Neuvoja palvelutiskillä asioiville
Olen valmisruoka-palvelutiskillä töissä jo toista vuotta. Kyllä osaan työni, vaikka moni aasiakas onkin toista mieltä. Tässä muutama vinkki:
1. Kyllä. Kaikki ruokamme ovat myyntipäivänä valmistettuja. Emme jäähdytä ruokaa edellisenä päivänä ja lämmitä sitä seuraavana päivänä, koska niin EI SAA tehdä. Ja jos sanon että ruoka on tehty tunti sitten, niin en valehtele asiakkaalle ihan vain kiusallani (välillä tekisi kyllä mieli).
2. Kyllä. Meiltä saattaa olla hetkellisesti joku ruokalaji loppu tiskistä, koska keittiö ei poikkeavan kysynnän johdosta ehdi valmistamaan ruokaa jatkuvalla syötöllä. Ruoka ei ole loppu ihan vain sen takia, kun kukaan ei jaksanut tehdä sitä lisää.
3. Kyllä. Piirakassa on reunat. Syötkö itse tehdystä piirakasta vain keskipalat? Saanen epäillä.
4. Kyllä. Ruokalistamme vaihtuu joka toinen päivä. Aina ei voi olla niitä iänikuisia lihapullia, kaalikääryleitä tai kreikkalaista salaattia ihan vain sen takia koska sinä aasiakas pidät juuri niistä ja nirsona ei mikään muu kelpaa.
5. Kyllä. Ne rasiat ovat siinä tiskin päällä mallina. Joka kerta ei tarvitse jokaista rasiaa erikseen hypistellä, varsinkin kun olet niihin samoihin rasioihin ostanut joka päivä viimeiset kymmenen vuotta. Ja kaiken lisäksi, rakas aasiakas; olet muille aasiakkaille hygieniariski.
6. Kyllä. Jos sanomme että ruoka on gluteeniton/laktoositon/vähälaktoosinen, niin silloin se on. Tässäkään tapauksessa emme valehtele kaiken huvin ja hyödyn vuoksi.
7. Kyllä. Meillä on ohjeet ja säännöt joita noudattaa, emmekä TÄSSÄKÄÄN tapauksessa kiusaa asiakasta huvikseen. Turha tulla jälkeenpäin pahoittelemaan kun huomaa olleensa väärässä, kun on ensin isoon ääneen kertonut kuinka minä en osaa työtäni, ja kuinka haluat vanhempaa ja ammattitaitoisempaa henkilökuntaa paikalle (itse olen 20). Minua ei siinä vaiheessa kiinnosta p*skan vertaa kuinka pahoillanne olette.
8. Kyllä. Mummon käppänät; tahtonsa voi ilmaista ääneen. Ei sinne partaansa tarvitse mumista, kun me myyjät emme ole ajatustenlukijoita. Ja sitten ei tarvitse ruveta tiuskimaan kun kysymme tiskin toiselta puolelta “Anteeksi, mitä tahdoitte, kun en oikein kuullut?”.
9. Kyllä. Jos ostat tonnikalasalaattia, niin silloin siihen kuuluu tonnikalaa. Ei siinä ruveta silloin nirsoilemaan että “Mä ottasin tota tonnikalasalaattia, mut älä laita sitä tonnikalaa siihen ku mä en oikein siitä välitä”. (Helppo homma, kun tonnikala tosiaan on sekoitettu sinne salaatin sekaan ja koostumuksesta noin 50% on tonnikalaa.)
10. Kyllä. Tiskille tultaessa tervehtiminen kuuluu hyviin käytöstapoihin. Ja pois lähtiessä kiittäminen on myös ihan suotavaa. Ei vain lähdetä siitä tiskiltä niin että paketti lähtiessä riuhtaistaan myyjän kädestä ja lähdetään mitään sanomatta kassoja kohti.
M: “Päivää!”
A: “Mä otan muusia.”
M: “Minkälaiseen rasiaan laitan?”
A: “NO TOHON PIENEEN!”
M: “Kiitos. Ja noin olkaa hyvä.”
A: …. (tässä vaiheessa ollaan jo puolimatkassa kassoille päin.)
11. Kyllä. Myyjä voi sanoa asiakkaalle ‘päivää’ ilman että asiakkaan pitäisi ostaa jotain tiskistä.
M: “Päivää!”
A: “EN MÄ OSTA MITÄÄN!”
M: “Kiitos…”
(Yleensä tämä jälkeen asiakas yrittää hetken päästä kiilata jonon ohi kun olisi sittenkin ottanut jotain.)
12. Kyllä. Jonotusnumeron SAA ottaa. Muuten voi joutua odottamaan VÄHÄN kauemmin. Varsinkin klo 11 lounasruuhkan aikaan. Eikä tarvitse näyttää tympeää naamaa kun totean kohteliaasti, että kannattaa ottaa jonotusnumero, niin pääsee nopeammin tiskille ja kaikki saavat silloin omalla vuorollaan.
A: “Mä ottaisin ton yhden marjarahkan.”
M: “Anteeksi minulla on vielä vähän kesken tämän toisen asiakkaan kanssa. Kannattaa ottaa jonotusnumero niin saatte haluamanne ajallaan.”
A: “Mut ku mä en tarvii kun ton yhden purkin tota rahkaa. Se on tossa valmiina. Kyllä sä sen tässä välissä kerkeät antaa.”
M: “Olen pahoillani mutta tässä oli aika monta asiakasta ennen teitä.”
A: “NO MUTTA KUN EN TARVITSE KUIN SE YHEN PURKIN!”
M: “Ottakaa jonotusnumero.”
A: “MINÄ EN OTA SITTEN YHTÄÄN MITÄÄN JOS KERRAN PITÄÄ YHEN PURKIN TAKIA JONOTTAA VUOROA!” (niin kuin kaikki muutkin asiakkaat tekevät).
Kiitos että joku ihana ihminen on keksinyt moisen palstan mihin voi tulla purkautumaan. Tässä on kolmen vuoden aikana saanut vaikka mitä p*skaa niskaan. Onneksi on olemassa niitä päivää piristäviä asiakkaita. Ilman teitä kuuppa halkeaisi alta aika yksikön. Kiitos siitä. 
T:Kirppu
P.S. Mummot; vaikka te olette iäkkäämpiä ja kokeneet sodan (jota jaksatte ja muistatte tunkea joka väliin) ja kaikkea muutakin todella “hienoa” ja ihmeellistä, mistä moinen myyjälikka ei voisi edes kuvitella, niin se ei silti oikeuta teitä kohtelemaan nuorempia ihmisiä kuin kiloa p*skaa! Kiitos teille niistä monista hetkistä kun olette solvanneet ja lytänneet meidänkin työntekijoitä maanrakoon ihan vain omaa tietämättömyyttänne. Vaikka olettekin paljon fiksumpia ja filmaattisempia kaikkine sotineen, niin olette meille silti asiakkaita muiden asiakkaiden joukossa. KIITOS!
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Ah, tuli mieleen ihan omat palvelutiskiajat.Onneks pääsin tostakin poies. Jaksamista Kirpulle, joku päivä se loppuu
Kuulostaa tutulta ihan vaan asiakkaana sivusta seuranneena…
Tuo on kumma että kaikkia rasiota yms pitää hiplata omin sormin, saati jotain irtomyyntitavaraa mitä itse pitäisi ottaa. Vaikka jotain kuivattuja hedelmiä tai suolakurkkuja mihin on ottimet. Kyllä sitä toki selitellään että on omat sormet puhtaat, vaikka on koskettu kaupan oven kahvoihin jne. Napina onneksi loppuu yleensä siihen kun sanoo että voihan teidän sormet olla putipuhtaat, mutta entäs sen edellisen hipeltäjän, enhän voi tietää onko hän juuri niistänyt nenänsä käsiin tai käynyt vessassa pesemättä sormiaan.
“Turha tulla jälkeenpäin pahoittelemaan kun huomaa olleensa väärässä, kun on ensin isoon ääneen kertonut kuinka minä en osaa työtäni, ja kuinka haluat vanhempaa ja ammattitaitoisempaa henkilökuntaa paikalle (itse olen 20). Minua ei siinä vaiheessa kiinnosta p*skan vertaa kuinka pahoillanne olette.”
Vaikka se ei aspan v*tutuskäyrää sillä hetkellä laske, niin anteeksipyyntö asiattomasta käytöksestä aasiakkaalta on kyllä ihan mahtava juttu. Ehkä aasiakas jopa otti opikseen ja myöhemmin käyttäytyy hyvin, eikä jatka maailman napana olemista. Vaikka aspaa ei kiinnostaisi, niin silti aika vaarallista sanoa että ei tartte ollenkaan tulla pahoittelemaan huonoa käytöstään. Mieluummin niin kun ei ollenkaan.
Kaikki muut kohdat päti mullekin mut tosta tervehtimisestä en enää pitkään aikaan jaksanu enää ärsyyntyä. Jos asiakas muuten oli asiallinen, tiesi mitä halusi eikä jäänyt nillittämään joka hiton pikkuasiasta, niin mä olin ihan tyytyväinen siihen…
Miksei sitä yhtä onnetonta marjarahkapurkkia olisi voinut antaa jonotusnumeron ohi, jos se todellakin oli siinä valmiina ja asiakas käsi ojossa? Olisi kuvauksen perusteella kestänyt alle 2 sekuntia saada aikaiseksi tyytyväinen asiakas.
Tuli elävästi mieleen viimeisin Ankkarock, jossa joku tanopää oli keksinyt ottaa vastaan luottokortteja kaljatiskillä. No eihän ne rakkineet toimineet, ja tästä aiheutui aivan tajuttomat jonot. Tiskille päästyäni otin tasarahan seteleitä kouraani ja yritin heilutella myyjälle, joka oli seisonut tumput suorina monta minuuttia ihmettelemässä että eikö tämä korttikone nyt vieläkään toimi. Lopulta pyysin ystävällisesti “mulla olis tässä tasaraha, antaisitko 4 tuoppia kun näkyy olevan tuossa ihan valmiina”. Myyjä siihen vaan vittuuntuneen oloisesti että kuule odota vaan omaa vuoroas, mulla on tässä vähän hommat kesken.
Kukahan perustaisi apalvelija.netin?
“Miksei sitä yhtä onnetonta marjarahkapurkkia olisi voinut antaa jonotusnumeron ohi, jos se todellakin oli siinä valmiina ja asiakas käsi ojossa? Olisi kuvauksen perusteella kestänyt alle 2 sekuntia saada aikaiseksi tyytyväinen asiakas.”
No ei tullut mieleen että siinä on joku saattanut jonottaa jokusen pitkän minuutin juuri sen kyseisen purnukan vuoksi ja sitten se tökätään jollekin röyhkeälle joka punkee jonon ohi sillä verukkeella kun hänellä sattuu olemaan sellainen ja sellainen “ihan pieni juttu vaan”. Ne pienetkin jutut yleensä kestää kestää kestää kestää ja kestää. Etenkin tuttu efekti apteekeista.
Itse haluaisin olla kohtelias asiakas, enkä aspojen riesana, mutta tervehtiminen ei multa silti onnistu. Kun siinä tiskin edessä pähkäilen, että mitä ottaisin, ja päädyn johonkin lopputulokseen, ei enää päässä pyöri muuta, ja se on päästävä heti sanomaan, kun oma vuoro tulee, ennen kuin unohtuu. Kiitoksen sentään osaan loppuun sanoa.
Mummotko ne partoihinsa mumisevat?
Pienoista sukupuolisyrjintää kun ei vaareja haukuta…
Kyllä ne yleensä mummoja on jotka ovat joko äänensä menettäneet tai heillä ei sitä koskaan ole ollutkaan, vaareilla tuppaa sitä reipasta ääntä kuitenkin olevan. En tiedä johtuuko muinaisista sukupuolirooleista vaiko naisen biologiasta joka tuollaiseen mumisemiseen johtaa.
Kylla meikalainen soisi itseleipomastaan piirakasta keskuksen ja jattaisi reunat. Ihan helposti.
Ja tuo ykkoskohta on vahan hassu. Eiko sita saa edes kysya? Eivat asiakkaat valttamatta tieda, mika on sallittua ruokapuolella ja mika ei.
Ja pakko sanoa tuosta rahkapurkista; jotenkin se vaikuttaa lahinna asiakaspalvelijan jaarapaisyydelta. Kun kerran on jonotusnumerot kaytossa niin sitten siita EI poiketa, vaikka maailma loppuisi. Ei, vaikka voisi ilman kummempaa vaivaa ojentaa sen purkin. Kun on saannot, niita totellaan pilkulleen, aina. Piste.
Ei se vaarin ole, mutta toisinaan joustaminenkin on hyva juttu.
sano välillä kyllä niin kyllä se siittä.
Arawn:
Joustaminen on ihan jees, mutta…
Annapa yhdelle mummolle yksi pieni rahkapurkki jonon ohi, niin siinä on kohta 17 mummoa/vaaria/äippäliiniä/mitävaan ilman vuoronumeroa pyytämässä ihan vaan jotain yhtä pientä. Haluaisitko itse olla numerolapun kanssa jonossa, jonottanut jo kymmenen minuuttia, kun joku kiilaa ohitsesi?
Pakko kommentoida tuota rahkapurkkiepisodia ja noita muita kommentteja. Jos joku asiakas tulee ja sanoo juuri jotakin tuommoista “mulla ois vaan tää/toi yks” vaikka kaupankassalla niin sillä ei ole mitään väliä. Muutkin asiakkaat jonottavat kiltisti siitä huolimatta monta tuotetta heillä on. Jos on valinnut tulla tiettyyn kauppaan ruuhkaisimpana aikana niin silloin täytyy vain kiltisti sopeutua yhteiskunnan vauhtiin ja jonottaa tai olla ilman rahkapurkkia. Jos asiakaspalvelija tekisi poikkeuksen yhden aasiakkaan kohdalla, hän voisi samantien laittaa tiskille kyltin: “Jos ostat vain yhden tuotteen saat kiilata jonon ohi.”
Aspa teki oikein pitäessään päänsä sen rahkapurkkityypin kanssa, ja joka muuta väittää, ei asiakaspalvelusta mitään tiedä. Jos on jonoa, niin jonotetaan. Ja minusta lupaa etuiluun pitäisi kysyä nimenomaan niiltä kaikilta muilta asiakkailta, koska jos myyjä päättää pyynnöstä joustaa, hän voi loukata jotain toista siellä jonossa. Sellaista joka jonottaa ihan yhtä pienen ostoksen ja tasarahan kanssa. Siinäpähän kuuntelet sitten huutoa parhaassa tapauksessa useammastakin leipäluukusta.
Plus vielä se pikku juttu, että saatuaan sen rahkapurkin asiakas aika varmasti “muistaa” että tarvitsi vielä sitä ja tätä.. ja vielä tota.. ja vielä kysyisi iiiihan nopeasti paria asiaa ja niin edelleen.. Usein näistä kiilareista ei todellakaan pääse eroon siinä 2 sekunnissa niinkuin joku väitti..
Ja ihan vinkkinä jos on pakko kiilata. Kannattaisiko kysyä lupaa kiilaamiseen niiltä jonossa olevilta asiakkailta ennemmin kuin aspalta?? Heitä se kiilaaminen kuitenkin loppupeleissä enemmän koskettaa kuin aspaa.. Ja jos aspa antaa luvan kiilaamiseen ilman muiden asiakkaiden “lupaa” se voi herättää aika paljonkin närää = ikävä pakkorako ja itse en sen takia koskaan suostu moiseen.. Mutta asiakkaiden nyökättyä suostumuksensa ohitukseen he eivät enää voi valittaa aspalle jonon seisomisesta, koska itse pehmoina antoivat sille kiilaamiselle luvan..
Arawn, aasiakas?
Trikki, aasiakas?
Arawn: eikö sinulle ole jo lapsena opetettu että JONOSSA EI ETUILLA?
Aika usein kuitenkin näkee niitäkin asiakaspalvelijoita, jotka pystyvät palvelemaan kahta asiakasta yhtä aikaa. Toista kuunnellaan ja toiselle annetaan joku valmis tuote hyllystä tai vastataan johonkin yksinkertaiseen kysymykseen. Baarimikot ovat yleensä aika huippuja monen asiakkaan palvelussa. Ei minua asiakkaana ainakaan häiritse jos joku käy kysymässä/pyytämässä jotain kesken palvelusession. Usein itseltäkin menee aikaa miettimiseen.
Korjaan vähän edellistä viestiäni - tuo siis yleensä, että jonossa ei kiilailla. Mutta on paikkoja, jossa tietyillä kriteereillä saa kiilata - meilläkin koulumme kahvilassa saa kahvin ottajat ohittaa lounasta tilaavat asiakkaat.
“6. Kyllä. Jos sanomme että ruoka on gluteeniton/laktoositon/vähälaktoosinen, niin silloin se on. Tässäkään tapauksessa emme valehtele kaiken huvin ja hyödyn vuoksi.”
Tähän kohtaan on pakko kommentoida…
Jotkut ihmiset eivät tunnu ymmärtävän mitä eroa on esim. laktoosittomalla ja maidottomalla.
Kyse ei ole valehtelusta tai mistään tarkoituksellisesta, vaan ihan inhimillisestä tietämättömyydestä/ymmärtämättömyydestä.
Itselläni on maitoallergia (siis allergia eikä laktoosi-intoleranssi, eli ruoan täytyy olla täysin maidoton. Laktoositon tai vähälaktoosinen ruoka EI sovi), ja valitettavan usein on käynyt niin, että jotain ruokaa on väitetty maidottomaksi, mutta tosiasiassa se onkin ollut vain laktoositon.
Siksi esim. sellaisissa paikoissa, joista en ole aiemmin ostanut ruokaa, täytyy - ihan ystävällisessä hengessä ja kohteliaasti tietenkin - varmistaa, että ostamassani ruoassa ei tosiaan ole maitoa missään muodossa.
Olen pahoillani, jos joku asiakaspalvelija kokee tällaisen varmistamisen sen aasimaisuudeksi, yritän vain pitää huolta terveydestäni.
Viimeiseen kappaleeseen viitaten, olipa aika tympeää lukea sodan vähättelyä. Tajuan ettei sillä voi kaikkea oikeuttaa, esim. just kiilaamista kauppajonossa vain sanomalla että olin sodassa, mutta silti kunnioitusta veteraaneille, jotka ovat nykynuorten(kin) puolesta siellä sodassa taistelleet. En tajua mikä oikeuttaa nuoremman sukupolven käyttäytymään niin kiittämättömästi että voi morkata vanhempien ihmisten sotakokemuksia.
Melko mahdotonta arvailla ihmisten ikää myynti/kassa -työssä. Harmaat hiukset ei tarkoita, että on tullut sotia todistettua. Toisaalta toivoisi, että nämä eläkeläiset, joista tällä sivustolla usein naristaan, voisivat lueskella näitä juttuja. Harvemmalla taitaa olla edes tietokonetta. Ja toisaalta taas, he ovat varmasti myös ihmetelleet nuorina miksi pitää kaupassa näin tyhmästi toimia jne.. Paska muuttuu.. Ite en jaksaisi kaupan kassalla varmaan päivääkään. Pointsit kotiin teille jotka jaksatte.
Siis olitko nyt toista vuotta vai oletko kokenut monia “kolmen vuoden” aikana?
“6. Kyllä. Jos sanomme että ruoka on gluteeniton/laktoositon/vähälaktoosinen, niin silloin se on. Tässäkään tapauksessa emme valehtele kaiken huvin ja hyödyn vuoksi.”
—
Ikävä kyllä edelleenkin törmää ihmisiin, joiden mielestä hyla/into/muu vähälaktoosinen on sama asia, kuin laktoositon, “joo, on se ihan laktoositon, se on tehty hyla-maitoon”… Ei kiva - oma elimistö kun ei kestä laktoosia ollenkaan. Siksi mä olen tässä suhteessa minulle uusissa ruokapaikoissa aasiakas täst’edespäinkin ja varmistan asian - ei innosta viettää useampaa tuntia mm. tuskanhikeä valuen vessassa ihan vaan sen takia, että asiakaspalvelija ei pitäisi minua aasiakkaana.
Muuten kyllä ISO KIITOS teille kaikille meidän asiakkaiden käytöskukkasia kärsimään joutuville - koettakaa jaksaa!
Just joo, mahtava logiikka. Ehkä olisi saanut yhden tyytyväisen asiakkaan mutta entä ne kaikki muut jotka jonottaa kiltisti?
Pitäisi olla aasiakkaalla termit hallinnassa jos haluaa oikeasti jotain. Kahvilaamme tuli täti ruuhka-aikaan joka kyseli että onko meillä kananmunatonta ja MAIDOTONTA kahvileipää. Monesti olen kysynyt tälläisilta maidottoman tinkaajilta että tarkoitatteko varmasti maidotonta, että ei laktoositonta tai hylaa ja aina vastaus on ollut närkästyneeseen sävyyn jotain että “kyllä minä itse tiedän mitä minä haluan!” Tämän kerran jätin kysymättä ja kulutin aikaa aika monen tuotteen tuoteselosteen lukemiseen, kun en heti osannut suoralta kädeltä sanoa että onko meillä tälläista tuotetta. Ja ikäväkseni jouduin asiakkaalle toteamaan että sellaista tuotetta ei valitettavasti tarjonnastamme löydy. Asiakkaan kommentti oli “OK, ei se mitään otan sitten tuon jäätelön kun se näyttää olevan HYLAA!” Juu laitetaanpa sitten sellainen, kiva kun jotain sentään löytyy…(Ajatuksissani kirosin, kananmunattomia ja laktoosittomia tuotteihan meillä kyllä on, mutta olkoon jatkossakin ilman kahvileipää jos kerran pitää olla aasi!)
Ja pakko sanoa tuosta rahkapurkista; jotenkin se vaikuttaa lahinna asiakaspalvelijan jaarapaisyydelta. Kun kerran on jonotusnumerot kaytossa niin sitten siita EI poiketa, vaikka maailma loppuisi. Ei, vaikka voisi ilman kummempaa vaivaa ojentaa sen purkin. Kun on saannot, niita totellaan pilkulleen, aina. Piste.
Kauheeta kun palkitaan ne ihmiset jotka kiltisti noudattavat sääntöjä. Miksi ei huomioida niitä joilla on “vain tää yks nopee juttu!!!” kun he ovat niin paskantärkeitä että heidän kiireensä ylittää kaikkien muiden kiireen. Totta kai nopea palvelu kuuluu niille jotka osaavat sitä vaatia!
Asiani ydin ei ollut ensinkään tuossa rahkapurkissa, vaan siinä että järjen käyttö olisi toivottavaa. Kukaan meistä (Kirppua lukuunottamatta) ei tiedä mokomaan rahkapurkkiin liittyviä faktoja, joten siitä on turha keskustella sen enempää. Pohditaan asiaa mielummin yleiseltä kantilta.
Valitettavan usein törmää asiakaspalvelijoihin, jotka toimivat hölmösti, suorastaan työnantajan liikevaihtoa vahingoittavasti, kun eivät osaa tai halua joustaa soveltamalla maalaisjärkeä arkipäivän tilanteisiin, vaan noudattavat putkiaivoisesti työnantajan ohjeita. Aiemmin esitinkin jo esimerkkitilanteen, jossa hitusen järkeä käyttämällä massiiviset jonot olisivat lyhentyneet huomattavasti.
Tuo putkiaivoinen toiminta voi toki johtua myös pomosta, joka ei salli alaistensa käyttää omia aivojaan. Mutta myös tässä tapauksessa on mielestäni tarpeen nostaa asia esille palvelutilanteessa, jotta asiakkaiden harmi kantautuisi ennen pitkää myös pomon korviin, ja palvelutilannetta haittaaviin työohjeisiin saataisiin jossain vaiheessa muutos.
No niin varmaan tapaa niitä putkiaivoja, mutta tämä aspa ei tarinan perusteella lukeudu heihin kun oli jo valmiiksi palvelemassa toista asiakasta. Ja voidaan me tällaisista virheistä puhua ihan yleiselläkin tasolla, mutta silloin ei todellakaan ole syytä syyllistää tämän tarinan oikein toiminutta aspaa.
Aijai! Olen itse töissä palvelutiskillä tällä hetkellä, ja voi kuinka tutunkuuloisia tarinoita tuossa onkaan
Se on juuri niin paha paikka kuin miltä kuulostaa… Inhottavinta on se, kun asiakkaat kurottelevat tiskin lasien yli (joissa muuten lukee “älä nojaa lasiin”) ja pyrkivät sormella TÖKKÄÄMÄÄN kohtaan mistä haluavat esim. savulohen palan poikki. Ja kun nämä ovat sellaisia ruokia mitä ei edes kuumenneta enää… Huoh. Hygieenistä!
Nuo tökkijät on ehkä ällöintä ikinä. Kurotellaan, sorkitaan eikä tajuta että siinä tiskin edessä on lasit IHAN SYYSTÄ. Siksi en juurikaan itse käytä palvelutiskin tuotteita; koskaan ei tiedä mikä örkki on käynyt ruokia tökkimässä. Joku on jopa yrittänyt omin käsin saalistaa savukalanpalaa hedelmäpussiin tiskin yli, kun myyjän silmä on välttänyt. Mietin vaan, missä hedelmävaa’alla sekin olisi punnittu…
Rahkapurkin kanssa myyjä toimi 100% oikein, jos on jonoa niin kaikki asiakkaat ovat siinä kohtaa samanarvoisia. Jos aasiakas kerrankin pääsee etuilemaan, se tulee toistumaan toistumistaan, ja lopulta kaikki kiilailijat ovatkin sitten niskan päällä.
On totta, että sodan läpikäyneet ihmiset ovat sankareita kaikki, mutta ei niillä 60 vuotta sitten tapahtuneilla asioilla ole mitään tekemistä kassajonon tai rahkapurkkien kanssa…rispekt, mutta ei etuilua kiitos.
Olen samaa mieltä kanssasi siinä että terveen järjen käyttö on sallittua MUTTA EI KOSKAAN siinä tilanteessa kun muut asiakkaat kärsisivät. En hyväksy etuilua ellei siihen ole joku todella hyvä syy. Ja röyhkeys ja itsensä tärkeämmäksi tekeminen eivät ole hyviä syitä.
“6. Kyllä. Jos sanomme että ruoka on gluteeniton/laktoositon/vähälaktoosinen, niin silloin se on. Tässäkään tapauksessa emme valehtele kaiken huvin ja hyödyn vuoksi.”
Pakko kommentoida tähän.. mulla on täysin vehnätön ruokavalio, ja joo jos mä kysyn, että onko tämä vehnätön tuote niin vastaus: “joo, kyllä se on gluteeniton ei riitä”. Joten silloin se kysymys on pakko toistaa, pahoillani siitä jos se jollekin tuottaa harmaita hiuksia, mutta kun vehnätön ei ole täysin sama kuin gluteeniton. Siinä gluteenittomassa tuotteessa kun voi olla vehnää tärkkelyksen muodossa ja se ei allergiselle käy.
Tuo jonotusnumeroasiahan on sellainen, että jos alkaisi asiakkaan toiveiden mukaan ja ostosten pienuuden mukaan ihmisiä jonon ohi palvelemaan, niin kohtahan siinä olisi kaksikymmentä tyyppiä huutamassa, että kun tuokin sai tuon ja tuon ilman numeroa jonottamatta.
No olihan meilläkin asiakas, joka ajatteli, että kun hänellä on tasaraha tupakka-askista kädessään, niin hän voi rynnätä koko jonon ohi. Minä vain en välttämättä vähän ajan päästä muista, että asiakas on tämän tupakan ostanut ja se jää lyömättä koneeseen, vaikka rahat siellä ovatkin. En valitettavasti voi kesken kaiken kamalan jonon lähteä sivuhyllyssä olevaa tupakka-askia hakemaan lyödäkseni sen koneeseen ja vanha tapahtuma oli koneessa kesken, joten en voi kesken kaiken lyödä sinne toista tapahtumaa.
Ei se myyjänkään muisti valitettavasti riitä muistamaan, että nyt meni tässä jonon ohi yksitoista Iltistä, kymmenen eri merkkistä tupakkka-askia ja pari Seiska-päivää ja karkkipussia päälle. Joten myyjät eivät todellakaan tee tätä vittumaisuuttaan, mutta moni asiakas ei taas osaa ajatella omaa nokkaansa pidemmälle.
“1. Kyllä. Kaikki ruokamme ovat myyntipäivänä valmistettuja. Emme jäähdytä ruokaa edellisenä päivänä ja lämmitä sitä seuraavana päivänä, koska niin EI SAA tehdä. Ja jos sanon että ruoka on tehty tunti sitten, niin en valehtele asiakkaalle ihan vain kiusallani (välillä tekisi kyllä mieli).”
Tunnet varmasti itse omaan työhösi liittyvät määräykset, mutta asiakkaan ei tarvitse olla mikään asiantuntija. Eihän (moni) ruoka miksikään mene yön yli säilytyksessä, joten kysymys on ihan relevantti. Jos asiakas ei usko puhetta onkin sitten jo ihan toinen juttu.
Te aspat, jotka väitätte että on aasiakas jos tivaa ruuan gluteenittomuudesta kun kerran olette sanoneet ruuan olevan gluteenitonta, lukekaapa keliaakikkojen kokemuksia asiasta täältä: http://www.keliakiayhdistys.fi/forum/
Sanokaa uudestaan sen jälkeen että nämä tivaajat ovat aasiakkaita kun eivät usko kerrasta. Ei me keliaakikot huvikseen jankata, niin usein vain ne merkinnät ja vakuuttelut eivät pidä paikkaansa.