Luovan alan ylitsevuotava ihanuus, osa 1
Luovassa alassa on se ikävä puoli, että kun työ ei ole lähelläkään liukuhihnaa niin ajatustenlukutaidon tarve ja erityisesti sen puute oikein korostuu. Työskentelen itse uusmediatoimistossa ja päivä toisensa jälkeen mietin miksi en keskity ainoastaan koodaamiseen vaan ylipäätänsä alennun myymään itseäni ja luovuuttani maanpäälliseen helvettiin nimeltä Graafinen suunnittelu.
Sovin heinäkuussa asiakkaan kanssa ottavani vastaan häneltä varsinaisen nälkäpalkka-casen. Kesä on muuten jokaiselle graafikon ylityöllistäjälle otollisinta aikaa, koska silloin työt ovat kiven alla ihmisten keskittyessä aivan johonkin muuhun kuin yritysilmeensä tai painotuotteidensa uudistamiseen. Tein hänelle viikossa www-ulkoasuehdotuksen johon en saanut minkäänlaista vastausta kuukauteen, kunnes asiakas ilmoitti olleensa lomalla. No, mikäs siinä. Sallittakoon hänelle lomansa, mutta olisi ollut mukava saada myös palautetta ehdotukseeni.
Kesti jälleen kuukausi ennen kuin hän otti yhteyttä, tällä kertaa tarjoten uutta työtarjousta koskien toista yritystä. Otin sen vastaan, mutta seuraava yhteydenotto asiakkaan taholta tuli vasta joulukuussa jolloin hän pahoitteli kiireitään.
Kiire on ihan ymmärrettävä selitys, mutta aikaa oli kulunut puoli vuotta. Rajansa kaikella, joten suosittelin hänelle toista toimistoa.
—-
Kun nyt oli joulukuusta puhe, niin otetaanpa sieltä yksi tavanomainen tapaus. Siinä missä kesällä ei saa mistään töitä, niin joulun aikaan niitä tungetaan suurinpiirtein väkisin ja halutaan kaikki-mulle-heti-nyt. Harmi vain, että kommunikaatio on samaa tasoa kuin yleensäkin. Sain työtarjouksen jälleen sivu-ulkoasusta integroituna verkkokauppaan. Hinta oli jälleen suorastaan naurettava, mutta asiakkaan näkemys siitä mitä hän haluaa oli sen verran yksinkertainen etten uskonut tunteja menevän kuin kymmenisen. Harmi vain, että jälleen kerran täytyi lyödä päätä seinään sen suhteen, että asiakkaalle se harmaa josta on poistettu kaikki keltainen, saattaa olla keltaista ja “ota tuosta sivusta mallia” voi yksityiskohtiin mennessä tarkoittaa aivan jotakin muuta kuin mitä itse kuvittelee sen tarkoittavan. Mikäli otat sivusta elementin joka mielestäsi on sen ulkoasussa suuressa osassa, voit olla aivan varma siitä, että asiakas oli tarkoittanut aivan jotakin muuta.
Täytyy vain pitää mielessä, että asiakkaalta ei saa MISSÄÄN NIMESSÄ kysyä tarkennusta siitä, mitä elementtejä hän tarkalleen ottaen haluaa käyttää senkään jälkeen kun yritys-erehdystä on käyty läpi parhaimmillaan parikymmentä kertaa, koska siinä tapauksessa graafikko on ammattitaidoton. Sääli ettei ammattitaito kuitenkaan tuo sitä ajatustenlukukykyä ja mikäli asiakas ei suostu ottamaan neuvoja vastaan siitä kuinka mikäkin asia sopisi juuri hänen yritysilmeeseen - on aika vaikea vääntämättä rautalangasta tietää mitä asiakas loppujen lopuksi haluaa. No, tämänkin tapauksen asiakas jaksoi vängätä kolme viikkoa v-mäisiä pikkumuutoksia jonka jälkeen rantalangavääntöä ystävällisesti pyytäessäni totesi minun olevan ammattitaidoton paska ja hakee suunnittelunsa muualta. Ok - miten vain, mutta ainakin sain jälleen kullanarvoisen muistutuksen siitä etteivät yksinkertaisiltakaan vaikuttavat projektit ole koskaan yksinkertaisia kun kyseessä on aasiakas.
T:Graafikko
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...

Word. Tuskin missään osaavat asiakkaat olla yhtä epäloogisia kuin graafisen suunnittelun hommissa. He eivät osaa päättää mutta koska ovat suuria toimitusjohtajia yms. herooisia hahmoja, on heidän kuitenkin päätettävä kuinka pieninkin yksityiskohta menee. Maksavina asiakkaina se on tietysti heidän oikeutensa mutta miksi sitten palkata asiantuntijaa siihen hommaan. Graafikko yleensä tietää, mikä toimii missäkin tilanteessa mutta tätähän ei sitten missään nimessä voi käyttää hyväksi.
Ja nämä asiakkaat, jotka jahkaavat ja vatkaavat jotain suunnitteluhommaa, joka heidän liikevaihdossaan on mitätön osa, ovat kyllä rasittavia. Päätöksen tekoon menee monta kuukautta (jonka aikana olisi montakin hyvää hetkeä tarttua toimeen) ja sitten kun se viimein tehdään, on tekoaikaa ihan minimaalisesti, ja usein vielä sillä hetkellä on jo muita hommia työn alla.
Luin ensin tuon ” Luovan alan ylitsevuotava ihanuus, osa 2″ ja olin viimeiseen kappaleeseen asti varma, että kyseessä on ohjelmointiala, mutta ei ihan sentään.
Näinhän se tuntuu menevän, kun aasit eivät osaa kuvailla riittävän tarkkaan haluamaansa.
Touhu on tyyliin näin:
Aasi: Haluan ohjelman.
Koodari: Millaisen.
Aasi: Se laskee 1 + 1.
Koodari: Mitä muuta?
Aasi: Eiku se laskee 1 + 1.
Koodari: Selvä, ei ole pitkä juttu.
*vähän myöhemmin ohjelman valmistuttua*
Aasi: Miksi ihmeessä tää on tän näköinen ja onko tää yhteensopiva sen ja sen kanssa ja kuinka pelkkä näppäimistön näpyttely voi maksaa näin paljon ja mä olisin halunnut tästä sellaisen, että laskee myös 1-1, mutta näähän on helppo parannella vielä ja varmaan samaan hintaan…?
Koodari: —- (yrittää olla saamatta vatsahaavaa)
Olen itsekin aikoinaan kiroillut web-sivustoa tehdessä, kun aasiakkaat eivät välillä ymmärrä, että itse sisältö (kuvat, tekstit, logot, videot, jne.) pitää toimittaa tekijälle jotta sivuston voi tehdä. Monesti luullaan, että riittää kun sanotaan halutaan tälläinen sivu jossa on sitä ja tätä, samalla kuvitellaan että tiedän kaiken heidän tuotteistaan ja yrityksestä. Se jatkuva tiedon kalastelu on todella rasittavaa, varsinkin kun aasiakas ei edes tiedä itse mitä haluaa ja neuvoja/ehdotuksia ei meinata kuunnella.
Paras tapaus oli kun sivusto oli jo valmis. Aasiakas toi powerpoint esityksen (sukulaisen tekemä) ja ilmoitti, että sivujen pitää olla just niin kuin diasarjassa, animaatio efektejä myöten. Eli kaikki jo tehty piti tehdä uusiksi ja tietenkin samaan hintaan. Vaikka kuinka yrittin selittää että powerpoint ja www-sivu on eri asia niin aasiakas ei sitä ymmärtänyt. Hän oikeasti uskoi, että www-sivut tehdään pelkästään powerpointilla ja näyttävät samalta netissä, jolloin minulle ei tule ollenkaan lisätyötä. Heh!
Yleisesti ottaen useimpien aasiakkaiden kanssa työskentely kuitenkin on sujuvaa, vain harvat poikkeukset aiheuttaa kitkaa.
^tuosta tuli mieleeni, miten jotkut haluavat nettisivuillensa huikean intron täynnä flash-tykitystä. Se se vasta maksaakin.
Niihinkin törmää, jotka haluaa kaikki-mulle-heti-nyt, mutta eivät ole valmiit maksamaan, koska eihän tekemäni työ ole “oikeaa työtä”. Jos otan vastaan kiireellisen työn johon joudun käyttämään kaiken vapaa-aikanikin viikon verran, niin totta hemmetissä se maksaa. Kerran olen joutunut sanomaan, että asiakas voi valita kaksi seuraavista: halpa, nopea tai hyvä - ja miettimään minkä kombinaation noista haluaa itselleen.
Mitä nyt taasille jatkaisin, että nuo ovat yleensä samoja tyyppejä jotka ihmettelevät “Kun tässä powerpointissa pupu juoksee vasemmalta oikealle animaationa niin kun tulostin sen niin se ei hypi. Kokeilin myös kotona printattuna.”
Koodarina minua ketuttaa mainostoimistot, jotka kuvittelevat että sivustot ovat kuin painettu paperi. Selaimesta riippumatta pitäisi saada sivusta just saman näköinen. Usein yritän sanoa että “teemme siitä kaikilla selaimilla hyvännäköisen, mutta ne ei välttämättä ole pikselilleen kohdallaan.”
Kuullostaa aivan siltä kuin olisit saanut tilauksen työnantajaltani
- tingitään hinta minimiin,
- epäselvä toimeksi anto,
- muutetaan myöhemmin ihan muuksi
- teetätetään pirusti ylimääräistä
- eikä kuitenkaan hyväksytä lopputulosta
Olin ennen mikrotukifirmassa töissä, joka teki myös kotikäyntejä ja suunnitteli kotisivuja. Niistä kotikäynneistä en ala edes puhumaan.
Noh, meiltähän tilattiin tohkeissaan kotisivuja uudelle yritykselle. Asiakas selitti puhelimessa näkemystään mitä sivuille pitäisi tulla, alkoi kuulostamaan massiiviselta projektilta. Lopuksi asiakas sanoi maksavansa työstä 50 euroa. Palataan asiaan, minä sanoin…
Kyllähän noita löytyy. Itsellänikin on ollut asiakas, joka on miettinyt kolme viikkoa oikeata sinisen sävyä. Olen vaan antanut asian olla ja vaikkei tarpeeksi duunia olekaan, enkä ole huipputekijä vaan väännän perus ok näköistä kamaa , en vaivautunut puskemaan projektia läpi. Laskeskelin, että jos ihan alkuvaiheessa jo miettimisajat on tuollaisia, en tule saamaan valmiiksi hommaa ikinä ja silloin on parempi jättää puhelin pöydälle ja unohtaa projekti.
Itse kasailen juuri pakettia nettikauppaa varten, mikä pitäisi sitten toimittaa eteenpäin henkilölle joka sen kaupan kasaa. Olen yrittänyt tehdä asian niin helposti kun vain mitenkään olen osannut ajatella.
Oletushan kuitenkin on ettei kyseinen henkilö tiedä yhtään mitään tuotteistamme (eikä siis osaa järjestellä niitä oikein ilman selkeää ohjetta). Mutta kysymys onkin: kuinka pitkälti voin vääntää rautalangasta ilman että alan kyseenalaistamaan koodarin tms älykkyyttä? En haluaisi olla aasiakas
Eli miten asioin tehdäkseni kaiken mahdollisimman helpoksi ja miten voin olla vaivaton asiakas?
Väännä ihmeessä rautalangasta. Piirrä, tee mindmappi, luettelo tms… Koodaushommissa oikeasti arvostaa sitä, että dokumentaatio on mahdollisimman kattava. Mitä yksityiskohtaisempi, niin sitä vähemmän tarvitsee asiakkaalta yksityiskohtia kysyä ja projektin saa nopeammin valmiiksi. Tämän lisäksi kattava dokumentaatio myös varmistaa sen, että muutoksia ei tarvitse tehdä paljon jälkeenpäin. Koodaus puhtaalta pöydältä on vähintäänkin 50% nopeampaa ja helpompaa kuin valmiin koodin muuttaminen varsinkin jos projekti on suuri, ja lisätuntien välttäminen on tietysti asiakkaallekin kulusäästö.
“Paras tapaus oli kun sivusto oli jo valmis. Aasiakas toi powerpoint esityksen (sukulaisen tekemä) ja ilmoitti, että sivujen pitää olla just niin kuin diasarjassa, animaatio efektejä myöten. Eli kaikki jo tehty piti tehdä uusiksi ja tietenkin samaan hintaan. Vaikka kuinka yrittin selittää että powerpoint ja www-sivu on eri asia niin aasiakas ei sitä ymmärtänyt. Hän oikeasti uskoi, että www-sivut tehdään pelkästään powerpointilla ja näyttävät samalta netissä, jolloin minulle ei tule ollenkaan lisätyötä. Heh!”
No, tähän olisi ollut todella nopea ja helppo tapa toteuttaa sivusto juuri niinkuin asiakas sen olisi halunnut: tekee sivun niin, että se pakottaa lataamaan sen powerpoint-esityksen ja avaamaan sen. Silloinhan sivusto on TÄYSIN samanlainen kuin pp-esitys… Aikaa olisi tottuneelta koodarilta kulunut operaatioon ehkä minuutin verran + pp-esityksen upload-aika… XD
“Hinta oli jälleen suorastaan naurettava, mutta asiakkaan näkemys siitä mitä hän haluaa oli sen verran yksinkertainen etten uskonut tunteja menevän kuin kymmenisen.”
Tuo on kyllä niin tyypillistä tietoteknisillä aloilla… “No eihän tähän nyt mene kun pari tuntia kun ei tää tee kun tätä ja tätä ja toikin ohjelma tekee vaikka mitä ja ei se maksanu kaupan hyllyssä kun 100e”
Voi kiesus näitten kanssa… Se on kyllä merkillistä kun ei asiasta tiedetä mitään ja silti pystytään arvioimaan työhön menevä aika. No, eihän koodarikaan sitä aina osaa sanoa.. Heh, eikös tästä ole se projektipäälliköiden puolivitsikin: jos koodari sanoo että siihen menee viikko, merkitään aikatauluun 2 viikkoa