“Me ollaan sentään maksavia asiakkaita”
“Me ollaan sentään maksavia asiakkaita” on lause jota tarjoilijana kuulin useaan otteeseen. Ihan niin kuin muut asiakkaat eivät sitä olisi. Muutamia tapahtumia:
1. Ravintola suht täynnä. 12 henkilön porukka tulee sisään ilman pöytävarausta ja haluavat pöydän johon he kaikki mahtuisivat. Vapaita pöytiä on, mutta ne ovat ympäri ravintolasalia ja niistä ei pysty yhdistämään isoa pöytää. Porukka alkaa vaatimaan että käskemme muita asiakkaita siirtymään toisiin pöytiin, jotta saisimme rakennettua pöydän heille. Turhaan yritän sanoa, että en voi muiden asiakkaiden ruokailua häiritä. Huutelivat vielä ovella, että minun huonon palveluni takia ravintola menetti maksavia asiakkaita.
2. Neljän henkilön porukka tulee syömään neljän hengen pöytään, ja kun he saavat ruuat, tulee pöytään viides henkilö joka nappaa viereisestä pöydästä tuolin ja istuu pöydän päähän tukkien kulkuväylän. Menen ilmoittamaan asiakkaalle, että pöytä on tarkoitettu neljälle ja viides tuoli pöydän päässä tukkii kulkuväylän. Tarjoilijoille oli annettu selkeät ohjeet, ettei pöytiin saa mennä istumaan enempää porukkaa, kuin mihin pöytä on tarkotettu. Tarjoilijat eivät pääse palvelemaan asiakkaita salin perällä, asiakkaat eivät pääse salin perältä pois, ja kulkuväylät on pidettävä avoinna myös paloturvallisuussyistä. Ehdotin seuruetta siirtymään vieressä olevaan vapaaseen kuuden hengen pöytään. Tulokas käyttäytyi kuin olisin henkilökohtaisesti loukannut häntä haukkumalla hänet paloturvallisuusriskiksi. Seurue siirtyi kyllä isompaan pöytään mutinan ja kiroilun säestämänä.
3. Baarissa, jossa olin töissä, oli kaksi isoa screeniä, joista näytettiin mm. formuloita ja lätkää. Oli alkuiltapäivä ja baarissa ei ollut muita asiakkaita kuin yksi seurue kantiksia katsomassa formuloita. Ovesta paukkaa sisään muistaakseni 5-6 tyyppiä. Seurueen tullessa baaritiskille yksi nainen alkaa kovaan ääneen esittämään vaatimuksia: “Nyt pistät noi formulat pois ja laitat musan soimaan. Me lähettiin naapuribaarista just, koska siel näytettiin noit formuloita. Me ollaan maksavii asiakkaita ja me halutaan kuunnella musaa”. Ennen kuin ehdin suutani avata, kantisseurueesta, joka istui baaritiskin vieressä, yksi tyyppi sitten sanoi ettei haittaa jos pistän selostuksen pois ja musan päälle, kunhan jätän kuvan pyörimään. Kovaääninen nainen katsoo minua voitonriemuinen hymy kasvoillaan ja sanoo: “No niin, mitä mä sanoin”. Mietin vaan että missäköhän vaiheessa minä olin väittänyt hänelle vastaan?
T:ex-aspa
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Huoh…on kyllä ihan uskomatonta. Mistä noita huonosti käyttäytyviä typeryksiä oikeen sikiää? Ja miten riittää pokka? Mulla ei ainakaan sallisi omatunto olla ilkeä toiselle…pyytäisin ainakin anteeksi.
Tsemppiä vain sinulle
“Mietin vaan että missäköhän vaiheessa minä olin väittänyt hänelle vastaan?”
No etkö sitten muka olisi, jos ei kantisseurueesta se yksi olisi sanonut että onnistuu?
“Mietin vaan että missäköhän vaiheessa minä olin väittänyt hänelle vastaan?”
No et sinä, mutta edellisen baarin aspa varmasti on väittänyt.
Eihän aspoilla ole mitään ihmisyyttä ja kaikilla on yksi kollektiivinen tajunta, eli kyllä ruokakaupan aspat tietävät saman kuin toisen kaupungin rautakaupan aspatkin, samoin jos joku aspa asiakasta loukkaa, on häntä loukannut koko ammattikunta, tai vähintään saman ketjun kaikki työntekijät jne.
En ymmärrä miksi näitä VÄÄRIÄ ja VIRHEELLISIÄ ajatusmalleja ja käsityksiä vielä vahvistetaan nuoleskelemalla niitä hankalimpiakin asiakkaita ja hyvittelemällä asiakkaan itse tekemiä virheitä.
Vakkarille funtsattavaa: ‘missäköhän vaiheessa minä OLIN väittänyt’ / ‘etkö sitten muka OLISI’
…mitähän eroa näillä on…
Mua häiritsee taas toi käskymuodon käyttö. Pane pois, tee sitä, tuo tätä. Siitä tulee aina jotenkin halpa olo. Olenko orjasi? Onko se niin vaikeaa käsittää, että vähän miettimällä mitä suustaan päästää, saa paljon parempaa palvelua?
“Voisitko kiltti pistää formuloista äänet pois ja musaa soimaan?” Ja hymy päälle. Taatusti eri teho kuin komentelulla ja äksyilyllä ?!?!
Itse olisin varmaankin jättänyt leveän aspahymyn kera formulat pauhaamaan. Aasi on vähän kuin pieni lapsi, ei se opi jos sitä ei opeta. Ja niin kauan kun nöyristeleviä aspoja löytyy, löytyy myös aaseja pahimmasta päästä.
Formuloiden katselija oli kyllä joustava, kun sanoi että voi laittaa äänet pois ja musan päälle, ja tyytyisi itse katsomaan vain kuvaa.
Muakin ärsyttää kyllä tommonen käskyttäminen.. Ja nainen oli kyllä kuin maailman ainoa ihminen, hän ei siedä formulaa, joten telkka pitää panna pois päältä. Muutkaan eivät saa katsoa. Onhan se ehkä ärsyttävää jos joka baarissa tulee formulaa, mutta en mä itse silti kävis määräämään, mitä jossain saa tehdä ja mitä ei..
No tässä tämä pakollinen näsäviisastelija taas tulee: joissain busseissa joskus takavuosina muistan järjestyssäännöissä olleen, että jos yksikin asiakas toivoi, että bussin “yleisöradio” laitetaan kiinni, niin silloin se myös piti laittaa kiinni. Johtopäätökseni: ehkä tarinan täti kuvitteli, että baarissa pätee sama homma?
Meillä maksavan asiakkaan eteen kieritetään punainen matto ja kyykätään ympäri myymälää henkilökohtaisessa golfkärryssä, ettei asiakkaan kultatohvelit vaan keräisi pölyä saumoihinsa.
…Ne muut asiakkaat saavat tavaransa lainaan kirjastokortilla. Ne peijakkaan kehvelit vaan palauttavat ne maitotölkitkin tyhjinä eikä edes meille vaan viereiseen kierrätyspisteeseen.
Noille “maksaville asiakkaille” voisi huomauttaa, että niinhän ne muutkin asiakkaat on maksavia asiakkaita…
Paikassa jossa olen duunissa on hieman sama meno kuin Lillukalla. Onneksi parantunut huimasti parin vuoden takaisesta systeemistä jolloin sai olla aika varma että aasiakas saa perseensä nuoltua esimiehen toimesta vaikka olisi juuri nimitellyt aspaa päin naamaa. Nykyään voi sentään luottaa taustatukeen