Mansikoiden ostamisen ongelmallisuus
Olen töissä marjojen ja vihannesten myyntikojussa marketin edessä, ja siellä jos missä törmää aasiakkaisiin. Usein vaikuttaakin siltä että mansikoita ostaessaan ihmiset menettävät lukukykynsä, käytöstapansa ja yleensä myös järkensä. Seuraavassa esimerkkitapauksia arjestani (avautumista luvassa). 
Esim. 1: (Tämä pätee kaikkiin ikäryhmiin, joten huononäköisyyteen ei voi vedota.) Jokaisen tuotteemme yhteydessä on A4-kokoinen kirkkaan keltainen lappu, josta selviää esimerkiksi mansikoiden hinta ja alkuperä. Hyvin usein aasiakas kuitenkin seisoo tiskin edessä tuijottaen tätä “huomaamatonta” lappusta ja kysyy paljonko mansikka maksaa, minkä maalaista se on, jne. Tietenkin kerron aasiakkaille kärsivällisesti kaiken tämän informaation, samalla pohdiskellen heidän äidinkielen taitojaan.
Esim. 2: Hyvin yleinen kysymys: “Onko mansikka makeaa?”. Ei, meillä on tänään vain suolaisia mansikoita. Tai ei, mansikat ovat pahoja ja kitkeriä, ei kannata ostaa. Meidän tehtävämmehän on saada tuotteet myytyä, joten uskovatko ihmiset todella että MYYJÄ kertoisi jos mansikka olisikin kitkerää (onneksi yleensä voin hyvällä omallatunnolla kertoa mansikan olevan hyvää). 
Esim. 3: Asiakas: “minä otan tota makeaa mansikkaa”.
(Kylteissämme lukee ‘makea mansikka’, ja aasiakkaat uskovat siihen kuin jumalan sanaan. Ja siksi kaikissa kylteissä lukeekin niin.)
Niinkö?! Eikö kitkerä kelpaisi? Ja voisitko hieman tarkentaa, sillä tiskissä on kolmea erilaista mansikkaa ja kaikissa kylteissä lukee makea.
Esim. 4: Kuinka vaikeaa on kertoa mitä mahdollisesti haluaisi ostaa? Usein tilaukset esitetään sanomalla “litra” ja ojennetaan rahaa kouraan. Niin että mitä? Mansikkaa, herneitä vai kenties perunoita? Tai vaihtoehtoisesti sanotaan kyllä mitä halutaan mutta siihen se sitten jääkin. “Minä ottasin mansikkaa”. Ihan kiva, mutta otatko koko tiskin mukaan vai riittääkö litra?
Edelliset yhdistämällä saadaan aikaan vielä mystisempi versio, eli sanotaan “tolla” ja työnnetään seteliä naaman eteen.
Esim. 5: Käytöstapojen unohtuminen. Tähän syyllistyvät useimmiten keski-ikäiset ihmiset. Yleensä asiakaspalvelutilanteissa on tapana tervehtiä, tai olla edes jokseenkin kohtelias. Hyvin usein paikalle kuitenkin porhaltaa aasiakas ja ensimmäisenä ilmoittaa: “Anna mulle herneitä”. Päivää, kiitos, ole hyvä… kuulostaako tutulta?
Toinen tapa vastata tervehdykseeni on hämmästyttävän usein “joo, mä otan noit perunoita”. Enpä tiedä missä päin Suomea ‘joo’ on tervehdys…
Esim. 6: Hinnat. “On toi mansikka kyllä kallista”. Niin, olen kyllä samaa mieltä, mutta hinta on se mikä se on, eikä se siitä ruikuttamalla alene. Minä en myöskään päätä hintoja, joten alennusta ei tipu. Minua ei kiinnosta missä mansikka oli paljon halvempaa, sillä sinulla on oikeus ostaa rehusi sieltä. Lisäksi jos kaikki myisivät tuotteitaan samalla hinnalla, olisi se käsittääkseni laitonta…
“Millons toi mansikan hinta alkaa laskea?”. En ole ennustaja. Hinta riippuu siitä millainen sato saadaan, ja se puolestaan riippuu säästä. Sitä paitsi kauppa tuskin kävisi kovin hyvin jos ilmoittaisin että ensi viikolla hinta on paljon halvempi, kannattaa ostaa vasta sitten.
Esim. 7: Yleisimmät lausahdukset/vitsit. Näitä kuulee valitettavasti useita kertoja päivässä: “On noi mansikat kyllä niin isoja että ei siihen litraan montaa mahdu”. Minä en valitettavasti voi vaikuttaa mansikoiden kokoon. Mitä jos survon ne sinne litran mittaan niin mahtuu enemmän? Ja litra muuten painaa suunnilleen yhtä paljon, olivat marjat minkä kokoisia tahansa, joten syötävää on aina saman verran.
“Hyvän näkösiä on marjat mut niin on kyl myyjäkin”. Ulkonäköäni ei tarvitse kommentoida, varsinkaan jos olet yli 50-vuotias.
(Selvyyden vuoksi kerrottakoon että Polka ja Kaunotar ovat mansikkalajikkeita jotka ilmoitetaan hintalapuissa). “Vai Polkaa, onkos teillä sit jenkkaa/humppaa kans? hehheh”. Jaksaa naurattaa yhtä paljon joka kerta.
“Tarkottaaks toi Kaunotar mansikoita vai myyjää?”. Edes prostituoidut eivät myy itseään litrahinnalla, ja varsinkaan marketin edessä.
Ja tietenkin joka päivä sulkemisaikaan, kun kaikki tavarat on jo rullakoissa (samoin kassa), joku mattimyöhäinen vielä kysyy “saisinko mä vielä noita mansikoita?”. Et suinkaan huomaa tyhjistä tiskeistä että olen lopettanut. Tavarat tosin ovat vielä ulkona rullakoissa, koska en saa niitä sekunnissa teleportin kautta sisälle, mutta se ei tarkoita sitä että voisit niitä vielä ostaa.
Nämä tapaukset ovat onneksi lähinnä huvittavia, ja kovin kammottaviin huutajiin en onneksi ole vielä törmännyt. Kesä on jo lopuillaan joten kyllä tästä selvitään.
T:Mansikki
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
On makeita mansikoita, ja niitä vähemmän makeita mansikoita, joissa vahvin maku on hapan. Ihmeellistä, jos et ole itse tätä eroa eri mansikkalajien välillä koskaan huomannut. Niistä happamemmista mansikoista ei kaikki suinkaan pidä, ja siksi kysyvätkin, ovatko ne makeita.
Vähän ihmeelliseltä markkinoinnilta tuntuu jos kaikki mansikat myydään lisänimikkeellä “makea”. Teillä varmaan myödään myös makeita puolukoita?
Minusta asiakaspalvelijan pitää palvella asiakasta, eikä tuohtua siitä jos asiakas kysyy ihan asiallisesti!!
Nämä oli niin totta, aasiakkaat ovat juuri tuolaisia, ihan sama mitä myisi ja missä…
Ihmetellen: Olisiko kyse siitä, että tuollaiset kysymykset ovat vaan yksinkertaisesti TYHMIÄ? Minä en ainakaan huomannut tekstistä mitään viittausta siihen, että Mansikki olisi asiakkaille alkanut päätään aukomaan
Ja kuinkakohan pitkälle tuo _palvelu_ sitten pitäisi viedä…?
Mitä tyhmää on kysymyksessä mansikan makeudesta? Mansikkaa on montaa eri makeusastetta, riippuu lajikkeesta ja kesästä. Kyllä mansikan myyjän pitää osata kertoa, onko jokin lajike erityisen makeaa tai joku toinen vähemmän makeaa.
Vakkarille tiedoksi mansikkaan kuuluu pieni hapokkuus ja se on niissä lajikkeista riippumatta. suurin makuun vaikuttava tekijä on maistaja itse. Eli mansikoita ei saa syödä jääkaappikylmänä vaan ne on annettava lämmitä huoneenlämpöiseksi. Kahvin teen ym muiden nautintoaineiden käyttö ennen mansikoita saa ne maistumaan happamalta, samoin jos olet just pessyt hampaat.
Allekirjoitan täysin nuo väittämät, asiasta itsellä 20v kokemus. Monesti aasiakas on vielä hölmömpi. Itsellekkekin aasiakas huutanut päin namaa haista v… ei voinut muuta kuin hymyillä ja vastata sille että voi kiitos samoin.
Oma lukunsa on sitten nämä itkijät jotka hokee että laita pari ylimääräistä tai herneissä laita kourallinen ylimääräistä. Voin taata että tällaiset saavat yleensä vähemmän tavaraa, kuin ne jotka asioivat normaalisti niinkuin hyviin käytöstapoihin kuuluu.
Sitten säälittävät pellet jotka ohi kävellessään nappaavat tiskistä, normaali oloissa sitä kutsutaan varastamiseksi. Yleensä huudan perään ole hyvä, silloin kun on joku nirppanokka olen pyytänyt viereisen vartijan pysäyttämään ja kysymään että tietääkö aasi mitä tarkoittaa kun ottaa toisen tavaraa kysymättä.
Onneksi suurin osa on mukavia asiakkaita.
On se hirveää tuo aspan työ kun pitää kommunikoida aasien kanssa. Kertoa asioita joita nämä eivät laiskuuttaan viitsi lukea kylteistä jotka on näkyvillä. Ja kun sitten aasit vielä uskovat kylttejä kuin jumalan sanaa…
Stressaavaa on selitellä ja kysellä samoja asioita jatkuvasti uudelleen. Mikseivät aasit vain anna rahaa ja ole hiljaa? Ai mutta sekin stressaa, ei hyvä.
ja vitsit, voi jesse sentään. Hirveä duuni aspoilla kun pitää vielä kuunnella vitsejä aaseilta jotka aspankin palkan loppupeleissä maksaa.
kyllä se aspan työ olisi niin paljon helmpompaa ja mukavampaa jos ei olisi lainkaan asiakkaita.
Marjakauppias sanoi 28/8/2008:
“Vakkarille tiedoksi mansikkaan kuuluu pieni hapokkuus ja se on niissä lajikkeista riippumatta.”
Siitä ei ollutkaan kyse vaan siitä hallitsevimmasta mausta. Kummalliselta joskaan ei aivan mahdottomalta väitteeltä tuntuu että maku olisi maistajasta kiinni. Perusmaut ovat kuitenkin perusmakuja, vaikka karvas kuulemma tunnistetaan niistä huonoimmiten.
Useammassakin mansikan lajikekuvauksissa happamuudesta mainitaan esim. Jonsokin tai Senga Senganan yhteydessä, sen sijaan esimerkiksi Polkan yhteydessä ei puhuta happamuudesta mitään joten kyllä mansikoissa on lajikohtaisia makeuseroja.
Näille makeuden kyselijöille vastaan yleensä että se on makuasia. Päivän mittaan kun ihmiset niitä maistelee osa kehuu että ompas hyviä ja osa sanoo että on happamia. Koita siinä sitten aspana olla jotain mieltä. Yleensä ne jotka sanovat happamaksi, tekevät sen sen takia että saivat maistaa ilmaseksi ja sillä pääsevät livahtamaan ostotilanteesta. Vielä kun ne on samoja naamoja joka päivä. Niille tulee sanottua kysymykseen onko nää makeita, samanmakuisia kun eilenkin…
Hohhoijaa, olipa taas juttu. Ihan uteliaisuudesta, mitenkäs pitää AASIakkaan suhtautua kun menee mansikkakojulle, osoittaa sormella yhtä mansikkalaaria ja sanoo “litra mansikoita, kiitos” ja myyjä kysyy “ai näit makeit vai?”. Pitäisikö a) todeta ivallisella äänellä “no kuule ei, kun niitä kitkeriä” b) ihmetellä myyjän tyhmyyttä/sokeutta, kun se ei näe mitä laaria AASIakas selkeästi osoittaa ja ymmärrä että tietysti mansikat halutaan juuri siitä laarista vai c) alkaa saarnamaan myyjälle kielenkäytöstä; taisi käytöstavat unohtua, “ai näit makeit vai?” ei nyt ihan sovi kommunikaatioksi aikuisten ihmisten kesken?
joulukuulle:
Sepä se kun se asiakas ei osoita mitään.
Marjakauppias, jos jäi epäselväksi niin puhuin tässä omasta mansikanostokokemuksestani muutaman viikon takaa, ja silloin todellakin osoitin sitä “jotain”.
Mikä kumma siinä on, että tarinan kertoja saa aina huutia? Hänhän vain kertoo mikä juuri HÄNTÄ ärsyttää näissä aasiakkaissa. Jos se on sinun mielestäsi vähäpätöistä, mitä väliä? Jos tulee samanpäivän aikana 50 aasiakasta kyselemään mitä maksaa mansikkalitra, niin varmasti jossain vaiheessa se alkaa nyppimään kovasti. Eikä se tarkoita, että jokin asia ärsyttää, jotta aletaan heti –ttuilmenaa aasiakkaille ja olemaan tyly aspa. Sen takia sitä tullaankin aasiakas.netiin vasta purkamaan.
Asiakaspalvelijalla tuntuu olevan lievähkö asennevamma.
kaisen tuotteemme yhteydessä on A4-kokoinen kirkkaan keltainen lappu, josta selviää esimerkiksi mansikoiden hinta ja alkuperä. Hyvin usein aasiakas kuitenkin seisoo tiskin edessä tuijottaen tätä “huomaamatonta” lappusta ja kysyy paljonko mansikka maksaa, minkä maalaista se on, jne.
Jotkut saattavat esittää kysymyksen avatakseen keskustelun ja täten ostotilanteen.
Asiakas: “minä otan tota makeaa mansikkaa”.
(Kylteissämme lukee ‘makea mansikka’, ja aasiakkaat uskovat siihen kuin jumalan sanaan. Ja siksi kaikissa kylteissä lukeekin niin.)
Niinkö?! Eikö kitkerä kelpaisi? Ja voisitko hieman tarkentaa, sillä tiskissä on kolmea erilaista mansikkaa ja kaikissa kylteissä lukee makea.
Ja sehän on aivan liian vaativaa kohteliaasti kysyä “Niin, siis mitä näistä kolmesta?”
: Hinnat. “On toi mansikka kyllä kallista”. Niin, olen kyllä samaa mieltä, mutta hinta on se mikä se on, eikä se siitä ruikuttamalla alene. Minä en myöskään päätä hintoja, joten alennusta ei tipu.
Teen tätä itsekkin. Taas, avatakseni keskustelun ja ostotilanteen.
Ei keltään epäinhimillistä suoritusta odoteta, mutta voisi edes pikkasen yrittää. Ja jos antaa moisten pikkuasioiden ärsyttää, paskoo siinä omaan murokulhoonsa.
Muistakaa nyt hyvät asiakkaat, että tämä ei ole asiakkaan saitti. Täällä saan nimenomaan aspa valitella, harmitella ja avautua työ-asioista, jopa sellaisistakin, jotka eivät toista harmita, mutta itseä kyllä.
Jos et halua tälläisiä purkauksia lukea, tämä ei ole sinun saittisi, eikä sinun tarvitse tulla tänne kommentoimaan asioita.
Käsittämättömän tylsä kirjoitus, en edes jaksanut lukea loppuun. Kun asiakas ei ymmärrä sanoa, hyvä asiakaspalvelija ymmärtää kyllä kysyä.
Styro:
Ymmärrän, että myyjän työnkuvaan kuuluu tuotteiden hintojen ym. esittely. Kuitenkin, jos on aivan kamala kiire ja miljoona asiaa hoidettavana (asiakkaiden palvelemisen lisäksi), alkaa jatkuva hintojen kysely ärsyttää. Varsinkin, jos huomaa ettei kyselijällä ole mitään aikomusta ostaa tuotteita - monet nimittäin laskeskelevat ansaitsemiaan säästöjä, kun ovat ostaneet muualta/kasvattaneet itse/poimineet metsästä tuotteet aikaisemmin. Harvassa työssä joutuu toistelemaan samoja sanoja (mm. polka, 3.95, suonenjoelta) satoja ja taas satoja kertoja päivässä.
Ja btw, todella surkea tapa avata keskustelu haukkumalla myytäviä tuotteita (”onpa kalliita”). Alotatko keskustelun työkaverin kanssakin: “Saat kyllä ihan liikaa palkkaa”?
Nyt äkkiä joku perustaamaan http://www.aasiakaspalvelija.net -saitti, jossa asiakkaat vuorostaan voivat avautua nirppanokkaisista kaupantädeistä.
Minusta aspa:lla on aivan yhtä suuri oikeus avautua aasimaisista asiakkaista, kuin vastaava oikeus on asiakkaillakin haukkua aspo:ja. Muut keskustelupalstat ovat täynnä aspo:ja parjaavia kirjoituksia, milloin puututaan lauseen keskellä oleviin “Eli” sanoihin ja milloin taas muuten vaan ei aspa:n naama miellytä. Sinä päivänä kun aspa:t on korvattu roboteilla tai sähköisillä palveluilla saa jokainen aivan yhtä tasalaatuisen neutraalia palvelua. Tällöin valituksetkin voi kohdistaa neutraalisti kasvottomiin sähköisiin valituscontact centereihin - siihen asti aasien on tyytyminen ihmisaspoihin ja heidän lukuisiin vikoihinsa.
Minulla on myös kokemusta juuri marjojen ja vihannesten myynnistä kojussa. Kyllä se alkaa pikku hiljaa ärsyttää kun joka päivä monta kymmentä asiakasta kysyy mansikoiden hintoja vaikka lappu on nenän edessä. Ja lapussa lukee hinta, lajikkeen nimi sekä alkuperämaa (kotimainen). Toki vastaan sen, mitä lapuissa lukee, mutta pistää ihmettelemään, mikä on suomalaisten lukutaito.
Eräskin rouva tuijotti pöytää ja silmäili lappuja. Sitten hän kysyi “mitä mansikat maksaa?” ja vastasin sen, mitä lapussa luki. Hän jatkoi pöydän tutkiskelua. Sittän hän kysyi “mikä lajikkeen nimi on?” ja vastasin taas, mitä lapussa luki. Katseltuaan pöytää ja lappuja vielä jonkun aikaa hän kysyi “Onko tämä kotimaista?”. Miten hän ei voinut huomata lappua?
Eräs n. 50v mies puolestaan tuli tiskin eteen, katseli pöytää ja sitten kysyi mansikoiden hintaa. Vastasin sen, mitä myös lapussa lukee. Hän sanoi hieman hämmentyneenä: “Ai on vai… Kai se on sitten painettua sanaa uskottava”. Öh?? Kysyi vaikka oli siis lukenut lapun.
Monet myös luulevat meidän myyvän ulkomaisia mansikoita ja valehtelevan niiden alkuperämaan “kun lehdessä kerrottiin siitä”. Muuten hyvä, mutta koju on melko pienen mansikkatilan oma ja kaikki tuotteet tulevat sieltä. Ihmettelen myös, miksi muka piilotamme huonoja alle. Eihän siinä olisi kaupankäynnin kannalta mitään järkeä. Onneksi rasiat ovat läpinäkyviä, joten asiakas voi itse nähdä, missä kunnossa tuotteet ovat.
Yksi aika iso ongelma asiakkaiden kanssa on myös se, että he oikaisevat tiskin takaa kauppaan. Olen parkkeerannut auton siihen viereen, ettei kukaan tulisi takakautta, koska kaikki myyjien tavarat ovat takana. Kuitenkin sieltä yllättävän moni vain änkee. Jotkut vanhemmat ihmiset puolestaan tulevat tekemään kauppojaan tiskin taakse kun eivät ymmärrä, että heidän ei kuuluisi olla tyhjien ja täysien laatikoiden sekä tiskin/kassakoneen välissä vaan siellä puolella, mistä hintalaputkin näkee lukea.
Muuten työ on kyllä ollut erittäin mukavaa. Varsinaisia aasiakkaita on harvassa, mutta näitä hieman tavallista höpsähtäneempiä kyllä näkyy.
Muistahan nyt hyvä MO, ettei tämä myöskään ole sinun henkilökohtainen saittisi. Tänne saa tulla kommentoimaan kuka hyvänsä ja jos et halua näitä kommentteja lukea, niin ymmärräthän ettei sinun ole pakko sitä tehdä?
Mun mielestä “onko tämä mansikka makeaa” ei ole aiheellinen kysymys koska se mikä toisen suussa maistuu makealta ei ole sitä toisen suussa. Katsokaas Vakkari ja muut, makuaisteissa on eroja.
Enpä ois uskonu miten monella meni tästäkin palkokasvi hengityselimiin.:D Käsittääkseni tämä sivusto on tarkoitettu aasiakkaista raportoimiseen, ja myös sarkasmin käyttö on täällä melko yleistä…avautuminen ei välttämättä tarkoita sitä, että kirjoittaja olisi huono/v-mäinen aspa. Itse ainakin pidin työstäni!
Juu, ja niissä mansikoissa on makueroja, mutta pomon linja oli myydä kaikki mansikat makeana joten sitä oli noudatettava.
Mutta makuasioista voi ja pitää kiistellä.;)
Taitaa kertoa tästä aspasta kaiken tuo, ettei ulkonäköä saa kehua, jos on yli 50v. Muille sitte voidaanki olla tyrkky.
“Enpä ois uskonu miten monella meni tästäkin palkokasvi hengityselimiin”
Tarkoittainet lähinnä itseäsi?
“Tarkottaaks toi Kaunotar mansikoita vai myyjää?”. Edes prostituoidut eivät myy itseään litrahinnalla, ja varsinkaan marketin edessä.
Jotkut teinit ja teiniasenteeseen juuttuneet naisihmiset luulevat aspoinakin, että jokainen heille puhuva tai hymyilevä mieshenkilö yrittää iskeä heitä. Ja voi kamalaa, jos kyseessä on tosiaan yli 50-vuotias kamala ukko - sellaisenhan ei sovi edes puhua kuumalle kissalle, mokoman pervon…
Toisaalta jotkut keski-iän ylittäneet miesihmiset luulevat asiakkaina, että jokainen heille puhuva tai hymyilevä aspa yrittää tarjota itseään heidän seksilelukseen. Eipä ihme, että jotkut tyttelit lakkaavat katsomasta silmiin kassalle tulevia miesihmisiä. Luuloja siis riittää, molemmin puolin.
Taitaa kertoa tästä aspasta kaiken tuo, ettei ulkonäköä saa kehua, jos on yli 50v. Muille sitte voidaanki olla tyrkky.
Vaikka mun mielestä aspan ja asiakkaan välinen flirtti on yleensäkin huono idea iästä riippumatta, ja kaikkia tulisi kohdella samalla lailla, niin haluan huomauttaa että siinä on pieni ero, onko iskuyritys suunnilleen samanikäiseltä vai isän (tai isoisän) ikäiseltä. Paljon vanhempien miesten kommentoinnista usein tulee likaisempi olo.
Aloittaja oli kyllä muotoillut tuon “vähän” paskasti, mutta on myös todella törkeää syyttää toista tyrkyksi lauseen perusteella joka alkaa “ulkonäköäni ei tarvitse kommentoida”. Ei se nyt todellakaan anna kuvaa että kommentointi on tervetullutta jos kommentoija on 49 tai alle.
Mutta näinhän se on, jos nainen pukeutuu nätisti, hän on tyrkky, jos hän ei flirttaile, hän on tiukkapipoinen. Jos hän kehtaa valikoida, kenen kanssa flirttailee, hän antaa ymmärtää muttei ymmärrä antaa, ja jos hän flirttailee kaikkien kanssa, hän on huora.
Kyllä tämä aspa on ihan väärällä alalla ja käsittänyt koko aspan työn aivan väärin. Mitään ei saisi AASIakkaat kysyä tai sanoa, aina menee väärinpäin ja arvon mansikanmyyjää on loukattu verisesti.
Joku veroviraston, kelan tms. tiski voisi olla Mansikille sopiva duuni, mutta ei kyllä sovi myymään yhtään mitään.
Eniten huvitti tuo että ottaa loukkauksena jos joku 50v kehuu ulkonäköä.
Ystävällistähän tuo on ja itsekkin otan kohteliaisuutena mistä usein tulee parempi mieli loppupäiväksi, tuskin se pappa todellakaan oikeasti haaveilee pääsevänsä vällyjen väliin teinitytön kanssa.
Arvon puukie
Mielestäni hinnan taivastelu ei millään tavalla hauku itse tuotetta, ja samalla sisältää kysymyksen “Mistä kaikesta maksan?”
Toki ymmärrän jos on kiireinen ja v-mäinen päivä takana ja joku alkaa taivastelemaan hintoja, että sitä ei välttämättä osaa ottaa neutraalilta kannalta taikka keskustelun aukaisijana. Jokainen asiakas, ei-maksavatkin, täytyy huomioida kumminkin (ainakin) potentiaalisina tulonlähteinä/vakiasiakkaina.
Toki on itsekkin tullut huomattua kuinka joskus tullaan naama typerässä virneessä naureskelemaan ja toteamaan kuinka “teillä on v*tun kallista”. Moisen käsitän aasina. Toki se on työpaikka/asiakaspalvelijakohtaista miten kyseisen tilanteen käsittelee.
onpa kiva meininki kun tänne tullaan aspoja haukkumaan
aasiakkaille ja _täydellisille_ aspoille voisi tosiaan perustaa omat saitit. täälä asiakas ainakin bannerin tekstin mukaan on _aina väärässä_! tietysti voisi jättää kommentit lukematta, mutta näistäkin löytyy usein kivoja aasiakasjuttuja…
ja niin, sarkami kannattaa aina ottaa ehdottoman _vakavasti_ ilman huumorin tajun ripettäkään, esimerkit ovat ehdottomia totuuksia ja aspan kokemuksiin ei _todellakaan_ kannata samaistua…
ja kommentoida kannattaa ehdottomasti juuri niiden, ketä eivät ole päivääkään aspan ammatissa olleet. he ymmärtävät varmasti parhaiten.
Pakko sanoa tähän että miten saat mitään myytyä? Tekstistä päätellen olet kyllästynyt työhösi mutta et saa muualta töitä. Jos asiakas kysyy asiallisesti = mitäs helv* myyjä vetää herneen nenään. Tälläiset myyjät voisivat katsoa peiliin.
En muuten kyllä lukisi näitä kommentteja, mutta silloin tällöin tästäkin osastosta löytyy joku helmi. Aikoinaan täällä vallitsi hyvä meininki, nyt tämän paikan ovat löytäneet kaikenmaailman kilipää nihilistit jotka ovat jo varmaan kyllästyneet siihen suomi24:een.
Jengi arvioi kirjoittajaa erittäin asiantuntevasti vaikkeivat tiedä ko. henkilöstä mitään. Kaikki aasiakas.netiin kirjoittavat ihmiset eivät varmaankaan ole mitään prosaisteja, joten asiakastapahtumien kuvaus ei välttämättä kirjoitettuna ole samanlainen kuin kirjoittaja haluaisi antaa ymmärtää.
Antakaa jo armoa. Tiedän että on mielettömän hienoa haukkua ihmisiä täällä anonyymina (monellako pokka riittäis päin naamaa), mutta asiakas on täällä kumminkin aina väärässä. Hajotkaa siihen.
Tuli itsekin ostettua alkukesästä herneitä. Olivat vielä ulkomaalaisia ja maksoivat 4€/litra. Kyltissä luki “tosi makea herne” ja minä ääliö uskoin. Olivat ihan hirveän makuisia… No opinpahan että aina täytyy varmistua makeudesta itse, ennen ostopäätöstä…
Asiakaspalvelijat valittavat että asiakkaat eivät pukahdakkaan mitään, mutta sitten jos haluaa avata keskustelun kysymällä hintaa (vaikka se onkin näkösällä), niin sekään ei kelpaa :<
No jopas nyt ärsyttää - ehkä aloittajan olisi kannattanut laittaa tänne ihan ohjeet, mitä, miten ja missä järjestyksessä tulisi sanoa, ettei vaan satu ärsyttämään
Nimittäin jos ensi kesänä satun vahingossa tämän aspan aasiakkaaksi, saatan ihan vahingossa sanoa tai kysyä jotain väärin.
Nimim. kaikki asiakkaat kurssille
mutta asiakas on täällä kumminkin aina väärässä. Hajotkaa siihen.
VAlitettavasti myös monet aspat, kuten on saanut tarinoista lukea. Tämähän ei siis ole mikään aspojen henk.koht. henkireikä, vaan muutkin voivat tarionoita/kommentteja kirjoitella.
On tuo ärsyttävää, kun yritetään oikein kunnolla ymmärtää väärin.
Ehkä pitäisin juttua hieman liioteltuna, ja aspaa sopimattomana aspan töihin, JOS tämä aspa olisi kirjoittanut että on ollut vaan yhden päivän mansikoita myymässä.
Mutta jos koko kesän törmää monesti päivässä noihin asioihin/kysymyksiin, niin kyllä se jossain vaiheessa alkaa ottamaan päähän. Laittoihan Mansikki vielä ensimmäiseen kohtaan: “Tietenkin kerron aasiakkaille kärsivällisesti kaiken tämän informaation, samalla pohdiskellen heidän äidinkielen taitojaan.”
Hyvä aspahan on silloin, kun palvelee (a)asiakasta ystävällisesti vaikka (a)asiakkaan kysymykset/käyttäytyminen ottaisivat ohimoon ja lujaa.
Aika monessa paikassa, tarjotaan (a)asiakkaalle maistiainen mansikoista/herneistä ensin. Tai ainakin minulle on tarjottu. Se helpottaa kummasti ostopäätöstä, että onko mansikat omaan makuun passelit.
Ei toki aspakaan ole aina oikeassa. Ja toiset aspat myös ärsyyntyvät eriasioista kuin toiset.
Minulle on kyllä aina myyjät kertoneet mikä lajike on makein, mikä sopii kakkuun mikä hilloon jne. Jos mauissa kerran ei ole eroa niin miksi sitten edes myydä eri lajeja? Tässä tapauksessa taitaa vitsi osua kertojaan.
“Teen tätä itsekkin. Taas, avatakseni keskustelun ja ostotilanteen.”
Kyllä miusta loogisempi keskustelunavaus on vaikkapa “moi/terve/hei jne” ja sit perään voi sanoa “ottaisin määrän x tuotetta y”. Kyllä siitä vähän pöllö kuva tulee jos se ostotilanne pitää jotenkin avata (kiesus muuten miten typerä termi) joko moittimalla sitä mansikan korkeaa hintaa tai kysymällä jotain minkä varmasti näkee siitä hintalapusta lukea.
Varmasti rasittaa vastailla yhtenään samoihin tyhmiin kysymyksiin, mutta huonoa asiakaspalvelua se on vasta sitten kun se näkyy ulospäin siinä tilanteessa.
“Mikä kumma siinä on, että tarinan kertoja saa aina huutia? Hänhän vain kertoo mikä juuri HÄNTÄ ärsyttää näissä aasiakkaissa.”
Minä olen kuvitellut, että tämä on sivusto, johon ASIAKASPALVELIJAT voivat kirjoittaa kokemuksiaan aasiakkaista. Tässä tapauksessa kirjoittaja ei ole asiakaspalvelija vaan pelkkä myyjä.
Mitäkö niillä on eroa? Myyjä antaa tuotteen ja rahastaa. Asiakaspalvelija haluaa tuon lisäksi varmistaa, että asiakkaalle jää hyvä maku myyntitapahtumasta. Ero on nimenomaan asenteessa, ja tässä tapauksessa henkilöllä on täysin väärä asenne. Oikea asiakaspalvelija ei suutu siitä, että asiakas kysyy jotain tai muuten harrastaa small-talkia.
Jotenkin suurin osa kommentoijista ei tunnu tajuavan sitä, että asiakkaalle voi olla ystävällinen ja hoitaa palvelutilanteen mallikkaasti vaikka toistuvat kysymykset ärsyttävät. Teen itse töitä puhelinaspassa ja kyllä sitä vähitellen leipääntyy ns. itsestäänselviin kysymyksiin joihin asiakkaalla yleensä on vastaus edessään. Silti jokaista asiakasta neuvon ystävällisesti eikä ärsytys edes herää siinä palvelutilanteessa vaan yleensä vasta jälkikäteen kun summailee päivän tapahtumia päässään.
Yksittäiset asiakkaat siis voivat olla ihan mukavia ja saavat hyvää palvelua vaikka kysyvätkin näitä ns. ärsyttäviä kysymyksiä. Mutta ärsytys johtuukin juuri siitä, että pikkujutut kasaantuvat pidemmällä aikavälillä.
Pitää myös huomata että moni itsestäänselvä kysymys ei ole asiakkaalle niin selvä. Toisesta threadista ideaa ottaakseni: on aivan eri asia kun Subin myyjä myy 100 leipää päivässä 5 päivää viikossa kuin käydä kerran pari vuodessa siellä syömässä. Jos asiakkaan edessä on 5 eri mansikkalajiketta, niin pakkohan sitä on jotain kysyä. Sama mitä kysyy niin siinä on heti peruste tuhahdella täällä tyhmiä kysymyksiä…
Miksi näitä täytyy lukea jos niin kovasti ärsyttää? Juttu oli hauska ja tarkoitettu aspalta aspoille.
Muistakaa rakkaat lapset ne käytöstavat, niillä saa hölmömmätkin kysymykset anteeksi. Huumoria peliin.
Ota nyt tyttö kaikki kohteliaisuudet ulkonäöstä vastaan, vaikka tulisivatkin “viiskymppisiltä”. Sitten kun itse olet sen ikäinen, ei kehuja sada enää minkään ikäisiltä..
“Lisäksi jos kaikki myisivät tuotteitaan samalla hinnalla, olisi se käsittääkseni laitonta…”
Itse olen ymmartanyt taman asian niin, etta jos kaikki tuotetta X myyvat ovat SOPINEET KESKENAAN, etta talla hinnalla myydaan, se voidaan ymmartaa hintakartelliksi, ja se lienee kylla laitonta.
Jos minua alkaa joku kääkkä iskeä sopimattomasti, niin kyllä tulee kylmää vettä niskaan. Sellaista ei tarvitse kenenkään sietää jos siitä tulee niljakas olo. Nuo pervosedät vain käyttävät hyväkseen tilannetta, että asiakaspalvelijan on “pakko” olla ystävällinen eikä voi lähteä poiskaan. Hyi. Näitä on todella olemassa, ei kaikkien kohdalla ole kyse viattomasta jutustelusta. Pitäkää aspat vaan puolianne.
En tajua mikä tässä mansikkajutussa taas ärsytti palstan aaseja. Ette selvästi tiedä asiakaspalvelijana olemisesta mitään. Todellakin saman asian toistelu alkaa ketuttaa ihan ketä tahansa. Ei siitä silti asiakkaalle avauduta, vaan nyt tänne palstalle. Asiakkaiden yleismaallinen ylimaalinen yleinen tyhmyys, se se on.
“Ette selvästi tiedä asiakaspalvelijana olemisesta mitään. Todellakin saman asian toistelu alkaa ketuttaa ihan ketä tahansa. ”
Kukahan se tässä ei tiedä asiakaspalvelijana olemisesta mitään? Aspan työhön *kuuluu* samojen asioiden toistelu, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen, sille ei mitään voi ja se ei muuksi muutu, joten aivan naurettavaahan se on tulla tänne inisemään siitä, että joutuu joskus toistelemaan asioita. Tsiisus. Missä ne kaikki tarinat OIKEISTA aasiakkaista on, niitä me tänne tullaan lukemaan eikä mitään teiniaspojen turhaa kitinää!
Terveisin nimim. aspana jo 16 vuotta
Ettekö ymmärrä tämän sivuston pointtia? Eikö se ole se että täällä aspat saa avautua ja valittaa kun sitä ei voi tehdä asiakkaille päin naamaa? Eli asiakas palvellaan hyvin alusta loppuun saakka ja jupinat joko työkaverieden kanssa, tuttavapiirissä tai tällä sivustolla. Ne jotka haukkuu täällä aspat joka ikinen kerta, pysyköön poissa tältä sivustolta. Mä olen asiakas, en aspa ja mua huvittaa nää jutut suuresti koska olen monen monituista kertaa seurannut sivusta vastaavanlaisia tilanteita ja varmasti ollut joskus aasiakas itsekin.
Vielä tuli mieleen tosta mansikoiden happamuudesta/makeudesta… Monta kertaa olen ihan rehellisesti sanonut asiakkaalle (jos on kysytty), että esim. honeoye on aika happaman makuinen ja sopii paremminkin säilöntään. Eli suosittelen toista lajiketta syömämarjaksi, ja SILTI asiakkaat ostavat sitä honeoyea. Ja sitten seuraavalla kerralla valittavat miten oli happamia marjoja viimeksi.
Tai niin kuin eräs herra oli olevinaan nokkela: kysyi minulta kummat mansikat ovat makeampia, ja kun rehellisesti vastasin, niin valitsi kuitenkin niitä happamia (”no SITTEN mä otan näitä toisia”). Teki mieli sanoo että tuletpa pettymään KARVAASTI, mutta enpä sitten muuta kuin hymyillyt.
“Mitä jos survon ne sinne litran mittaan niin mahtuu enemmän? Ja litra muuten painaa suunnilleen yhtä paljon, olivat marjat minkä kokoisia tahansa, joten syötävää on aina saman verran.”
Ei nyt aivan näin. Ilman määrä mitassa riippuu kyllä hyvinkin vahvasti marjojen koosta ja muodosta, ja mitä enemmän ilmaa sen vähemmän itse marjaa.
Oletko pitänyt kirjaa siitä kuinka paljon litran paino vaihtelee, /- 10 %? Jos paino vaihtelee esim. tuon 10 %, tai edes 5 %, niin tällöin ei puhuta enää mistään merkityksettömästä vaihtelusta.
Minä olen kyllä sitä mieltä, että marjat, herneet ja muut vastaavat pitäisi myydä painon eikä tilavuuden mukaan.
Tänään sain tehtyä työt jotka pomo oli eteeni kantanut. Mutta EIKÖS perskuta se kantanut LISÄÄ ja ihan SAMOJA hommia kuin aikaisemminkin? Perskuta kun alkaa ottaa päähän tehdä yhtä ja samaa päivästä toiseen.
Asiakaspalvelijan työhön kuuluu kohdata päivästä toiseen niitä samoja tyyppejä jotka:
-Eivät lue lappuja, heistä Aspa on paikalla siksi että häneltä voi asioista kysyä.
-Kysyvät itsestäänselvyyksiä, kyselevät tyhmiä,
-kertovat samoja huonoja puujalkavitsejä
-yrittävät olla kohteliata, hauskoja, vitsikkäitä tai muuten vain kehuvat myyjää tai hänen ulkonäköään. Ajattelevat ehkä saavansa alennusta
-Tinkaavat alennuksia.
Niinhän se edelleenkin menee, “että jos työ herkkua olisi, niin herrathan se tekisivät”
Olen nimim. Ihmetellen kanssa täysin samaa mieltä.
Eli, saitti on asiakaspalvelijoille, jotka saavat tulla purkamaan tuntojaan ja ärsykkeitään, EI asiakkaille (tai aaseille) joitka tulevat tänne arvostelemaan ja kertomaan miten asian olisi voinut hoitaa paremmin, tai miten huono aspa on, kun hän nyt tuollaisista asioista valittaa.
Tietenkin kommentointi on vapaasti sallittu kaikille, mutta se on vaan inhottavaa kirjoittaa tänne, kun tietää mitä on edessä.
Ja tässäkään jutussa aspa ei missään vaiheessa ole kohdellut asiakkaitaan huonosti, mutta omaa ärsyyntymystäänhän ei saa tänne kirjoittaa, koska se tekee sinusta automaattisesti huonon ja laiskan asiakaspalvelijan.
AASIT!!! Painukaa v*ttuun tältä saitilta neuvomasta ja haukkumasta, kun ette mistään mitään tiedä. ;D
Se sanottakoon tästä sivustosta, että se on kyllä muuttanut käsityksiäni aspoista ja myyntitapahtumasta. Ainakaan mansikoita ostaessa en enää kysy että mitä eroa lajikkeilla on. Ja turhat jututstelut ja hyvätpäivät jätän pois. Myyjä kun on tod.näk. pallinaama joka haukkuu minut jälkeenpäin.
Oikeastaan helpommalla pääsee jos ostaa marjat suoraan marketin pakastehyllystä. Vaikka edelleen siellä kassalla istuu joku katkera muija.
miramira sanoi 29/8/2008:
“Tietenkin kommentointi on vapaasti sallittu kaikille, mutta se on vaan inhottavaa kirjoittaa tänne, kun tietää mitä on edessä.”
Eräät jutut saavat voittopuolisesti ymmärtäviä kommentteja, ja toisista sitten tulee suurta kiistelyä. Mistäköhän luulet tämän johtuvan?
On juttuja, joissa ongelma on selkeästi asiakas eikä kukaan muu: käyttäytyy huonosti, vaatii mahdottomia ja sen tapaista. Aspaparan omalla käytöksellä ja teoilla ei ole näissä jutuissa mitään merkitystä, hän on joutunut epämiellyttävään tilanteeseen pääasiassa olemalla väärässä paikassa väärän ihmisen kanssa.
Sitten on juttuja, jossa asiakas koetaan hankalaksi silloinkin, kun tämä ei ole hyökkäävä, kiihtynyt, pyydä mahdottomia tai ole muutenkaan millään muotoa mahdoton tai vaikea asiakas. Sen sijaan hän on se taunotavallinen, jolle kaupankäynti ja muut tilanteet ovat arkipäiväisiä asioita, joihin hän ei jaksa paneutua samalla intensiteetillä kuin esimerkiksi työpaikkahaastatteluun.
Mutta aspa tuntuu olettavan, että asiakkaan pitäisi olla oikein skarppina palvelutilanteessa että se sujuisi juuri aspaa miellyttävällä tehokkuudella. Jos asiakkaalla onkin itsellään raskas työpäivä takana tai tärkeä meno illalla, tai monta muuta palvelutapahtumaa hän on jo läpikäynyt samana päivänä, ei se ole mikään tekosyy lepsuilla juuri tässä palvelutilanteessa.
Esimerkeistä ensimmäinen on olosuhteiden uhri, toinen purkaa pahaa mieltään vaikka vikaa on omassakin asenteessa.
Ja se mikä tuntuu kovin monelta unohtuneen, on että niin anonymiteetin suojassa kuin kirjoittelettekin, olette silti osa ammattinne julkista kuvaa. Riippumatta siitä miten haluatte tämän sivuston esittää, tämä on silti maailmalle täysin avoin sivusto, jossa jokainen pääsee juttuja lukemaan. Vaikka kuinka haluaisitte niin määrittää, tämä ei ole vain teidän pikku hiekkalaatikkonne, vaan aspayhteisön avoin peili muuhun maailmaan.
Jokainen jutun kirjoittaja muodostaa yhden muotokuvan ammattiryhmästään. Jokainen anonyymi mansikanmyyjä, hampurilaisravintolan työntekijä, kassa, vaatemyyjä jne julkistaa jokaisella jutullaan yhden julkisen profiilin alansa ihmisestä. Lukijoita voi olla paljon enemmän kuin keskustelijoita.
Miettikää minkä kuvan haluatte antaa, ja miettikääpä, että niin kauan kun olette anonyymejä, tarinan kertoja voisi olla kuka tahansa alanne edustaja. Halusitte tai ette, heitätte epäilyksen varjon myös kollegoidenne harteille.
Ainakin minulla on positiivisempi kuva aspoista ennen tänne saapumistani. Koska olin kokenut voittopuolisesti miellyttäviä asiakaspalvelutilanteita, pidin aspoja mukavina ja joustavina ihmisinä. Täällä olen oppinut, että heissäkin on katkeria, työhönsä kyllästyneitä, suvaitsemattomia ja ylimielisiä tyhmyyjiä.
Siitäkään huolimatta en aio itse tilanteissa muuttaa suhtautumistani mihinkään suuntaan, vaan edelleen tervehtiä, kiittää, pysyä asiallisena ja muutenkin toimia kuin malliasiakas. Vaikka tiedänkin, että siitä kaikesta huolimatta on aina joku, joka halveksii minua, tein mitä vain.
Uskomatonta purnausta aina kirjottajalle. Kyllä itteäniki asiakaspalvelussa ärsytti pahastikin hyvinkin moni asia, kunnolla pannuun otti asiakkaat jotka puol tuntia, tunnin veivasvat ostopäätöstä halvan tuotteen kohdalla. Kiehu pääkopan sisällä kiireen aikaan, väärinkö se on? Silti jakso kauniisti hymyillä ja viedä ostotapahtuman loppuun.
Kyllä mun mielestä saa “ymmärrettävätkin” asiat asiakkaissa ärsyttää jos siltä tuntuu, se on sitten eri asia antaako sen näkyä naamalta, SIINÄ menee hyvän ja huonon asiakaspalvelijan raja.
Ja ymmärtääkseni sivuston tarkoituksena on antaa asiakaspalvelijoille kanava jota pitkin kitistä kun siltä tuntuu.
On se kyllä totta että täysi oikeus aspoilla on täällä valittaa. Parempi täällä mitä kaupassa. Ja kyllähän sitä asiakkaitakin monesti tympii asiat mitkä ovat ihan normaaleja, mutta silti harmittaa. Tänään harmitti kun kaupassa menin kassalle ja kassaneiti oli lihava, viereisellä kassalla oli paremman näköinen. Mutta aina ei voi voittaa. Hymyilin enkä sanonut mitään, sanoin täällä sitten
Itse asiassa olisikin sairaan hyvä idea jos olisi tympääntyneille asiakkaille oma palstansa.
Ota nyt tyttö kaikki kohteliaisuudet ulkonäöstä vastaan, vaikka tulisivatkin “viiskymppisiltä”. Sitten kun itse olet sen ikäinen, ei kehuja sada enää minkään ikäisiltä..
Niin juuri, pitää olla kiitollinen kun joku kommentoi kuin halpaa mansikkaa! Kiitollisia pitää olla, tytöt. Ja jos tuntuu likaiselta ja limaiselta niin oma moka, kyllä tytön tulisi nauttia niistä kauniista kommenteista joissa hänen ulkonäköään arvostellaan äänekkäästi.
Tänään harmitti kun kaupassa menin kassalle ja kassaneiti oli lihava, viereisellä kassalla oli paremman näköinen. Mutta aina ei voi voittaa. Hymyilin enkä sanonut mitään, sanoin täällä sitten
Voi jeesus taas kerran.
Ja voi vittu, enemmän kuin ärsyttää se, että joskus aspa tuomitaan turhaan (ja joskus ei-niin-turhaan) on se saatanan vänkääminen siitä saako aspan kertomuksen tuomita vai ei.
Tavallaan tuntuu et ylläpidon pitäis tehdä linjanveto sen suhteen et onko tää blogi vain niin tilanteita varten joissa asiakas on mega-aasi, vai myös niille tilanteille, jossa asiakas tekee jotain joka rassaa aspan hermoja, koska aspa joutuu sietämään sitä miljoona kertaa päivässä, mutta joka ei varsinaisesti ole huonoa käytöstä. Toisaalta, jos jälkimmäisiä tarinoita julkaistaan, niin ehkä se linjanveto on tehty.
Kun voiskin keskustella asiasta eikä vääntää siitä saako asiasta keskustella. Ja toinen mikä pitäis saada bänniin on vääntäminen siitä et “sä et oo mikään aspa”/”kuule mä oon ollu aspa ennen kuin synnyitkään, sä oot aasi”/”itepäs oot”/”enpäs”.
No hyvä ettet työskentele baaritiskin takana. Mitä siitä tulisi kun asiakas tilaa kuivan viskin tai siiderin. “EI NESTE VOI OLLA KUIVAA!! AAASIIII!!!”
Ostin tällä viikolla mansikoita, ja ne oli pahoja, muttei sitä lukenut lapussa.
“Mikä kumma siinä on, että tarinan kertoja saa aina huutia? Hänhän vain kertoo mikä juuri HÄNTÄ ärsyttää näissä aasiakkaissa. Jos se on sinun mielestäsi vähäpätöistä, mitä väliä?”
Kyllä lukija saa silti ilmaista jos tarinan kirjoittaja voisi lukijan mielestä miettiä asiaa asiakkaankin kannalta ja lopettaa nurinan turhasta. Oikeasti aaseja aasiakkaita on, tottakai. Sitten on ihan tavallisia jutustelua yrittäviä asiakkaita, kuten tämän tarinan neljännessä kohdassa, jotka aspa kokee syystä tai toisesta ärsyttäviksi. Lieneekö sattunut huono päivä?
“Eli, saitti on asiakaspalvelijoille, jotka saavat tulla purkamaan tuntojaan ja ärsykkeitään, EI asiakkaille (tai aaseille) joitka tulevat tänne arvostelemaan ja kertomaan miten asian olisi voinut hoitaa paremmin, tai miten huono aspa on, kun hän nyt tuollaisista asioista valittaa.
Tietenkin kommentointi on vapaasti sallittu kaikille, mutta se on vaan inhottavaa kirjoittaa tänne, kun tietää mitä on edessä.
Ja tässäkään jutussa aspa ei missään vaiheessa ole kohdellut asiakkaitaan huonosti, mutta omaa ärsyyntymystäänhän ei saa tänne kirjoittaa, koska se tekee sinusta automaattisesti huonon ja laiskan asiakaspalvelijan.”
Joskus tarvitaan jonkun toisen mielipide ennen kuin huomaa omassa ajattelussaan virheen. Olen aspa, olen ollut jo pitkän aikaa, hyvä siinä, kehuneet asiakkaat ja pomo. Tähän olen päässyt sillä että opin nopeasti vain naureskelemaan että monenlaista mänttiä tähän maailmaan mahtuu sen sijaan että märehdin ja kiusaan jokaisella pikkuasialla itseäni. Tätä en olisi ymmärtänyt ehkä koskaan jos silloinen pomoni ei olisi aina suhtautunut rauhallisesti ja hymyillen aasiakkaiden aiheuttamiin kohtauksiin ja joka ikinen päivä toistuviin typeriin kysymyksiin. On paljon helpompaa itselle kun antaa pienten ärsytyksen aiheiden mennä ohi korviensa eikä takerru niihin :). Se mikä on aspalle selvää pässinlihaa ja valmiiksi märehdittyä ja miljoonasti läpikäytyä ei välttämättä ole sitä asiakkaalle. Kysymysten asettelu voi olla asiakkaalta huono: jos aspa silti ymmärtää mitä tarkoitetaan, minkä vuoksi siihen pitää takertua?
“Esim. 7: Yleisimmät lausahdukset/vitsit. Näitä kuulee valitettavasti useita kertoja päivässä: “On noi mansikat kyllä niin isoja että ei siihen litraan montaa mahdu”. Minä en valitettavasti voi vaikuttaa mansikoiden kokoon. Mitä jos survon ne sinne litran mittaan niin mahtuu enemmän? Ja litra muuten painaa suunnilleen yhtä paljon, olivat marjat minkä kokoisia tahansa, joten syötävää on aina saman verran.”
Mua jäi häiritsemään, että miten toi paino liittyi mihinkään? Tai siis, kyllähän isoja mansikoita mahtuu ainakin minun mielestäni vähemmän litraan, kun jää isompia aukkoja. Eikä litralla ole mitään tekemistä painon kanssa.
Ei muuta, kyllä mäkin voisin kyllästyä noihin asiakkaisiin.
Jokaisessa työssä on omat hyvät ja huonot puolensa. Joka väittää että työssään on vain hyviä puolia. niin nauti vain hommistasi bumerangien koeheittäjänä, me muut yritämme pärjätä duunissamme. Yleensä hyvät ja huonot puolet ovat jotensakkin tasapainossa, tai ainakin palkka on niin hyvä että jos huonoja puolia on enemmän kuin hyviä niin palkka tasapainottaa ja duuniin jaksaa vääntäytyä kuitenkin joka aamu uudelleen.
En suinkaan tarkoita että asiakaspalvelijan pitäisi tehdä työnsä ärsyynymättä jos kohtaavat idiootteja. Mutta jos asiakkaat jotka yhä uudelleen ja uudelleen kysyvät niitä samoja asioita alkavat ärsyttää ja jos kassan takana oleva henkilö katsoo että on paikalla vain rahastaakseen, eikä palvellakseen asiakasta, ei hän ole asiakaspalvelija, vaan pelkkä rahastaja.
Eli jos tarinassa asiakas on todella aasi, silloin kyllä aspa saa sympatiat tälläkin palstalla puolelleen. Mutta jos rahastaja ärsyyntyy siitä että asiakas sanoo: “minä otan tota makeaa mansikkaa” niin silloin hän on vain rahastaja eikä mikään aspa.
Jos ei ymmärrä sitä että asiakas-palvelu-työhön kuuluu palvella myös niitä hölmöjä, lukutaidottomia puujalkavitsien kertojia, mutta muuten ihan normalisti käyttäytyviä ihmisiä, niin sillon kyllä kannattaa selata sanakirjasta mitä sana TYÖ oikeastaan tarkoittaa.
joo, moni muukin samoilla linjoilla: vaihda vaikka alaa, puujalkavitsit, “tyhmät” kysymykset kuuluvat tori kulttuuriin.
Alkuperäinen kirjoittaja voisi kyllä sen verran osoittaa asiakaspalvelua että kirjoittaisi meille tyhmille aasiakkaille listan mitä asioita saa kysyä ja missä järjestyksessä ostotapahtumassa.
En todellakaan halua loukata ketään arvon mansikanmyyjää ensi kesänä, printtaan sen listan ja luen siitä mitä pitää sanoa, ettei vaan tule sanottua tyhmästi.
Itse olen kyllä käsittänyt että asiakaspalvelijalta voi ja saa kysyä ystävälliseen sävyyn tyhmiäkin asioita, mm. kodinkonekaupoissa, saatikka jos ostaa litran mansikoita.
Aasiakas tulee lähinnä kyseeseen kun ollaan töykeitä, haistatellaan, vaaditaan tiukasti jotain extrapalvelua mikä ei todellakaan kuulu kyseisen asiakaspalvelian työhön.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa ei todellakaan ole kyseessä että asiakkaat olisivat aasiakkaita vaan vain tavallisia tyhmiä ihmisiä ostamassa mansikoita. Myyjä taas on nirppanokka joka on täysin väärällä alalla kuten tässä on moni todennut.
“Tavallaan tuntuu et ylläpidon pitäis tehdä linjanveto sen suhteen et onko tää blogi vain niin tilanteita varten joissa asiakas on mega-aasi, vai myös niille tilanteille, jossa asiakas tekee jotain joka rassaa aspan hermoja, koska aspa joutuu sietämään sitä miljoona kertaa päivässä, mutta joka ei varsinaisesti ole huonoa käytöstä. Toisaalta, jos jälkimmäisiä tarinoita julkaistaan, niin ehkä se linjanveto on tehty.”
Eiköhän siinä tapauksessa pitäisi vaihtaa sivuston nimi, koska silloinhan tarinan pointtina ei ole idiootit asiakkaat vaan kärsimättömät/ helposti ärsyyntyvät aspat? Tai vähintäänkin poistaa etusivulta tuo kohta, jossa sanotaan että sivuston tarkoituksena on kerätä tarinoita, joissa asiakas on ollut TÄYSI AASI… about puolet tarinoista jää tuon määritelmän ulkopuolelle heti alkuunsa ja niissä (kuten esim. tässä stoorissa) aasi on korkeintaan aspa, jota ei huvita hoitaa hommiaan ja jonka tekee mieli vaan valittaa turhasta, kun töissäkäynti pännii.
aspa minäkin: Tuo on niin täysin totta. Aspa saa vastata joka päivä samoihin kysymyksiin ja hymyillä, siitä hänelle maksetaan.
Mitään sellaista ei saa kysyä mikä on jo kerrottu jossain näkyvillä olevassa lapussa. Ei edes vahingossa.
Mitään myyjän itsensä itsestäänselvyytenä pitämää asiaa ei saa kysyä.
Mitä nämä itsestäänselvyydet ovat, sitä ei saa kysyä, asiakkaan ON vain ne TIEDETTÄVÄ.
Tuote mitä myyjä myy, myydään “sellaisena kuin se on” siitä ei saa esittää mitään lisäkysymyksiä.
Vaikka kaikissa kylteissä lukisi samaa, on asiaakkan silti tarkennettava minkä kyltin tarkoittamaa tuotetta hän nimenomaan tarkoittaa. Sillä vaikka erehtymättömissä kylteissä lukee kaikissa samaa, ei se tarkoita että kylttien alla olevat tuotteet ovat kaikki samaa. Ihmettely aiheesta on sallittua, mutta ääneti ja pitkän etäisyyden päästä niin myyjä ei stressaannu kojun edessä pällistelevistä ihmisistä.
Opettele ulkoa valmiiksi selvä litannia siitä mitä haluat ostaa, mistä nimenomaisesta laatikosta, tarkalleen kuinka paljon. Myyjä ei halua stressaantua kyselemällä tarkennuksia. Litanniaa ei kuitenkaan saa esittää konemaisesti vaan on oltava rento oma itsensä.
Myytävää tuotetta ei saa kommentoida mitenkään. Ei ulkonäköä, ei sen hintaa, ei yhtään mitään.
Myytävästä tuotteesta tai sen hinnasta ei saa kysellä mitään.
Kaikki mistä myyjä ei tiedä, tai ei halua tiedää, siitä ei saa kysyä mitään.
KAIKENLAINEN VITSAILU ON EHDOTTOMASTI KIELLETTY
Mitään huumoriin viittaavaa ei kannata edes harkita.
Kasvot on pidettävä peruslukemilla ja silti on hymyiltävä vaatimattomasti. Liian leveä hymy voidaan tulkita myyjän ahdisteluksi.
kaikki keskustelu mikä ei koske itse tuotetta on ehdottomasti kielletty ja voidaan tulkita myyjän ahdisteluksi.
Käytöstapoja ei saa unohtaa. On tervehtittävä iloisen reippaasti, mutta ei liian tekoreippaasti sillä se voidaan tulkita myyjän ahdisteluksi.
Myös kaikkien niiden säätöjen rikkominen, joita ei tässä ole mainittu, mutta jotka jokainen myyjä olettaa asiakkaan tietävän, ON KIELLETTY
Tervetuloa ostoksille iloisella mielellä, palvelemme sinuakin iloisella ja reippaalla asenteella kun vain muistat edellä kuvatut säännöt.
jaahas, itse aaasiakaspalvelija ollut töissä
1.
usein myyjällä on useampaa lajiketta myynnissä, jopa eri laatuluokkia, enkä koskaan ole nähnyt niiden kaikkien tietoja kirjoitettuna kyltteihin, joten turha itkeä lukutaidon takia
2.
mansikan makeus on asia, josta voidaan aina kinata, mutta eri lajikkeilla on selkeitä eroja maussa, samoin eri paikoissa kasvaneilla mansikoilla, kuten säälläkin, kas kun kyltissä ei mainita missä ne on kasvatettu, korkeintaan maa ja suomen kokoisessa maassakin säät vaihtelevat ja mansikat voivat matkustaa tuhannenkin kilometriä.
asiantunteva myyjä kertoo mikä lajike on makein, happamampi sopii taas säilöntään hyvin, onnetonta jos ei tiedä mitä myy
3.
katso edellä
4.
useilla myyjillä on tarjouksia, joten tuo jutustelu on joskus paikallaan asioiden selvittämiseksi, se vähän kuuluu varsinkin torikauppaan ja irtomyyntiin ulkosalla ja markkinoilla.
5.
“joo” on vastaava tervehdys kuin myyjien moi moonelle vanhalle ihmiselle.
6.
itse ainakin olen usein saanut alennusta hinnasta, ei ostaja voi tietää myyjän valtuuksia alentaa hintaa, vai onko kysessä itse viljelijä joka varmasti voi antaa alennusta niin halutessaan, tämäkään ei selviä ilman tinkimistä
7.
ikärasismi tuntuu olevan aaasikaspalvelijan synti, mitähän muuta vikaa löytyy?
jokaisella ikäluokalla on omat vitsinsä, jos haluaa tällä alalla pärjätä, parempi hyväksyä se
monet ovat tehneet jo paljon pitemmän pivän töissä kuin sinä ja yrittävät ehtiä vielä ostamaan mansikoita lapsille, vaikka kuinka viime tingassa, eli joko myyt tai et, hyvä asiakaspalvelija joustaa silloin kun se järkevästi on mahdollista
kaikkien myyjien huumorintaju ei riitä asiakaspalveluun, joten ehkä kannattais vaihtaa alaa….
“Tavallaan tuntuu et ylläpidon pitäis tehdä linjanveto sen suhteen et onko tää blogi vain niin tilanteita varten joissa asiakas on mega-aasi, vai myös niille tilanteille, jossa asiakas tekee jotain joka rassaa aspan hermoja, koska aspa joutuu sietämään sitä miljoona kertaa päivässä, mutta joka ei varsinaisesti ole huonoa käytöstä. Toisaalta, jos jälkimmäisiä tarinoita julkaistaan, niin ehkä se linjanveto on tehty.”
LiveJournal-blogisivusto “Customers Suck” (http://community.livejournal.com/customers_suck) on tehnyt tietynlaisen linjanvedon: mega-aasitapaukset ovat tunnisteella “suck”, kun taas pienemmat aasit tai sitten hermojenrassaustarinat ovat tunnisteella “wtf”. Ehka tata voisi soveltaa aasiakas.netissa - ehka tyyliin “mega” ja “hermojarassaa”?
On se kumma kun myyjillä ei ole enää huumorintajua.
Noi ulkonäköön liittyvät (positiiviset) kommentit pitää ottaa vaan läpällä, senhän takia nuo käppänäukot niitä heittääkin. Omaks ilokseen ja huumorilla!
Tsessus.
“edes prostituoidut eivät myy itseään litrahinnalla–”
: DDDD törkeen hyvä.
- Eniten lähinnä tuossa mansikanmyynnissä vituttaa se, että aasit eivät usko mitä niille sanoo! Jos siinä lapussa lukee esimerkiksi “Suomi” ja vielä kohteliaasti kysyttäessä vielä toteaa suomalaisuuden, eikä tämänkään jälkeen usko, niin voi lähteä vittuun vänkäämään siitä! Huh mikä lause:D
- Tarkoituksena on kuulemma myydä kitkeriä marjoja, valitettavasti kyseinen tuote ei ole esimerkiksi vessapaperia, välillä joukossa on kitkeriä tai muuten paskoja…
poust scriptum:
Onko se niin vaikea ymmärtää, että välttämättä et saa tingittyä hintaa alas? Mene ruokakauppaankin tinkimään häh?!
Kuka muuten viitsii edes yrittää olla niin vitsikäs, että yrittää tukkualennuksen piikkiin laittaa litran herneostosta?