Mieluummin kuolen kuin olen päivän ilman Jaffaa
Olin eräänä päivänä hyllyttämässä tuotteita ja tällainen vanhempi herrasmies tuli siihen kysymään että onko meillä sitä normaalia Light Jaffaa. Kävin katsomassa varastosta, katsastin sillä lailla pintapuolisesti, koska ei ole aikaa katsoa joka ikistä laatikkoa. No eipä ollut, kävin kertomassa sen papalle ja palasin sitten takaisin hyllyn luo. Myöhemmin sama pappa tuli uudestaan luokseni. “On se harmi kun ei ollu sitä lightia. Otan sitten tätä normaalia, vaikka siinä onkin hedelmäsokeria. Lääkäri sanoi että pitäis juoda lightia. No, otan tätä, katotaan sitten että olenko huomenna vielä elossa”. Käytiin uudestaan työkaverin kanssa katsomassa varastosta ja sieltä löytyi. Aasiakas varmaan odotti että minä olisin muuttunut kysytyksi tuotteeksi tai olisin muuten saanut järjestettyä hänelle oikeanlaista Jaffaa.
Harvemmin tämä ‘no ostan tämän vaarallisen tuotteen kun teillä ei ole turvallista versiota’ -perustelu kannattaa.
T:Mari
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Niin tai sitten setä halusi myötätuntoa, kun on niin rajoittunut, ettei voi kuin light-limua juoda. Juu säälitään säälitään, mutta hieman eri syystä…
Ehkäpä tuo oli sellainen kasku eli vitsi eli hauska juttu.
Juurikin niin kuin Vaapu sanoi. Ehkä oli aavistuksen liian kireällä tämän työntekijän päähine!
Joo just näitä marttyyrejä. Tuon tarkoitushan ei sinäänsä vättämättä ole se, että saataisiin sitä olematonta tavaraa, vaan osoittaa erittäin lapsellisella tavalla myyjälle, että todellakin olisi sitä tarvinnut, ja syyllistää myyjää siitä.
Kassallani kävi kerran eräs äiti pikkupoikansa kanssa. Äiti oli unohtanut punnita pullansa, joten kysyin, pystyykö hän käväistä sen vielä punnitsemassa. Ei onnistunut, kun piti vahtia poikaa kärryssä (minkä täysin ymmärrän). Äiti ei kuitenkaan näyttänyt ymmärtävän sitä, että minä en voi poistua kassalta kesken kaiken ja jättää kassakonetta ja jonoa asiakkaita jälkeeni. Yritin esittää, että voisin soittaa jonkun myyjän paikalle, joka käväisee tuotteen punnitsemassa, mutta eihän sekään känyt kun siinä kestää liikaa. Äiti sitten tuhahti erittäin marrttyyrimaisesti: “Ei sitten, ei se pulla minulle olisi tullutkaan, vaan tälle pojalleni, mutta ei hän sitten näköjään saakaan pullaansa”. Ihan niin kuin olisin suorastaan tikkaria varastamassa pojan suusta.
Esim. diabeetikoille on melko vaarallista jos sattuu juomaan hedelmäsokerista jaffaa lightin sijaan, jotta saattaa papalla olla ihan oikea syy. Ei sillä että se oikeuttaisi epäkohteliaaseen käytökseen.
Jos on oikeasti niiin vaarallista juoda sitä sokerilimsaa, niin tuskinpa sitä sitten ostaa vaan on suosiolla ilman! Tai sitten ostaa sitä sokeritonta versiota colajuomasta, spritesta tms.
Jees.. eli:
Kuinka monta myyjää tarvitaan vaihtamaan jaffapullo!
Ootko koskaan käynyt kaupan takahuoneessa? Varsinkin isommassa kaupassa sitä tavaraa saattaa olla enemmän kuin muutama laatikko. Osaisin myös kuvitella että Jaffa Lightin menekki ei ole niitä suurimpia, joten sitä ei ole myöskään niin helppoa löytää kuin vaikkapa CocaColaa.
Eikös diabeetikoille ole juuri hedelmäsokeri tarkoitettu? Ainakin siitä kuuluu leipoa kaikki pullat, kakut yms. hyvistykset jos niitä haluaa tarjota “sokerirajoitteisille” vieraille. Ja tavallistakin sokeria saa kohtuudella nauttia, tapauskohtaisesti.
Eiköhän kaupasta olisi löytynyt jotain muuta sokeritonta juomaa?
Kaupantäti: Siis hedelmäsokeria (=hedelmän sokeria) tai mitä vain sokeria on hyvä olla esim. varamehussa diabeetikolla hypoglykemian eli alhaisen verensokerin varalta, mutta jos muuten vain juo limsaa, on vaarallista juoda sitä sokerillista, kun sokeriarvot nousee sitten yli äyräiden. Se voi olla ihan yhtä vaarallista, jos ei älyä iskeä insuliinia kehoon.
Leivonnaisissa hedelmäsokeri taas on eri asia: se on makeampaa kuin tavallinen sokeri, joten sitä tarvitaan vähemmän. Olet siis oikeassa tuon suhteen, mutta puhuimme ilmeisesti vähän eri asioista.
mari, tiedätkö mitä asiakaspalvelu on? tiedätkö että alallasi kuuluu palvella, ja palveluun kuuluu se että sinulta kysytään onko teillä tiettyä tuotetta esimerkiksi varastossa jos ei sitä ole sille tarkoitetulla hyllyllä..
sinulla pitää olla aikaa tarkistaa se varasto tai kysyä varastonhoitajalta tilanteesta.
Siis… ?
Ensin:
“Kävin katsomassa varastosta, katsastin sillä lailla pintapuolisesti, koska ei ole aikaa katsoa joka ikistä laatikkoa.”
ja sitten:
“Käytiin uudestaan työkaverin kanssa katsomassa varastosta ja sieltä löytyi.”
Ja sinun mietteesi:
“Aasiakas varmaan odotti että minä olisin muuttunut kysytyksi tuotteeksi tai olisin muuten saanut järjestettyä hänelle oikeanlaista Jaffaa.”
Eikö se sitten järjestynyt kunhan oli riittävästi motivaatiota?
Kyllähän tässä mokasit vain ja ainostaan sinä. En voi kuin typertyneenä ihmetellä että miten SINUN mokasi on muka asiakkaan syytä.
Siis:
- Asiakas kysyi “onko light-jaffaa” ?
- Sinä käyt hutaisten tarkistamassa, ja sanot että “ei ole”
- Asiakas patistaa että “no eikö sitä nyt sitten varmasti ole?”
- Sinä käyt kaverin kanssa tarkistamassa, ja kas, jopa löytyy!
Siispä asiakas on idiootti!
Voi herranjestas, Mari. Toivottavasti en koskaan joudu kääntymään sinun puoleesi palvelua tarvitessani!
Janne Granström: Marihan itse sanoi ettei ollut aikaa tarkistaa joka ikistä laatikkoa. Ymmärrän hyvin jos ison marketin varastosta on hankalaa löytää mitään, kun jo pienen kioskimme takahuoneen katsastamiseen menee hetki aikaa (vaikka limut ovatkin eri paikassa kuin esim karkit). Joskus ei vaan osu silmään.
Tosi monella tavalla voi lukea tuon kertomuksen, kuten kommenteista huomaamme. Luin kahteen kertaan mutta en parhaalla tahdollakaan osaa sanoa olivatko papan repliikit jutusteluäänellä, vihaisella äänellä vai happamalla äänellä esitettyjä. Nehän jokainen lukija improvisoi sinne itse. Järjellä ajatellen se pappa kai sitten puhui harmistuneessa sävyssä koskapa Mari piti häntä hankalana aasiakkaana… (?)
Tästä tulee oikeastaan mieleen armeijan varmasti kestävin nyrkkisääntö: koskaan ei tunnu olevan aikaa tehdä jotain kunnolla, mutta aina on aikaa tehdä se uudestaan. Intin käyneille tuttua.
Kai se sitten on sama meininki isoissa kaupoissakin. Tosin mielestäni asiakkaan yhden ihmisen marttyyrishow oli silti ärsyttävää…
Pulla, minä en (a)asiakkaana kyllä ymmärrä miksi minun tarpeeni ovat niin väheksyttäviä, että jos myyjää ei huvita tai muuten “ehdi” etsimään sitä mitä olen vailla niin minun pitäisi vain tyytyä hyväksymään asianlaita.
Omassa kaupassa haluamani jugurtit ovat yleensä hyllystä loppu, ja joudun kärkkymään pitkäänkin että joku osastoa hoitava myyjä tulee paikalle ja pääsen pyytämään niitä henkilökohtaisesti (jos joudunkin odottamaan niin en toki siitä moiti myyjää). Ei tästä ole koskaan aiheutunut mitään ongelmia, aina olen jugurtit saanut joko käteen kannettuna tai uudesta rullakosta. Hyvää asiakaspalvelua, siis.
Sen sijaan olisin närkästynyt jos myyjä valittelisi että ei hän nyt ehdi etsimään kun pitää hyllyjä täyttää. Käyn kaupassa kahdesti viikossa noin puolen tunnin ajan, kyllä luulisi myyjällä olevan minuutti työpäivästään minun tarpeelleni uhrata silloin kun kaupassa olen kun kerran varastossa tavaraa kuitenkin on mutta hyllyssä ei.
Sen sijaan Marin kertomuksesta löydän pelkkää asiakkaan halveksuntaa ja täydellistä asiakaspalveluhengen puutetta.
“Olin eräänä päivänä hyllyttämässä tuotteita ja tällainen vanhempi herrasmies tuli siihen kysymään että onko meillä sitä normaalia Light Jaffaa” - siis Mari oli tekemässä jotain ennalta suunnitelemaansa toimenpidettä jonka törkeä asiakas sivistymättömästi keskeytti.
“Kävin katsomassa varastosta, katsastin sillä lailla pintapuolisesti, koska ei ole aikaa katsoa joka ikistä laatikkoa” - ja mihinkähän Marilla sitten oli niin kiire ettei kerennyt asiakasta tarpeessaan palvella? Oliko hyllyttämisellä jokin takaraja tai muita asiakkaita jonossa? Niin kuin sanottu, asiakas on yleensä puolessa tunnissa jo poistunut myymälästä.
“Käytiin uudestaan työkaverin kanssa katsomassa varastosta ja sieltä löytyi.” - oliko se kiire nyt sitten ohi kun selkeästi oli aikaa käydä katsomassa tarkemmin ja oikein kahden myyjän voimalla?
“Aasiakas varmaan odotti että minä olisin muuttunut kysytyksi tuotteeksi tai olisin muuten saanut järjestettyä hänelle oikeanlaista Jaffaa.”
Kuten jo sanottua, etkö sitten saanut järjestettyä kunhan paneuduit hommaan? Asiakkaiden ajatusten arvailuun ei kannata lähteä. Todennäköisempää kuin toivomus sinun muuttumiseksesi Jaffaksi olisi harmittelu ainoalle läsnäolevalle asiakasrajapinnalle siitä, että valikoimaan kuluvaa nimikettä ei ollutkaan hyllyssä.
PS: miksi sitä Jaffaa ei ollut sitten hyllyssä? Kuinkakohan pitkään se oli siellä varastossa maannut?
Siis ei voi olla totta! LOL Hanki aasiakas(?) vaikka ihan oikea elämä. Typerys.
Yritän vain saada ihmiset näkemään asian kahdesta eri näkökulmasta. En puolustele ketään tai hyökkää ketään vastaan, vaikka itsekin olen sitä mieltä että jos varastossa on tavaraa ja asiakas sitä kysyy, on se sieltä haettava. Tässä tapauksessa ei ilmeisesti vaan osunut silmään.
En ole ollut koskaan ruokakaupassa töissä, joten en TIEDÄ minkälainen varastosysteemi sellaiseen kuuluu. Voin vain kuvitella, että kun jo pienenpieni kioskin takahuone saadaan helposti pursuamaan tavaraa niin mitenkä sitten iso huone tai halli…
Muista ihmisistä en tiedä, mutta kyllä ainakin mua harmittaa jos jälkeenpäin löydän jonkin loppuneeksi luulemani tuotteen mitä asiakas oli kysynyt.
Kertomuksen papalla taisi olla jotain vähän muita ongelmia elämässään jos oli pakko ostaa itselleen vaarallista tuotetta kun juuri sitä suosikkimakua ei ollut hyllyssä. Ellei sitten ollut niin, ettei mitään light-limua ollut hyllyssä…
Ja sitäpaitsi, Marihan meni uudelleen katsomaan kuultuaan että miten tärkeä asia tämä oli vanhukselle! Oli ilmeisesti taas pakko keksiä jotain, mistä syyllistää asiakaspalvelijaa?
“Äiti sitten tuhahti erittäin marrttyyrimaisesti: “Ei sitten, ei se pulla minulle olisi tullutkaan, vaan tälle pojalleni, mutta ei hän sitten näköjään saakaan pullaansa”. Ihan niin kuin olisin suorastaan tikkaria varastamassa pojan suusta”
Taas tyypillinen emakko liikkeellä pikku porsaansa kanssa; pitäähän kaupan joustaa säännöistään (ja laittaa kassa punnitsemaan pullaa), kun Hän on liikkeellä Lapsen kanssa !