ja jokaista tervehdin, joko nyökkäyksellä tai sanomalla moi tai vastaavaa, niin vastaus tulee vain murto-osalta matkustajista. Suurin osa ei osaa edes katsoa kohti autoon noustessaan. Sitten valitetaan, että kuljettaja ei edes tervehdi.
Painava kassi ja heikot jalat kysyy: Pysähtyikö tämä edellisellä pysäkillä ja meneekö tämä päätepysäkille?
Seuraavalla ei ole kassia mutta joku heikottaa:
Meneekö tämä seuraavalle pysäkille?(Tulee kyytiin
muttei jää seuraavalla pois)
Sitten viittaa kyytiä ruudinkeksijän serkku:
Meneekö tämä suoraan vai kääntyykö tämä johonkin?
Taas pysäkillä.. pakko mainita tässä välissä että:
Näitä Pysäkkejä on kehä ykkösen (josta tarina kertoo)sadan metrin välein. Nuorimies huitoo
tennismailalla: mulleioo lipuu mut voiksää jättää
mut tos seuraavalla?
Samalla tulee kaveri joka vilauttaa Alepan kassakuittia ja menee takapenkille, sihautta Alepasta ostetun kolmosen ja kaivaa tussin jolla
toteuttaa taiteellista minäänsä.
Tässä vaiheessa muistot Bussikuskina olemisesta tulvii mieleeni ja ne kaikki haaveet että minä..
Kyllä minä vielä asiakkaita palvelen.
Okei mä tunnustan että: Ei tässä ollu kun vähän
sitä mitä tässä ammatissa näkee ja voin vain
kuvitella mitä tuhat muuta kolleegaa eri yhtiöissä on joutunut kärsimään.
Yhtiöissä.. Aivan Yhtiöissä, jotka ovat sopimusorjia, eli torppareita kaupungille Helsinki. Joka taas pyrkii palvelemmaan asiakkaitaan, eli taas sama alusta; ASAKAS ON AINA OIKEASSA.
Olkoon. Ei se kuljettajaa kiinosta. SE kinnostaa, maksaako asiakas ja näyttääkö haluavansa kyytiin ja pois kyydistä.
Kohtelias voi olla, se on plussa molemmille.
Sitten on vielä työnantajat jotka antaa negatiivista palautetta kuljettajille…
Pelkästään asiakkaiden valituksista, kuulematta kuljettajaa… Sairasta!
En puolusta kuljettajia mutta… Tiedän että on firmoja jossa annetaan surutta kenkää kuljettajille joista asiakas tai ohokulkija valittaa. Tälläisätä tapahtui enemmänkin kun oli
ns.Työnantajan markkinat.
Vieläkö kiinostaa mitä?
No vähän minusta: Kestin tätä sirkusta kuusi vuotta, eli tiedän mistä puhun ja miksi pidin viimeisellä linjallani puheen matkustajilleni
siitä ettei tässä maassa eikä misään muuallakaan saa kunnon palvelua.. koska asiakkaat kuvittelevat että kuljettaja on vaan sen koneen osa missä ne matkustaa.
Voin vielä lopuksi todeta että: Käyttäytykää niin kuin äiti ja mummo on teitä opettanut eikä…
Niiinkuin isä on neuvonut.
Minä luovutin.. toivon muille kuljettajille voimia. TammelundinMasa
uu siistiä että muutkin on keksineet ton “heijastin/kännykän taustavalo”-merkin! meitsi keksi ihan itte ja rupesin jengiä valistamaan
nimimerkillä ei koskaan kuskina, mutta ajattelen asioita muidenkii kannalta.
Joo mut oikeesti kertokaa mulle tuon merkin näyttämisestä.. Jos tehtaalta päin tulee viimeinen bussi joka menee keskustaan suoraa tietä ja olen pysäkillä enkä näytä merkkiä niin miksei se kuski pysähtynyt? Kun ei ole edes mahdollista että toista bussia k.o. päivän aikana k.o. pysäkin ohi ajaa… Niin eli miksi?