Näkyyhän se naamasta…
Ajan linja-autoa ja usein on sattunut, että iäkkäämmän puoleinen henkilö tulee kyytiin ja ilmoittaa määränpäänsä. Kerron normaalin aikuisten lipun hinnan, koska asiakas ei mainitse olevansa eläkeläinen saatikka näytä alennukseen vaadittavaa korttia. Tämän jälkeen hän luo minuun hämmentyneen katseen ja sanoo “Etkö näe naamasta, että olen eläkeläinen?”. En ole vielä keksinyt mitä tuohon voisi kohteliaasti vastata joten yleensä vaikenen hymyillen.
T:kuskivaan
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Sitten kun tästä viisastuneena sanot seuraavalle että näet hänen naamastaan että hän on eläkeläinen, kepistä tulee
Se on se ajatustenlukukurssi tainnu jäädä kuskilla käymättä.
Sano, että olet niin nuorekkaan näköinen, etten olisi arvannut.
Mieleen tulee vain lausahdus: “Sen näkee naamasta, kun lakkaa saamasta.”
Jos vaan uskaltaa: “Jotkuthan tekevät töitä vielä yli kuusikymppisinä, eli kaikki vanhat ihmiset eivät ole eläkeläisiä. Toisaalta, sinä olet niin vanhan ja köyhän näköinen, että tuskin olet töitä tehnyt enää vuosikymmeniin.”
“Minä”n kanssa olen samoilla linjoilla; Kun yrmyille eläkeläisille vain sanoo (muka yllättyneesti) että tottahan Te saatte eläkeläislipun, mutta minä vain luulin teitä paljon nuoremmaksi, niin äkkiä ne on on paljon parempaa pataa kanssasi.
Naiset, ne naiset.. “Luule” reilusti muoremmaksi ja melkein ne jo kädestä syö.
Yhdyn Marikan lauseeseen, että voi vaan tokaista että “ei, en näe naamastasi olevasi eläkeläinen, kun olet niin nuorekkaan näköinen” ;D
“No perkele, minä luulin vainajaksi.”
Vaikka ukkeli/mummeli näyttäisi 90v ja kyselee eläkeläislippua vaadin itse aina näyttämään sen kelakortin kääntöpuolen. Usein vanhoilla ihmisillä on tapana “yrittää säästää” väärissä paikoissa.
Kerjäs varmaan vaan kehuja…
Kerran meinasin kysyä eräältä naiselta hänen ikäänsä, kun mielestäni ei ollut yli 65v näköinen ja käytti eläkeläiskorttia. Onneksi en kysynyt, sillä vähän myöhemmin selvisi, että tämä rouva oli jo yli 80v. Eli eipä näe aina naamasta