Pehmeät paketit
Tapahtui kassalla. Keski-ikäinen nainen ostoksilla. Ilmoitan loppusumman ja asiakas maksaa ja siirtyy pois kassa-alueelta.
Hetken päästä nainen palaa ja tulee ihan naamani eteen ja kirjaimellisesti huutaa: “PEHMEÄT PAKETIT 99 senttiä, pehmeät paketit 99!!”, ja heiluttaa samalla Juhlamokkaa kädessään.
Minulla ei hetkeen välähdä mitä asiakas oikein huutaa, niin totean että ei meillä koskaan Juhlamokat niin halpoja ole olleet.
Asiakas jatkaa huutamistaan: “pehmeät paketit 99 senttiä!!”. Sanoin asiakkaalle että minä olen viimeinen ihminen jolle sinä alat huutamaan, pyydän toisen kassan jos rouva tulee näyttämään mistä on ottanut 99 senttiä maksaneen kahvinsa.
Kahvihyllyn luo päästyäni totean että kaikilla kahveilla oikeat hinnat ja sillä Juhlamokallakin normaalihinta, että mistäköhän rouva sen kahvinsa on napannut.
Silloin huomaan muutaman ilmaantuneen kahvipaketin karkkihyllyssä ja iso juliste “pepe patukat 0,99″.
Rouva menee hieman vaikeaksi kun kysyin että tästäkö nappasit, ja että joku oli nämä tähän nostanut, että nuo patukat sen verran maksavat, että voidaan kyllä tehdä palautus siitä pehmeästä paketista vai haluaisitteko halvempaa kahvia, meillä halvin maksaa 1,19?
Asiakas ei halunnut mitään tilalle ja poistuessaan toteaa vielä että kummankohan meidän tässä kuuluu pyytää anteeksi.
T:neitikassa
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Jaaha, sama aasi ei osaa lukea eikä muutenkaan tunnu olevan kaikki kohdalla, jos kahvipaketti on pehmeä niin se on aukinainen tai erikoiskahvia eikä minulla ainakaan voisi mitenkään tulla mieleen että “pehmeä paketti” viittaisi mitenkään muutenkaan kahviin
voi hyvä ihme
Kahvihan on suomalaisille pyhä asia, ja sen hinnasta mennään aikuisten oikeasti sekaisin.. Näköjään ihan kirjaimellisesti.
Täytyy olla jokseenkin paha lukihäiriö jos saa väännettyä Pepe patukoista pehmeitä paketteja. Hupaisa täti
Tyhmyyden vielä jotenkin sietää, mutta se kuinka kovaan äänen tätä tyhmyyttä kuulutetaan menee jo yli. Jos edes pahoillaan jälkeenpäin osaisivat olla.
Ainakaan meidän kaupassa “pehmeitä” paketteja ei saa edes myydä, ne kirjataan hävikkiin.
Meitä on moneen junaan…
lukihäiriö varmaankin…
Maikku: ei siinä mitään lukihäiriötä tarvita. Yleensä penniä venyttävät (tai muutkin) aasiakkaat vain yksinkertaisesti vilkaisevat kylttejä päin ja näkemästään muutamasta kirjaimesta sitten muodostavat itselleen mieluisan lauseen.
Mitä ne kahvipaketit siellä lakuhyllyssä teki?
Joku oli tietenkin ottanut muutaman paketin ja päättänyt, että ei sitten otakaan ja jättänyt ensimmäiseen paikkaan missä paketti pysyy, eikä asiaa oltu vielä huomattu. Ei myyjän koko aikaa tarvitse olla vahtimassa, onko joku laittanut jotain väärään paikkaan.
Luna, myyjät tietenkin vieneet aikansa kuluksi ne sinne. Ketkäs muut.
Srsly, etkö millään keksi minkä takia ne ovat mahtaneet sinne päätyä?
Juu, vakavasti ottaen tiedän luultavasti miksi paketit olivat vikahyllyllä, mutta toisaalta alkuperäisessä tekstissä mainittiin “muutamasta ilmaantuneesta kahvipaketista.” Eli olivat lojuneet siellä ehkä pidempäänkin? Tai joku on harrastanut hamstrausta ja ilmojen pihalle päästelyä. Anyway, sama minulle. Kunhan kirjoittelin.
Joo kun on kahvista kyse niin mammat vilkaisee hätäseen sen isolla kirjoitetun hinnan. Kukaan ei siinä kahvinsa kanssa kassalle juostessa mieti, mitä se juhlamokka teki tampoonihyllyssä…
Kyllä minä ainakin ostan useinkin pehmeitä kahvipaketteja. Eivät ne kaikki ole tyhjiöpakattuja tiiliskiviä, nykyään yhä vähemmän ja vähemmän.
Erehtyminen on inhimillistä ja erittäin yleistä, ainakin minulla jokapäiväistä. Säästyy tosi paljon aikaa, energiaa ja hermoja jos ei jokaisesta omasta tai kanssaihmisen töppäyksestä nosta tuommoista sirkusta kuin tarinamme täti-ihminen. Ei tuommoisella riehumisella kuin pilaa oman ja muiden päivän.
Erehdykset voivat olla hassuja ja sympaattisiakin. Eikä tuo Pepelakujen muuntuminen rouvan ajatuksissa pehmeiksi paketeiksi ole itse asiassa hauska sattuma?
Aika lyhytnäköistä alkaa raivota muitten erehdyksistä kun kohta voi olla itse se joka erehtyy…
Rita: Öö, ei ole hauska sattuma. Ei ainakaan siinä vaiheessa, kun aasi paukkaa omalla kohdalle huutamaan vääryttää sun muuta.
Osa-aikamyyjä: Kirjoitin että erehdykset voivat hauskoja ja yritin sanoa että tämäkin erehdys olisi ollut pohjimmiltaan hauska. Suuttuminen ja riehuminen ei ollut hauskaa ja kirjoittelinkin kommenttiini että tuommoinen pilaa sekä oman päivän että muitten päivän.
Jos jaksat kunnolla lukea kommenttini huomannet että en väittänyt tätä tapausta hauskaksi. Aika suuri osa kommentistani oli yleistä.
En usko että on ollut kysymys lukihäiriöstä vaan mainosta ei ole edes luettu, katsottu vain hinta.
Itsekin tuossa eräänä päivänä aloin syvästi pohtia, että onko suurin osa ihmisistä lukutaidottomia.
Tapaus 1:
Nainen tulee karkkipussin kanssa kassalle. Ilmoitan hinnan, jolloin nainen kertoo hinnan olleen hyllyssä halvempi (perus…). No, kipitän katsomaan ja näen samaisten karkkipussien edessä kyltin jossa lukee naisen kertoma hinta. Hyvä muuten, mutta kyltissä lukee kissan kokoisin kirjaimin “Bon Bon Karkit 1,50€ ” (Bon Bon pussit ovat heti niiden karkkien vieressä, joita nainen toi kassalle). Naisella siis ei ollut Bon Bon karkkeja ja jos hän olisi viitsinyt mainoksen lukea niin olisi tajunnut mitä karkkeja mainos koski.
Tapaus 2: Mies tulee kassalle hieromalaitteen kanssa. Kassakone ilmoittaa hinnaksi 79e, jolloin mies kertoo hinnan ollee hyllyssä 29e. No, kipitänpä taas katsomaan. Taas A-4 kyltti jossa tosiaan lukee hinta 29e. Siinä tosin mainostetaan lömpörullia, eikä mainos edes ole hieromalaitteiden kohdalla.
Lukuisia muitakin en-lue/en-osaa-lukea-mainoksia -tapauksia on käynyt, nämä tulivat nyt ensimmäisenä mieleen.
J.T, kerroit ensimmäisessä tapauksessa hyvän esimerkin siitä kuinka heikosti ne hinnat usein ovat kaupassa esillä.
Ne tavarat on valitettavan usein vähän eri paikassa kuin laput (juurikin 1. esimerkkisi), laput ja niiden tekstit osittain päällekäin, lapussa jotain ihan muuta tekstiä kuin tuotteessa vaikka oikea lappu olisikin, tai sitten puuttuu hintalappu kokonaan. Hinta saattaa olla yläpuolella, alapuolella, viistossa tai jopa tuotteen takana liki piilossa. Tästä on vähän paha mennä syyttämään yksin sitä asiakasta.
Lähtökohtaisesti sitä olettaa, että jos itse tuotteessa ei roiku hintalappua, niin sen pitäisi olla sen tuotteen kohdalla eikä vain jossain siellä päin.
Vakkari: Kuten täällä on aiemminkin yritetty selittää, hintalapuissa yleensä lukee, mistä tuotteesta on kyse. Eri asia olisi, jos hyllynreunassa olisi lappu, jossa lukee pelkästään “29,90″ eikä mitään muuta, mutta enpä ole vielä tähän mennessä sellaiseen törmännyt missään kaupassa. Kyllä niissä lukee tuotteen nimike, merkki ja muut tuotteen yksilöivät tiedot.
Usein lapussa lukee myös ean-koodi, jonka viimeisistä numeroista voi tarkistaa, jos on epävarma hintalapun tarkoittamasta tuotteesta. (Ei tietenkään aina, mutta sanoinkin, että USEIN.) Anteeksi nyt jos olen liian “kaupantäti” täällä, ehkä nämä eivät niin selviä asioita sellaisille, jotka eivät ole kaupassa olleet töissä, mene tiedä.
Niin, ja vielä: aina ei yksinkertaisesti ole mahdollista saada hintalappua aseteltua millilleen tuotteen kohdalle, ja ne saattavat myös siirtyä “itsekseen”, samoin kuin ne kahvipaketit vaeltavat itsestään sinne karkkihyllyyn!!
Vakkari: Niin.. eli kuvittelepa nyt eteesi A-4 paperi, johon tilaa säästämättä on kirjoitettu selkeä tuotenimi hinta. Eli jos kissankokoisin kirjaimin lukee “BON BON-PUSSIT 1,50€” niin mikä siinä on niin epäselvää että kassalle pitää raahata kaikkea muuta paitsi BonBoneja?
Joo-o, siellä hyllyssä kun tuppaa tosiaan olemaan vähän muutakin kuin se yksi ja ainoa tuote, niin ei kai niitä lappuja pysty mitenkään laittamaan aina millilleen sen oikean tuotteen kohdalle… Voi laskea jo melkolailla sadoissa kerroissa, montako kertaa minäkin olen niitä lappuja juoksennellut kassalta tarkistamaan ja lukihäiriöitä löytyy mitä ihmeellisimpiä (ananaskirsikka muuttuu asiakkaan silmissä paprikaksi, nestemäinen huuhteluaine viiden kilon pesujauheeksi, pandan suklaalevyt fazereiksi jne jne…). Voi vaan kuvitella minkä kokoisia hehtaarihalleja kauppojen pitäisi olla, että saataisiin ne laput niin hyvin paikalleen ettei asiakkaitten niitä tarvitse vaivautua lukemaan, saati sitten ajattelemaan.
Kylli: Vähän epäilyttää että ymmärrettäisiinkö niitä hintoja silloinkaan. Muistan myös erään tapauksen kun eräs paruskunta osti kassallani tuorekelmua. Kuittia tutkaillessaan he sanoivat hyllyssä olleen eri hinta. Lähsin herran kanssa sitä katsomaan ja selvisi että:
a) Hinta oli toisenmerkkisen kelmun
b) Tämä toisenmerkkinen, halvempi kelmu (sekä tuotteen hintalappu) oli KAKSI hyllyriviä alempana kuin tämä pariskunnan kassalle tuoma kelmu.
*Paruskunta: pariskunta
Ole onnellinen J.T, että samassa hyllyssä sentään, sehän on jo aikamoista edistystä:D Tänään just viimeksi ongelmana oli se, kun asiakkaalla oli iso paketti elintarvikkeita ja hinnan piti kuulemma olla kuudesosa siitä, mitä kassakone näytti. Kas kummaa, pienempi hinta tarkoitti samaa (huom! tällä kertaa sentään oikeasti samaa) tuotetta, tosin aivan erilaisessa ja ehkä 10 kertaa pienemmässä pakkauksessa, ja kaiken lisäksi tuotteet olivat olleet aivan eri paikoissa. Ilmeisesti logiikka on se, että ensin etsitään hintalappu, sitten kierretään ympäri kauppaa ja napataan hieman samantyyppistä tuotetta muistuttava tavara toisesta hyllystä mukaan ja tullaan kassalle ihmettelemään, kun aina ovat hinnat väärin… Ja toimiihan se toisinkin päin: ensin otetaan tuote ja luetaan vain se hintalappu, joka näyttää omalle kukkarolle sopivimmalta/sattuu ensimmäisenä näkökenttään. Nyyh.
Tosin pakkohan se on myöntää, että välillä ne hinnat kyllä ovat oikeastikin väärin, etten nyt ihan kaikkea hintojen kyseenalaistamista mene morkkaamaan.
Ja sitten alennusmyynnit, voi helevetti niiden kanssa.
Erään muuttomyynnin aikaan meillä oli muutamat tietyt tuotteet -50%. Tästä Oli tietenkin norsunkokoiset mainokset eri puolilla myymälää, mutta siltikään tätä ei tajuttu.
Ei ollut yhtään tavatonta, että asiakas toi kassalle pari ostoskärryllistä kamaa ja kuittia tutkiessaan alkoi kiljua alennuksien perään. No, itse tutkin kuitin ja huomautin, ettei hän ollut ostanut näitä tuotteita joista -50% alen saa.
Siinä vaiheessa asiakas paukauttaa: “Siis mitä helvettiä?? Teillähän on isot mainokset että KAIKKI -50%!”.
Tämä kun toistui n. 5 kertaa päivässä niin aloin väkisinkin miettiä, että onko suurin osa ihmisistä lukutaidottomia.
Vitsit että sai makoisat naurut tässä yövuoron kuluessa! Huh hui. Kaikenlaisia tapauksia kerrassaan..