Ravintolatyön ihanuutta
On tässä viime aikoina tullut luettua tätä sivustoa enemmänkin. En voi kuin todeta että “onneksi” meitä on moneen junaan…
Olen töissä hiihtokeskuksessa ja täällä niin kuin varmasti monissa muissakin kyseisissä keskuksissa näkee jos jonkinlaista kulkijaa…
Ensinnäkin ihmisille tuntuu olevan ylivaikeaa ymmärtää, ettei omia eväitä saa nauttia ravintolassa.
Meillä on siitä erikseen eri kielillä kertovat kyltit. Se on aika turhauttavaa käydä vähintään joka toinen päivä, kiireisinä aikoina joka päivä, kertomassa ihmisille: KYLLÄ tämä on ravintola, ja EI, täällä EI saa juoda EIKÄ syödä omia eväitään.
Joten taas kerran katselin kun naapurimaan ystävät istuivat pöydässään termari ja näkyi siellä kiertävän myös taskumatti. Kävelin pöydän luo ja totesin ystävällisesti, että: “Tämä on ravintola ja täällä ei saa olla omia eväitä”. Yksi miehistä totesi: “Kyllä minä sen tiedän”. Katsoin miestä ja totesin hänelle ääneen (ei ehkä parasta asiakaspalvelua, mutta välillä on vaan ihan pakko sanoa): “Ja silti sinä teet niin?!”, johon mies totesi vaan yksinkertaisesti: “Niin”. Poistuin ällistyneenä. Hetken päästä aasiakkaat keräsivät luunsa ja poistuivat.
Toinen tapaus sattui aiemmin talvella. Perhe istui takan ääressä tyytyväisenä paistellen makkaraa. Menin paikalle todeten taas saman litanian:” Tämä on ravintola eikä täällä saa syödä omia eväitä”.
Nainen hieman närkästyneenä: “Justhan me ostettiin teiltä kahvit”.
Minä siihen: “Valitettavasti omien eväiden syönti on kielletty, mutta ulkona on laavu jossa voi paistaa makkaraa ja syödä omia eväitä”.
Nainen hermostui vaan enemmän: “Minä en kyllä ainakaan siirry minnekään, kun oon ostanut ne kahvitkin”.
Totesin tähän vielä että asia on nyt valitettavasti näin ja poistuin paikalta. Hetken kuluttua aviomies saapui perässäni tiskille ja kysyi: “Onko tässä joku ongelma?”. Siinä vaiheessa myös vuoropäällikkömme puuttui keskusteluun ja totesi miehelle ettei me voida tehdä teidän(kään) kohdalla poikkeusta tässä asiassa, koska sen jälkeen meidän pitäisi tehdä niin myös muiden kohdalla. Sen tämä aasiakas ilmeisesti ymmärsi hetkellisesti, koska makkaran paisto loppui siihen ja jälleen kerran aasiakkaat poistuivat paikalta.
Seuraavana päivänä sama perhe tuli taas. Tällä kertaa syötiin omia suklaita. Selitys oli kyllä sama. “Ostettiin teiltä kahvitkin”. Nainen ilmoitti tympääntyneenä:” Ai, me ei saada syödä näitä patukoita, kun ne ei oo ostettu teiltä…”.
No hei daa-a!
Että näin. Mikä siinä on niin vaikeata ymmärtää? Ihan oikeasti! Monta kertaa on tullut mieleen sanoa aasiakkaalle, että menetkö sä muihinkin “hienompiinkin” ravintoloihin omien eväiden kanssa!? “Juu ei mua tartte palvella, ku mulla on jo nää grillimakkarat tässä tulossa”!!!
Toinen asia on roskien roskiin vieminen. Ei se nyt niin kauhean vaikeata ole ja voihan se olla että saatat kiireisimpinä aikoina jopa auttaa. Tiedän, että Suomessa palvelumaksu kuuluu tuotteiden hintaan ja meidän ne astiat pitää kerätä, mutta aina ei vaan ehdi millään vaikka kuinka yrittää… Kiitos niille ihanille asiakkaille jotka vievät roskansa eivätkä turhista asioista nurise!
Minusta on itsestänikin tullut muita aasikaspalvelijoita kunnioittava ja — pakko myöntää – välillä myös v…mäinen aasiakas, mutta sitä se aasiakaspalvelu teettää. 
Eipä tällä kertaa muuta kuin tsemiä ja hyvää kevättä kaikille!
T:”Kauden loppua odotellessa”
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Ootte te kyllä aika julmia, jos ei saa ees suklaata syödä pöydässä, vaikka o kahvit ostettu.
^ muuten kyllä oli asiateksti!
Ihan samaa mieltä. Termarin ymmärrän, makkaran paiston ymmärrän, mutta suklaapatukka?!? Tuolla asenteella hankaloitat turhaan ihan itse omaa elämääsi ja työtäsi, puhumattakaan sitten asiakkaista. Jos minulle olisi tultu avautumaan suklaapatukasta, olisin kyllä nauranut päin naamaa.
*puistelee päätään eikä vieläkään ymmärrä…*
En tiedä minkälainen rinneravintola teillä on, mutta yhden suklaapatukan syönnin kieltäminen tuntuu jotenkin pikkutarkalta naurettavalta. Mistä te voitte edes muistaa onko se ostettu teiltä, tai muuten hiintokeskuksen yhteudestä? Entä jos patukka on ostettu aiemmin kyseisestä paikasta, voisin itse ainakin närkästyä jos myyjä on heti kimpussa, jos laskettelun jälkeen tulen ravintolaan lämmittelemään ja syömään sitä suklaapatukkaa.
Kyllä tuntus hullulta muutenkin jos menen johonkin paikkaan laskettelemaan ja tulen rinne ravintolaan lämpimään juomaa kupposen kahvia sitten pitäisi mennä haukkaamaan ulos sitä suklaapatukkaa vaikka se 50 centin suklaapatukka nyt muualta olisi sattunut ostamaan. Taskussa olevasta karkkilootastakaan ei saa karkkiakaan naukkailla vai?
Niin vielä, että kaikki muu oli kyllä tekstissä asiaa.
Ravintolan idea on, että sinne mennään, sieltä ostetaan ruoat juomat ja ne nautitaan siellä.
Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Mielestäni jokaisen pitäisi tajuta tuo ilman kylttejäkin.
Ja autapa armias kun menet sallimaan suklaapatukat, sen jälkeen sitten pitäisi saada syödä myös hedelmiä, jugurttia ynnä muita välipaloja. Ja kerta sen oman suklaapatukan voi tuoda, niin eikö oma taskumattikin olisi ihan ok jos ravintolalla ei ole anniskeluoikeuksia? Rajan on vedettävä johonkin ja selkein on täysi kielto. Eikö sen suklaapatukan voi syödä myöhemmin tai ostaa sitä herkkupalaa itselleen vasta kyseisestä kahvilaravintolasta?
Kaikkeen löytyy perustelu aasien puolelta. Enpä ole koskaan vielä tavannut ravintolaa, jossa toivotettaisiin tervetulleiksi omien eväiden syöjät (ei sillä että olisin edes yrittänyt) ja kerran ravintolassa on tällainen hyvin selkeästi ilmoitettu sääntö, niin kyllä asiakkaiden täytyy sitä noudattaa, jos haluavat kyseisessä paikassa asioida.
Oman ongelmansa muodostavat turistit, ainakin eteläisessä Euroopassa on ihan hyväksyttyä tuoda ravintolaan omat juomat (tarkoitan tässä alkoholittomia) ja pureskella kaikenlaista muutakin omaa evästä. Niiden kanssa ymmärrän kyllä ja selitän kärsivällisesti, että valitettavasti Suomessa tällainen ei käy. Suomalaisille en sitten niin ystävällinen jaksa ollakaan, varsinkaan kun samoille tyypeille joutuu useasti sanomaan.
Suklaapatukka on silti aivan eri asia kuin ruoat ja juomat. Joku tuolla sanoi hyvin, entä jos ottaa vaikka kurkkupastillin kahvilassa omasta taskustaan, tai purkan?
Olen työskennellyt monissa hiihtokeskuksissa, mutten ikinä oo kuullut, että oman suklaapatukan syöntiä olisi kielletty. Omat ruuat ja juomat on kyllä kielletty, mutta karkitkin??? Tuollainen turha pilkunnnn…viilaus saa asiakkaissa kyllä inhoreaktioita aikaiseksi ja se valitettavasti kostetaan vaikka wc:n puolella sotkemalla tai muulla pikkujäynällä. Ja muistetaan “mainostaa” ravintolaa tutuille ja tuntemattomille.
Enpä tahdo olla se tarjoilija, joka selittää kahdelle kaverukselle “joo, sä voit syödä ton suklaapatukan, mut toi sun kaverin omena ei käy”.
Varsinkin rinnekahviloissa, joissa kaikissa (ainakin niissä missä olen itse käynyt) on karkkia myynnissä, tuo on ihan ymmärrettävää.
Mä en juurikaan hiihtokeskuksia harrasta, joten en tiedä onko niissä ravintolat erilaisia kuin muualla, mutta tuskin niitä pitkin tuntureita on lämmittelypisteiksi pystytetty! Tarkoitus lienee tehdä voittoa maksavilla asiakkailla eikä tarjota lämmittelytiloja kaiken maailman suklaanmussuttajille, muita omista pöperöistä puhumattakaan? Ja yleensä sitä saa mitä tilaa, eli jos on niin urpo, että menee paisteleen omia makkaroitaan ravintolan takkassa, niin turha todellakaan kuvtella, että seuraavana päivänä kannattaa samassa ravintolassa jauhaa sitä omaa purkkaansakaan. Tai ylipäätään yhtään mitään.
*hekottaa*
Loistoteksti!
Oman kivan ryhmänsä muodostavat asiakkaat, jotka tulevat vain istumaan ravinteliin ja luulevat, että saavat siellä istua ihan niin pitkään kuin huvittaa. OSTAMATTA MITÄÄN!!!
Voisiko joku selittää, miksi ihmiset luulevat näin?
Sitten kun käyt kysymässä, että tuleeko jotain, vastaus on yleensä “ei kun me vaan jutellaan/katsotaan peliä/lämmitellään jne.”. *huokaus*
Ravintolat nyt kuitenkin ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, joissa jokainen lunastaa paikkansa ostamalla jotain.
Ymmärrän myös tuon eväiden täyskiellon. Sallit jotain, sallit kaikki.
Erään myyjän kommentti suklaapatukasta ja omenasta valaisia asiaa erittäin hyvin.
Tsemppiä sinne, onneksi kausi lyhenee Suomessa vuosi vuodelta. =)
Vähemmän hiihdellytkö tulisi sitten heittämään hiihtokeskuksen ravintolasta sinne lämmittelemään ja vähän paussia pitämään tulleesta seurueesta henkilöt ulos jotka eivät tilaa mitään ja uskaltautuvat ehkä hieman suklaata maistamaan? Mistä voit tietää mistä se suklaa on ostettu? Omena on hieman eri asia kun siitä voi jo päätellä vähän mistä se on peräisin.
Kait siellä hiihtokuksen ravintolassa saa aikaa viettää vaikkei heti mitään ostaisikaan? Turhanpäiväistä rueta jostain suklaapatukoista tappelemaan, koska tuskin jutun kirjoittajakaan olisi suklaapatukoihin puutunut ellei olisi heitä silmätikuksi jo aikaisemman takia ottanut ja sattunut muistamaan mitä ovat ostelleet. Kukaan täysijärkinen asiakaspalvelia ei varmasti rupea kymmeniltä ihmisiltä hiihtokeskuksen ravintolassa tarkastamaan, että mussutetaanko sitä nyt varmasti ravintolasta ostettua suklaata vai mitä.
Monessa hiihtokeskuksessa saattaa olla useampiakin paikkoja josta sattuu saamaan suklaata ostettua. Mitä jos ostaa sitä ensimmäisestä ja menee toiseen pelaamaan automaattia ja siinä sivussa mussuttaa sitä suklaata? Olen myös monesti käynyt kaupassa ja taskuun on sattunut jäämään karkkia, sekä samalla niitä siinä napostellut. Olenko olenko tehnyt suurestikkin väärin? Sairaaksi menee jos joku jaksaa tuommoisista pikkuasioista napista, keskittykää niihin suurempiin ongelmiin. Joku sanoi tuossa aika hyvin, että suurempaa haittaa tuosta pikkuasioista valittamisesta vain on, kuin siitä saavutettu hyöty. Mukavampi sitä ostettua kahvia on juoda, jos saa olla rauhassa ilman, että myyjä kyylää vieressä ettei asiakas vain satu vahingossakaan haukkaamaan muusta suklaapatukasta kuin liikkeen myymistä.
Kyllä itse on tullut ainakin nuorempana oleiltua huoltsikoilla ja muualla eikä kukaan ole koskaan tullut häätämään pois. Kyllä siitä paha maku jää suuhun jos häätämään tullaan eikä tulisi toiste käytyä ja ostettua mitään. Ei sitä linja-autoa olisi talvella 20-asteen pakkasessakaan ollut mukava odotella. Linja-autoasemalla oli taas niitä pultsareita joilta ei saanut olla rauhassa. Onko vessassa käynti huotsikalla ilman ostamista kiellettyä koska siitä koituu kuluja firmalle?
Jos ostaa sen kahvin, miten suuri oleskeluaika hintaan kuuluu?
Suklaapatukat ym. energiapatukat ymmärrän hiihtokeskuksissa, sillä varsinkin latukahviloissa ostetaan yleensä kuuma mehu ja munkki/makkara. En näe suureksi haitaksi siinä levähdyspaikalla pistää samalla hieman suklaatakin suuhun. Saati jos juopasee muutaman huikan omasta juomapullosta (energia)juomaa.
Toki ravintola/kahvila on paikka, jossa omat ruoat ja juomat ovat kiellettyjä, mutta liika niuhottaminen on joskus liikaa. Onneksi tälläistä niuhottamista ei ole tullut vielä kertaakaan vastaan tunturissa. Yleensä ymmärretään, että hiihtäjillä yms. on hieman omiakin eväitä mukana, että suksi luistaa paremmin. Ei ne kahvilat siellä suklaapatukkoihin kaadu.
Taidan mennä ottamaan vähän suklaata.
No huh huh! Entäs jos asiakkaalta pilkottais vaikka purkkapussi taskusta. Ulos vain?
En oo kyllä ikinä törmännyt noin tarkkoihin sääntöihin ravintoloissa!
Perustakaapa oma ravintola ja miettikää sitten, että miltä se omien eväiden syönti/juonti siellä tuntuu. Valitettavasti jokainen patukka tai mikä lie on omasta kassasta pois, ja kyllä niistä kertyy kuitenkin aikamoinen summa vuodessa.
Ei sitä niinkään ajatella, että se omasta pussista pois olisi. Tuskin se asiakas sitä patukkaa tulee sieltä ravintolasta kuitenkaan ostamaan kun se on jo kerran ostettu, se syyään sitten ulkona jos sisällä ei saa. Päin vastoin, tuommoiset pikku jutut vie vain pois nämä mahdolliset asiakkaat. Vähän liian ahdasmielistä porukkaa täällä.
Se on vain suklaapatukka! Tottakai se on eriasia, jos jotkut tuovat korillisen ruokaa ravintolaan. Itseäni hävettäisi myyjänä mennä huomauttamaan suklaapatukasta ja asiakkaana nauraisin päin naamaa ja vihoissani jopa saattaisin heittää suklaat naamalle.
No kuuleppa “Kohtuutonta”, taisit juuri paljastaa, että oletkin aikamoinen aasiakas ja juu, tervetuloa vaan heittämään patukat naamalle. Se onkin varsin aikuismaista käytöstä
Itseäni ei niinkään joku patukka kiinnosta, vaan se, että juoma/seurusteluravintolassa syödään omia pikaruokia, pähkinöitä, sipsejä jne. vaikka juuri samaa tavaraa myydään kyseisessä paikassakin. Over and out…
Etkö tajua, kuinka turhaa on huomautella joistain suklaapatukoista! Ruuat ja juomat ovat edelleen eri asia!
Onko ongelmana se, että syödään omaa suklaata vai se, että juuri samaa suklaata myydään paikassa? Eli ei osteta ravintolan kallista maitolasia vaan tuodaan oma litran purkki mukana.
Monelle maistuu kahvin kanssa suklaa, mutta ei mikä tahansa. Jotenkin tuntuu karulta, jos on mukana omaa lempisuklaata, jota haluaa syödä kahvin kanssa. Sitten jos kyseistä suklaata ei saakaan ko. paikasta ja joku tulee siitä valittamaan…
Tai jos ne vaan sattuu olemaan mukana.
On se nyt aika tyhmää jos taskussa on esim. etukäteen ostetut 5 kpl patukoita, mutta niitä ei “saa” syödä koska pitäisi ostaa ko. paikasta ne 5 kpl.
Eiköhän helpompi rajanveto olisi niin, että jos et ole ostanut mitään, et saa nauttia omia eväitä lainkaan.
Jos taas olet ostanut jotain, saat nauttia. Ruuat tietenkin erikseen.
Ravintoloilla on omat kohtuulliset linjansa, jos tilanne alkaa mennä siihen, että kun maksavia asiakkaita tulee sisälle ja joutuu toteamaan että “Meillä on nyt täyttä, nää kaikki on täällä lämmittelemässä ja syömässä omaa suklaata”. Niin aika nopiasti alkaa linja jyrkkenemään.
Entä tupakointi sitten. Samallalailla sekin on nautinto kuin suklaa, mutta en ole koskaan kuullut, että ravintolassa joutuisi ostamaat sieltä tupakit, että oikein tupakoijia varten rakennetussa kopissa saa polttaa.
hoho! en ole koskaan ollutkaan ravintolassa tai kahvilassa töissä ja voin kertoa: ei tulisi mieleenkään uskaltautua syömään mitään purkkaa isompaa, ei edes suklaapatukkaa! johan on ihme kuvitelmat, että ravintolaan voi tulla syömään jotain omia eväitä.
Mielenkiintoista ja avartavaa. Herättävimpänä kommentit patukan heitosta naamaan ja vessojen sotkemisesta ikään kuin ymmärrettävinä reaktioina. Voi hyvänen aika noita kaikki-heti-mulle-nyt-pellejä, vääristyneen maailmankuvan ikikakaroita, jotka eivät koskaan henkisesti saavuta edes kuudettatoista syntymäpäiväänsä.
Joo, tottakai ravintola on sitä varten, että siellä voi oleskella vaikka maailman tappiin ostamatta mitään. Ja totta kai siellä saa nauttia omia suklaapatukoita. Ja suklaapatukaksi määritellään mikä tahansa suklaatuote, joka mahtuu omaan taskuun. Niin että kun on isot taskut niin varttikilon levykin on ihan ookoo. Se ny vaan on vähän niinku semmonen megapatukka. Niin ja itse asiassa eihän se haittaa jos sen patukan suklaapitoisuus on vähän pienempi, ei tietenkään. Jippii, käy välipalakeksitkin suoraan taskulämpiminä. Ja koska mä saan kerran nauttia mielisuklaapatukoitanikin taskusta (kun ei niitä kuiteskaan olis ravintolasta saanu kun mulla on kato vähän valikoiva maku, täytyy pitää tyylistä kii), niin totta ihmeessä mun pitää saada nauttii mun omaa mielijuomasekotustakin suoraan omasta kerhopullosta, kun ei täältä ravintolasta olis semmoista kummiskaan saanu. Tai sit siis ois ainaskin joutunu maksamaan jotain.
Tosi asiallisia kommentteja täällä! Jos ravintolassa on katsottu että siellä ei syödä omia eväitä, joihin suklaakin kuuluu, niin PISTE! Hitonmoista itsekeskeisyyttä, minun pitäis nyt saada tehdä näin, koska minulla on oikeuteni, hiiteen muiden oikeudet!
Ja kyllä ne tekee sitä hienommissakin ravintoloissa. Olin viime keväänä töissä eräässä todella hienossa ravintolassa, joka sijaitsee kauniissa “saaressa”, eräänä päivänä saaressa järjestettiin tapahtuma ja olin tarjoilemassa ulkoterassille ja huomasin että siellä yksi pariskunta veti torilta ostettuja muikkujaan. Voi tsiisus!
Asiakas ei ole aina oikeassa, eikä todellakaan kuningas!
Olin eräässä hiihtokeskuksessa laskettelemassa, ja tapanani on aina syödä purukumia samaan aikaan. Syön samaa purkkaa aina monta tuntia kerrallaan, niin nytkin, kun menin rinneravintolaan ostaakseni kupin kaakaota. Kassalla ravintolatyöntekijä totesi minulle: “Anteeksi, mutta tämä on ravintola, eikä täällä saa syödä omia eväitä. Voititteko ystävällisesti ottaa purkan suustanne, jotta voisin tarkistaa onko se ostettu täältä?”
Joopa joo. Jos ei suklaapatukka niin ei muutkaan karkit. Jos ei karkit niin ei purkkakaan, vai?
asiakkaana nauraisin päin naamaa ja vihoissani jopa saattaisin heittää suklaat naamalle.
Tarkoitat varmaa että AASIAKKAANA vihoissasi heittäisit suklaan tarjoilijan naamalle?
Tsiisus. Täällä on ollut useita tekstejä siitä, kuinka hurjistunut asiakas nakkaa jotain päin asiakaspalvelijaa, ja sitten joku urpo tulee mainostamaan kuinka hän vastaavassa tilanteessa hyökkäisi asiakaspalvelijan kimppuun, ja antaa vieläpä ymmärtää että se on ihan ok käytöstä kun hänen mielestään säännöt ovat kohtuuttomat. Kuka tässä nyt on kohtuuton?
Miksi se on niin vaikea ymmärtää että toista ihmistä ei heitellä tavaroilla, ei edes suklaapatukalla?
Täytyy sanoa, että kerrankin minäkään en ymmärrä tätä suklaa-juttua. Jotenkin vaikuttaa itsestään selvältä, että jos ravintolassa ei saa syödä omia eväitä, tietenkään siellä ei saa syödä omaa suklaapatukkaakaan. Siis muualta ostettua. Se ei ehkä ole varsinainen ateria, mutta on se eväs. Ja kyllä se nyt ruokaa on - en oikein ymmärrä, millä perusteella omena olisi ruokaa ja suklaapatukka ei. Kuten Eräs myyjä sanoi, olisi erittäin vaikea selittää kahdelle kaverukselle, joista toinen mutustaa suklaata ja toinen omenaa, miksi suklaata saa syödä, mutta omenaa ei.
Jos on päällä täyskielto niin se on täyskielto. Siihen lasketaan tietysti mukaan kaikki syötävä.
Enpä ollut arvannutkaan, että joku edes voisi pitää suklaansyöntiä sallittavana. Ei se minun nähdäkseni eroa hedelmistä, kekseistä tai vastaavista mitenkään. Ostetaan sitten ne suklaat rinneravintolasta tai syödään ne muualla.
Ja mitä tulee siihen, ettei ravintolaan saa mennä vain lämmittelemään, senkin olen luullut olevan kaikille päivän selvää… Tietysti, jos on seurue, kaikkien ei tarvitse tilata. Ne tilaajat ikään kuin luvastavat koko seurueelle oikeuden olla siellä. Mutta jos menee yksin kököttämään paikalle tilaamatta mitään, se ei nähdäkseni ole oikein.
Purkkaa saa varmaan sentää kuitenkin jauhaa ja pastilleja syödä?
Nikotiinipurkkaa tuskin myydään monessakaan ravintolassa ja pastillikin on vain hengen raikastamiseki.
Jos on kielto et saa syödä omia eväitä ei voi myyjä antaa periks millää edes siin sulkaa patukas jos itte meen tollasee paikkaa ja haluun jotai kahvi kans ostan siels jonku pullan tai minkä lie herku millonki enkä ala siit kättä vääntää.. Ei sitä voi antaa vaa periks tos suklaassakaa ku muute joku muu sanoo et ku toiki sai ton suklaan ni miks mä en saa tätä pikku makkaraa/leipää jne jne syödä ihmisille kaikki tollaset on suhteellista se mikä toiselle on pientä on toiselle suurta ja sitä paitsi jos sen lemppari suklaani ja kaffen haluan just enkä sitä pullaa ja kaffet ni juon sit kahvini kotonani ja syön suklaani myös enkä ees yritä tollast et menenpäs nyt kahvilaa omie eväitte kans ku siel on vaa kyltti ei omia eväitä mut täähä on vaa suklaa eikä mikää eväs… nii ei on ei vai mitä..?
Eikö mene kalloon, että jos talossa on säännöt, siellä ne ovat?
Ei poikkeuksia , eikä sääntöjä kyseenalaisesta. Jos ei miellytä, lähde litomaan. Ei armeijassakaan sääntöjä kyseenalaisesta, ei jaksa jokaisella alkaa selittämään.
Asiakaspaikat vain asiakkaalle, ja omia ei syödä tai juoda. Piste
Ei teillä siellä ravintolassa sitten taidakaan olla kovin kiire, jos kerran on aikaa kyttäillä asiakkaiden patukanpopsimisia.
Minusta tuossa suklaan syönnissä ratkaisee tosi paljon se tyyli, millä sen tekee. En itse söisi muuta omaa kuin purkkaa, mutta en pitäisi kovin pahana, jos joku huomaamattomasti käsilaukusta tai taskusta murtaa yhden suklaapalan patukasta tai ottaa pari pastillia kahvin kanssa nautittavaksi.
Omenaa tai “haukattavaa” patukkaa ei voi syödä niin vaivihkaa, ja tähän siis vetäisin rajan. Muut asiakkaat tuskin huomaavatkaan, jos niitä omia karkkeja ei levitellä nähtäväksi.
Minulle oli ainakin itsestään selvää, ettei missään ravintolassa syödä omia eväitä…
Meidän lähipubissakaan, siis oikeasti räkälässä, ei saa edes karkkeja napsia. Sieltä lentää heti pihalle.
Voin vaan kuvitella vähän hienompaa ravintolaa, jos siellä alkaisi omaa suklaata mussuttamaan. Ei hohhoh.
Tässä taitaakin nyt olla kyse siitä, että kyllä LOMALLA ja RIISTOKESKUKSEN hinnoilla saa aasiakas muokata säännöt omikseen, vai mitä?
Vai menettekö te ihan normaalistikin kaupungin vähän hienompaan ravintolaan ja mussutatte sitä suklaapatukkaa?
Aika kohtuuttomalta kuulostaa, ettei suklaapatukkaa saisi mutustaa - mitä turhaan vaivaamaan itseäkään moisella. Makkarat nyt vielä ymmärtää. Jos hiitokeskus sattuu kaiken lisäksi omistamaan ravintolan, niin ovathan asiakkaat jo maksaneetkin yritykselle aimo summan hissilipuista, ja ehkä majoituksestakin.
Ette ole ilmeisesti kovin paljoa viettäneet aikaa hiihtokeskuksissa kommenteista päätellen. Ne ovat bisnestä varten, hinnat on paljon kovemmat kuin jossain muualla, koska yritetään tehdä mahdollisimman paljon voittoa. Jos se asiakas tuo oman suklaan eikä osta sitä ravintolasta (esim. tässä tapauksessa), niin se on liikkeeltä pois. Kun niitä oman suklaan/karkin/keksin/jne tuojia on pois, niin sesongin aikana se tekee ison summan pois firman kassasta.
Sama juttu nämä lämmittelijät. Sesonkina joka paikka on täyteen tungettu väkeä ja jos annetaan näiden “tulin vaan lämmittelemään, emmä mitään halua ostaa” tai “syön vain tän oman suklaani” vallata paikat, niin maksavat asiakkaat eivät mahdu sisälle ja se on taas firmalta pois.
Eäh. Typotin. “Kun niitä oman suklaan/karkin/keksin/jne syöjiä on paljon, niin sesongin aikana se tekee ison summan pois firman kassasta.”
Saanen huomauttaa, että rinneravintolat ovat usein aivan erillinen tulosyksikkönsä, johon hissilippujen, majoituksen, sun muun osto ei vaikuta karvan vertaa.
Eli se siitä “olenhan-minä-teiltä-jo-jotain-ostanut” -asenteesta. =)
Niinpä. Samalla logiikalla ostan Prismasta pihvin ja menen syömään johonkin hienoon osuuskaupan ravintolaan, “onhan ne samaa firmaa ja mä maksoin tästä jo”.
Jos on varaa viettää laskettelulomia niin tuskinpa se budjetti suklaapatukkaan kaatuu. Se vaan on niiin kivaa muokata sääntöjä itselleen sopiviksi.
Ja ennen kuin alkaa taas armoton nipotus aiheesta “mutku suklaapatukka ei ole ruokaa ja pihvi on, siinä on ero”, niin se tuli kyllä jo selväksi.
Ravintolan kannalta oma eväs on kuitenkin oma eväs, riippumatta siitä onko se lihaa vai karkkia. Mikäli edellinen esimerkkini silti aiheuttaa hämmennystä, vaihtakaa mielessäni sana pihvi suklaapatukkaan.
No onhan se nyt ihan eri asia mennä tyhjään pöytään istumaan ostamatta mitään ja mussuttaa sitä patukkaa kuin ostaa kahvilasta kahvi ja syödä samalla muutaman suklaapalan. Siinä ei ole kyse mistään voitosta, sillä jos asiakkaalle menee näin pienestä sanomaan, ei hän todellakaan laita omaa jo ostettua patukkaa taskuunsa ja osta kahvilasta puolta kalliimmalla. Valittamalla tuollaisesta ei yritys saa yhtään enempää voittoa, ehkä jopa vähemmän, jos asiakas menetetään pilkunviilauksen takia.
Ihmismieli on kummallinen, kun pitää aina liioitella. Kaikesta ollaan vierittämässä heti suurta lumipalloa, joka vain kasvaa ja kasvaa. Totta, raja on johonkin vedettävä, mutta rajansa sillä rajan vetämiselläkin.
Jaahas taas aasit kommentoi taitavasti asia tekstiä. Eikö se mene jakeluun että henkilökunnan sana on laki. Kun olen töissä baarissa JUMALAKIN pyytää minulta sen kaljan ja MINÄ päätän annanko vai en.
“ostaa kahvilasta kahvi ja syödä samalla muutaman suklaapalan. Siinä ei ole kyse mistään voitosta, sillä jos asiakkaalle menee näin pienestä sanomaan, ei hän todellakaan laita omaa jo ostettua patukkaa taskuunsa ja osta kahvilasta puolta kalliimmalla”
Ja sitte on ihan ok haukkasta pari palaa siitä omenastakin?
Eväs on eväs, ei sallittua. piste.
Sainpa ainakin hyvät naurut tästä jutusta
En tiedä mitä itse sanoisin, jos olisin kahvilassa ostanut esim. kahvin ja sämpylän ja nauttisin jälkiruuaksi pari palaa laukustani löytyneestä suklaapatukasta, ja joku höpsö myyjätär yrittäisi siinä vaiheessa tulla kertomaan että omia eväitä ei meillä saa syödä, kun meillä nyt on tämmöinen “sääntö”. Tuskinpa pystyisin nauramiseltani sanomaan yhtään mitään.
NO HUHHUH. Siis jos minä ostan vaikkapa kahvit ko. ravintolasta / kahvilasta, olen kyllä istumapaikkani lunastanut ja minulla ON oikeus syödä mitä huvittaa.
Mitä jos olisin ostanut pelkän kahvin? Ei se oikeuta heittämään ulos. Miksi en siis saisi myös syödä jotain muuta kun OLEN JO MAKSANUT.
Näin toimittu ja näin tullaan jatkossakin toimimaan.
Tämän tekstin luettuani muistin, miksen syö koskaan Suomessa ollessani ravintoloissa.
En menisi syömään omia karkkeja Michelin-tähden paikkaan, mutta jossain keskiverto hiihtokeskuksen ah niin elegantissa rinnekahvilassa kyseinen kyttääminen tuntuu naurettavalta (lukuunottamatta äärimmäisiä tapauksia, ts. syödään kolmen ruokalajin päivällinen omasta repusta). Tähän kun vielä yhdistetään tyypillisen suomalainen hintataso, jonka lisäksi vielä “olisi ihan kiva” viedä ne lautaset itse tiskattavaksi, on soppa valmis.
En ymmärrä omien eväiden syömistä laajamittaisesti saati yhtään hiihtokeskuskahvilaa tasokkaammissa paikoissa, mutten myöskään ravintolan henkilökunnan (sinänsä niin perisuomalaista) asennetta tässäkään tapauksessa.
^Eli tuolla logiikalla on ihan oikein mennä vaikka jonnekin huoltoasemalle, ostaa kahvi ja pistää oma piknikki pystyyn sämpylöineen, mehuineen yms. jotka kaivaa omasta eväskorista siihen huoltsikalle pöydälle. Kun kerta on sillä kahvilla sen istumapaikkansa lunastanut ja ON OIKEUS syödä mitä huvittaa.
Just.
eikos tuo sanota ihan laissa ettei saa omia evaita nauttia.
Joo-o, näiden kommenttien jälkeen en enää yhtään ihmettele minkä takia sain pizzeriassa töissä ollessani jatkuvasti vääntää asiakkaiden kanssa kättä aiheesta omat juomat. Ei tuntunut menevän jakeluun että ei ole ok ostaa meiltä pizzaa ja käydä hakemassa limsat viereisestä kaupasta, tai kaivaa pullo laukusta.
Pari päivää sitten luin Hesarista että jotkut vaatekaupat alkavat tehdä liiketiloista niin viihtyisiä että asiakkaat viipyvät siellä kauan, liikkeen tarjoamaa kahvia juoden, istuen mukavissa nojatuoleissa… Oletuksena luonnollisesti että samalla shoppaillaan vaatteita. Tuollainen asiakkaitten kosiskelu poikkeaa jyrkästi tästä “omat eväät kielletyt ja se on -kele laki ja sääntö” - ajattelutavasta.
Tiedä sitten onko asiakkaan kosiskelu hyvä vai paha. Parempi kuitenkin kuin jyrkkä kurinpito. Luultavasti viihtyisin paremmin paikassa, jossa ei ole vallalla holhousmentaliteetti ja sentapainen tunnelma mikä tulee mieleen Spawnin kommentista. Suomalainen baarimikko ja portsari, yksi pykälä jumalasta ylöspäin joissakin ravitsemusliikkeissä.
Mieluiten joku sopiva keskiväli noista, jos minulta kysytään. Ja semmoisista paikoista kävelen ulos joissa minulle aletaan lukea lakia. Totean vaan mennessäni että on minut heitetty ulos paremmistakin paikoista
Rita, ei kait tuossa liikkeen tarjoamassa kahvissa shoppailun lomassa ole mitään “omat eväät kielletty”-sääntöä vastaan? Kerta kahvi on liikkeen tarjoamaa eikä asiakkaan omasta termarista kaivamaa. Ja tarkoituksena on houkutella niitä asiakkaita. Aivan kuin nämä ALEt, osta 3, maksa 2 -tarjoukset jne.
Luojan kiitos ravintoloilla on oikeus valita asiakkaansa.
Itse muistan erään tapauksen, jossa neljä keski-ikäistä naista tulivat syömään. Tai kolme tuli syömään, neljännellä oli omat ruoat mukana. Useita kertoja kävin sanomassa naiselle, että et kyllä voi syödä tuota täällä (ja kyseessä oli siis viereisestä pikaruokalasta ostettu lämmin ateria). Nainen lupasi jokaisella kerralla laittaa ruoat pois, mutta kun käänsin selkäni, oli ruoka taas pöydällä. Kehtasi vielä vittuilla ja aukoa päätään. Lienee sanomattakin selvää, että nainen lensi ulos.
Näin aion jatkossakin toimia, myös suklaapatukoiden syöjien kohdalla. Jos ei hyvällä uskota, niin sitten lähdetään ulos syömään. Riippumatta siitä onko meiltä ostettua kahvia tms. Mikäli asiakas ei usko minua ja toimi ravintolan sääntöjen mukaan, minulla on oikeus valita, että en halua häntä asiakkaaksi.
No, tulette kyllä huomaamaan ettei meitä asiakkaita voi ihan miten vain kohdella. Jaloilla äänestetään sitten.
Alkaa nämä jutut kallistua enemmän aasiakaspalvelija.net:in puolelle.
Ikävä kertoa, mutta jos sillä olisi vaikutusta, niin se näkyisi jo. Sen verran monta vuotta on menty samalla periaatteella
Minusta tätä keskustelua on hirveän mukava seurata.
Keskustelu (ja rajojen haku) on enimmäkseen ollut varsin siistiä ja sivistynyttä, ja ainakin yksi asia on selvinnyt - nimittäin se, että rajanveto ei ole ihan yksinkertaista.
Totta puhuakseni, en ole ikinä käynyt hiihtokeskuksissa, mutta voisitteko kertoa, että millaiset RAVINTOLAT niissä sitten on?
Minulla on niistä lähinnä sellainen ABC-huoltsikkatyyppinen kuva. Voisin kuvitella ne enemmänkin kahvilatyyppisiksi hirsimökki-tönöiksi josta saa myös lämmintä lihasoppaa, kuin viiden tähden äyriäisravintoloiksi hovimestareineen.
Jos nämä sitten muistuttavat enemmän niitä huoltsikkaravintoloita, niin en todellakaan ymmärrä haloota suklaapatukoista.
Valivali senkin aasit. Kun astutte sisään ravintolaan, samalla sitoudutte noudattamaan sen sääntöjä ja tällä kertaa ne olivat EI. OMIA. EVÄITÄ.
Tämähän alkaa kuulostaa samalta kuin raamattusota, poimitaan sieltä vaan kohdat mitkä itselle on hyödyksi ja muut “säännöt” hupsis vain “unohdetaan” kun eivät sovikaan itselle.
On se jännä, miten toisille ihmisille itsestäänselvyys on toisten mielestä hänen oikeuksien tallomista…
“NO HUHHUH. Siis jos minä ostan vaikkapa kahvit ko. ravintolasta / kahvilasta, olen kyllä istumapaikkani lunastanut ja minulla ON oikeus syödä mitä huvittaa.”
Hehhehehehe
eli et ostakaan kahvia, vaan “lunastat istumapaikan”. Kahvilat eivät enää myykään kahvia ja pullaa, vaan vuokraavat istumapaikkoja. Kun istumapaikan on lunastanut, saa siinä tehdä siis mitä vaan? Ahahahahah.
“Mitä jos olisin ostanut pelkän kahvin? Ei se oikeuta heittämään ulos. Miksi en siis saisi myös syödä jotain muuta kun OLEN JO MAKSANUT.”
Kun ET OLE MAKSANUT siitä muusta. Olet maksanut kahvista ja kahvin saat juoda.
“Näin toimittu ja näin tullaan jatkossakin toimimaan.”
Niin meilläkin. Tuollaiset aasit on heitetty aina lopulta ulos, jos ei muutama kerta sanaa tehoa ja näin tullaan jatkossakin toimimaan.
Olen huomannut, että vertaatte hienoa ravintolaa tuohon laskettelupaikan kuppilaan. Eikös tuo ole vähän liioittelua! Tottakai sen ymmärtää, jos on hieno ravintola kyseessä, mutta edelleen kyseessä oli hiihtokuppila.
”eräs myyjä” et voi heittää maksavaa asiakasta pellolle, lälläslää. Asiakkaalla on oikeus nauttia kyseisestä paikasta ostamansa eväät sisällä.
Joten jos ostaisin vaikka pullamunkin, kahvin ja taskussani olisi muualta ostettu suklaapatukka niin enköhän saisi syödä rauhassa sisällä sitä suklaapatukkaa. Koska se on rahat takaisin, jos ulos aletaan heittämään.
Kuppila kun kuppila, säännöt on säännöt.
Ei mäkkärissäkään saa omia eväitä syödä, vaikka se on vaan rasvankärynen pikaruokapaikka, eikä mikään michelintähditetty hienostoravintola.
Luulin, että tämä on selvä asia, mutta kuten täällä aina, aasit osaavat yllättää, vieläkin.
“”eräs myyjä” et voi heittää maksavaa asiakasta pellolle, lälläslää. Asiakkaalla on oikeus nauttia kyseisestä paikasta ostamansa eväät sisällä.”
Lälläslää, jos asiakas, vaikka kuinka maksava, rikkoo kahvilan/kuppilan/tms. sääntöjä, hänet voidaan poistaa.
Ne kahvit ja pullat saa useimmissa paikoissa myös kertakäyttöisiin mukaan-pakkauksiin ja minä ainakin ilomielin heittäisin ne paketissa perään.
“Jos se asiakas tuo oman suklaan eikä osta sitä ravintolasta (esim. tässä tapauksessa), niin se on liikkeeltä pois. Kun niitä oman suklaan/karkin/keksin/jne tuojia on pois, niin sesongin aikana se tekee ison summan pois firman kassasta.”
Tähän sellainenkin näkökulma, että ei pitäisi automaattisesti olettaa, että se suklaapatukkaa syövä ostaisi sen suklaan sieltä ravintolasta, jos hän ei saisi suklaataan syödä ravintolan tiloissa. Silloin summa ei ole heti pois ravintolan kassasta ja seurauksena voi pikemmpinkin olla negatiivinen kuva ravintolan asiakaspalvelusta. Siis, jos se asikkaan patukka on ostettu jo ennen ravintolaan tuloa, niin asiakas tuskin ostaa uutta tuotetta vain sen takia, että hän ei saa sitä vanhaa tiloissa syödä.
Syöminen vain siis lykkääntyy ja asiakas tuntee itsensä loukatuksi, jos ei voi kahvinsa kanssa syödä taskusta löytynyttä patukkaa. Toki omien eväiden laajamittainen tuominen, joka on tilojen hyväksikäytön asteella, on typerää ja aasimaista käytöstä. Näen silti taskusta löytyvän suklaan ja karkin/keksin syömisen eri asiana kuin koko eväskorin sisällön mutustamisen.
Eli siis minut heitettäisiin ulos yhden suklaapatukan tähden? Eikös se olisi jo liioittelua? Lillipelli minun ei ole pakko hyväksyä tuotetta, jotka on pakattu pakkaukseen jälkeen päin, vaikka olisinkin jo niistä haukannut. Koska voin olla sen verran kettuuntunut siitä, että minut heitettiin ulos suklaapatukan tähden.
@Hahaa: Siis mitä ihmettä, haluaisit että ravintola/kuppila maksaa sinulle vielä korvauksia siitä, ettet noudata heidän sääntöjään ja lennät siksi pihalle?
Menee jo vähän omituiseksi tää meno…
Mitä ihmettä!!?? Täähän alkaa olla jo joku hemmetin aasiakkaiden oma keskustelupalsta… Mitäpä luulette mitenkähän olis enemmän hyötyä antaa palautetta suoraan siellä rinneravintolassa kuin itkeä netissä tarjoilijoille jotka eivät tietääkseni niitä sääntöjä ensinnäkään itse keksi, eivätkä toisekseen varmaankaan voi itse itseään valtuuttaa niitä hieman muuttelemaan aasiakkaiden eväiden mukaan…
Ok, jos ei saa syödä suklaapatukoit nii laitetaan saman tien, ettei saa syödä lääkkeitä.
Kettuuntunut, hah hah. Lääkkeet kun eivät tietääkseni ole ruokaa, toisin kuin suklaapatukka. Tarvii kaikesta alkaa provoilemaan..
No jos eväinä lääkkeitä popsit niin et saa.
Kuitenkin tuossakin säännössä on sellainen ketun- vai mikä porsaanreikä se on, että lapsilla kyllä saa olla omia eväitä. (Käsittääkseni se ei ole edes ravintoloiden päätettävissä saako vai ei..) Luetaanko suklaapatukat sitten niihin, vai pitääkö tuotteissa lukea “Bona” “Piltti” “Semper” tai “Hipp”? jotta ne luettaisiin lastenruoiksi? Jos lapsi ei syö kaikkea hänelle osoitettua ruokaa, saako aikuinen syödä sen loppuun, vai katsotaanko se jo omien eväiden syömiseksi?
Nämä on taas näitä MAKSAVIA asiakkaita itkemässä kun omien eväiden syöminen kielletään pahan tarjoilijan toimesta.
Kun on kallis kahvikupillinen ostettu, on oikeus syödä vaikka 6 ruokalajin illallinen omasta kassista ja pystyttää yöksi teltta pöydän ympärille, kun on kerran neliöitä kahvikupin hinnalla ovelasti lunastettu.
Miten vaikeaa se on mennä ravintolaan ravitsemaan itseään ravintolan tuotteilla ja säästää kaupasta ostetut mussut muualla syötäväksi?
Se on kyllä ihan ravintoloiden päätettävissä, saako lapsille tuoda omat ruoat. Näin yleensä kyllä toimitaan, mutta mikään *pakko* ei ole.
Ja kyllä. Kuten lillipelli tuossa jo sanoikin, maksavan asiakkaan saa poistaa ravintolasta, jos hän ei noudata ravintolan sääntöjä. Miettikääpä vaikka kaljatuopin ääreen sammunutta henkilöä baarissa, varmasti viedään ulos ravintolasta.
Hox hox! Tämä EI ole käytäntö läheskään kaikissa hiihtokeskusravintoloissa. Ei siellä karkinsyöjiä kyttäillä ja heitetä ulos. Nyt on kyseessä yksittäinen baari ja yksittäinen tarjoilija, joka itsekin myöntää olevansa v:mäinen asiakas. Ehkäpä tuo aasimaisuus heijastuu myös omaan työhön: asiakkaita ei kunnioiteta ja asiakaspalvelijoita ei kunnioiteta silloin kun itse on asiakkaana, koska “MINÄ OLEN ASIAKAS JA MINÄ OLEN JUMALA”.
Hei vähän maalaisjärkeä peliin ihmiset. Jos ei ole varma niin kohteliaasti kysymällä saa vastauksen.
Kerrankin oltiin koko perhe (5 henkilöä) menossa syömään yhteen pikaruokapaikkaan. Tiedettiin jo etukäteen, ettei perheen pienin (ei mikään vauva tai pikkulapsi kuitenkaan) syönyt kyseisen pikaruokapaikan ruokia, joten kysyttiin henkilökunnalta jos hän voisi syödä muualta haettua ruokaa kun kaikki muut kuitenkin syö sen paikan ruokaa. Onnistuihan se, ja hyvä mieli jäi hyvästä palvelusta. Eri asia on kuitenkin tehdä noin kysymättä, varsinkin kuin usein on mukana asenne, että asiakas on kuningas ja saa tehdä mitä haluaa.
Edelleenkin, en ole menossa kahvilaan nauttimaan pelkästään omia eväitäni, vaan tottahan toki ostan myös sieltä jotain. Jos haluan nauttia kahvikupilliseni kanssa juuri sitä tiettyä suklaata / pullaa eikä tämä ko. paikka sitä tarjoa, katson oikeudekseni tuoda sen mukanani.
Ei ole kertaakaan ulos heitetty ja anteeksipyyntöjä on saatu kun on valitettu ylemmälle tasolle tarjoilijan / kassan käytöksestä kun nämä ovat kehdanneet huomauttaa “omista eväistä”.
Eipä kyllä tulisi mieleenkään ottaa jonnekin kahvilaan jostain muualta ostettua pullaa syötäväksi, koska valikoimassa ei satu olemaan sitä, mitä haluaisi syödä. Vaihtaisi sitten vaikka sitä kahvilaa tai olisi vaikka ilman. Ihme toimintaa. Ihan sama kuin alkaisi kaupassa syömään niitä ruokia hyllystä. Ei tulisi varmaan mieleenkään?
“Ihan sama kuin alkaisi kaupassa syömään niitä ruokia hyllystä.”
??? Liittyy?
Minustakin on lähinnä uskomatonta röyhkeyttä ja itsekkyyttä mennä syömään omia eväitä jonnekin anniskelupaikkaan, jossa selkeästi on säännöt, että näin ei saa tehdä. Ikinä en kehtaisi valittaa ylemmille tahoille, jos tarjoilija/myyjä tulisi huomauttamaan minulle siitä, että olen rikkonut sääntöjä. Aika käsittämätöntä se, että ensin surutta rikotaan sääntöjä ja sitten itketään ylemmille tahoille, jos niistä huomautetaan. Jos kerran noin saa rikkoa sääntöjä, mitä varten sääntöjä on ylipäätään olemassa? Jos asiakas saa päättää, mitä sääntöjä noudattaa, jos noudattaa mitään, säännöt voi kokonaan heittää romukoppaan.
Natsu: Se röyhkeys. Aletaan syödä sitä omaa pullaa sellaisessa paikassa, jossa on tarkoituskin, että asiakas OSTAA sen pullan kahvin kanssa eikä kaiva sitä omasta laukusta. Menee röyhkeydeltään samaan luokkaan kuin alkaisi kaupassa syömään vaikka hedelmiä tiskiltä.
hehe, hieno sota saatu aikaan suklaapatukasta
kaipa se huohkin lusikkansa tähän soppaan kastaa.
tuossa joku nillitti, miten on törkeää jos hänet heitetään patukan takia ulos.
ei, sinua ei poisteta ravintolasta patukan syönnin takia, vaan siksi, ettet suostu huomatuksista huolimatta laittamaan sitä pois. alat ehkäpä käyttäytymään agressiivisesti, koska koet että nyt on suuri vääryys tapahtumassa, ja heität myyjää patukalla. SIINÄ VAIHEESSA sinut poistetaan ravintolan tiloista.
säännöt ovat sääntöjä, ei niitä voi muokata miten haluaa, vaikkei olisikaan michelintähditetty ravintola. ravintolassa ollessasi olet ravintolan alueella ja käyttäydyt sielä vallitsevien sääntöjen mukaisesti. ravintolat saavat valita asiakkaansa.
jos meno ei miellytä, poistu, vaihda paikkaa, hiihtokeskusta, kaupunkia, maata.
pointti: jos mielestäsi on kohtuutonta, ettet saa syödä suklaapatukkaa hiihtokeskuksen ravintolassa, älä mene sinne
valitse ennalta ravitsemiliike/keskus jossa omia eväitä saa puputtaa.
huoh kuittaa.
Silloin kun säännöt on aivan naurettavat, ei niitä monikaan noudata.
En tietenkään söisi kaupassa ruokaa, sehän on varastamista. Mutta enpä tiedä mitä kahvila menettää jos olen kuitenkin jo ostanut kahvin ja syön jonkun oman suklaani?! Jos siellä ei ole juuri sitä mitä haluan ja olen jo asiakas niin turha kitistä. Jos haluan vaikka appelsiinin, miksi ostaisin omenan?
Huh huh. Onpas taas keskutelua
Itse en söisi edes sitä suklaata rinneravintolassa, vaan nauttisin semmosen herkun joko ulkopuolella tai sitten omassa rauhassa kämpillä. Eväät on eväitä ja ravintolasta ostetaan ruokaa. Sehän se idea on. Vähän sama juttu kun menisi lahjatavarakauppaan ja pyytäisi laittamaan marketista ostetun ruukun hienompaan paperiin. Tietenkään ei tarvitse hiuksia halkoa jos on jo ostettu sieltä ravintolasta annokset sitä, tätä ja tuota, ja sitten päälle nappaistaan vielä omasta taskusta suklis.
“Silloin kun säännöt on aivan naurettavat, ei niitä monikaan noudata.”
Just tälläsia nää pellet sit ovat ja vielä kuvittelevat tekevänsä oikein. Mikä on naurettava sääntö? Eikös kukin saa itse määrätä mitä omalla tontilla tehdään.
Ja jos joka paikassa saisi syödä kaikkea mitä sieltä nurkan takana olevasta r-kioskista/kaupasta löytyy ihan vaan kahvin kanssa, niin kukapa niitä pullia sun muita keksejä ja patukoita sieltä kahvilasta enään ostaisi. Eli on todellakin hyvä että suurin osa ihmisistä osaa sisäistää sen että mitään omaa evästä ei suuhun laiteta siellä ravintolassa, ja vain ja ainoastaan murto-osa eli nämä aasit joita näköjään tällekin palstalle on eksymyt eivät ymmärrä, taitavat olla ainoita lapsia, oikeita äidin ja isin pikku kullannuppuja olleet, jotka ovat aina saaneet haluamansa, kaupassakin sai aina kaiken kunhan vaan ensin oikein kiukkusi ja riehui ja heitteli tavaroita lattialle, ja ai että oli kivaa syödä sitä jättistuuttia siellä kaupassa sisällä ja samalla vähän lääppiä seiniä niillä tahmeilla käsillään…..
^ Entäs sitten? On kiva saada mitä haluaa.
Mikä on naurettava sääntö?
Naurettava sääntö on se, ettei muualta ostettua karkkia saisi syödä, jos on ravintolan alueen sisäpuolella. Ja väitän että itsekin olet niin tehnyt, me kaikki ollaan. Turha jeesustella.
häh siis mikä tarve minulla olisi syö omia karkkejani ravintolassa saati sitten suklaapatukoita, minähän menen sinne syömään/juomaan juuri sen takia ettei omia eväitä tarvitsisi syödä, omat evääni syön kyllä kotona tai jossain muualla, ei ole minulla laukkua ja taskuissani ei todellakaan kulje suklaapatukoita, ja kaupassakaan en ravintolareissuilla tuppaa käymään. Lapissakin olen omat evääni syönyt mökissäni, autossani ja joskus jopa rinteessä, mutta en ole syönyt rinneravintoloissa/kuppiloissa mitään omaani, sillä minun ei ole tarvis niin tehdä. Ymmärrän kyllä sen jos sen yhden sisun sinne suuhunsa laittaa jottei henki haisisi mutta senkin voi tehdä huomaamattomasti.
Kuka sitä oikein jeesustelee? Onko sinun mahdoton olla ilman omia karkkeja siellä ravintelissa, ja jos sinulla se oma patukka siellä pussukassasi on niin onko aivan mahdoton ajatus unohtaa se, vai poltteleeko se jotenkin siellä, että se on pakko syödä juuri nyt ja heti.
Kaikki meistä varmaan on rikkonut liikennesääntöjäkin mutta tekeekö se siitä rikkeestä sitten vähempiarvoisen? Ei ainakaan oikeudessa, sillä rikkeen tekijä on yleensä syypää onnettomuuksissa, ja ei auta vaikka kuinka selittäisi tuomarille “mutta kaikkihan niin tekee ja sääntökin on aivan naurettava”. Ja sama peli pätee myös ravintelissa erona ainoastaan että ensin saa varoituksen, ja jos ei sitä usko niin tulee rangaistus.
Siinä taas vertaus, karkin nappaaminen taskusta suuhun v. päin punaista ajaminen. Ei voi kuin ihmetellä tätä aivopierua. Itsekin muuten kirjoitit juuri sääntöjä uusiksi, sillä viimeksi kun tarkistin niin sisu oli karkkia. Karkkikielto tarkoittaa siis myös sisua ja mynthonia yms… Vai tarkoittaako tuo sun huomaamattomuus sitä, ettei siitä jää kiinni, kun sen tekee tarpeeksi huomaamattomasti? Eikö siis periaatteessa vaikka oman voileivän syöminenkin rinnekahvilassa onnistu ja ole aivan sallittua, jos sen tekee niin ettei tarjoilija huomaa?
Jos jokin on kiellettyä, se on kiellettyä. Kielletystä ei tule sallittua tekemällä se salassa.
Mikäli aikuinen ihminen ei kestä sitä, että ei saa syödä omia eväitä ravintolassa, voi mennä muualle. Kukaan ei pakota siinä ravintolassa istumaan.
Sanokaa vaan jeesusteluksi, mutta itse en ole nauttinut muualta ostamiani juomia/ruokia missään kahvilassa tai ravintolassa.
Itse kutsun tällaista sääntöjen noudattamista käytöstavoiksi.
mites sit vauvojen ruuat, eikö äidit saa ottaa niitä mukaan tai saako ees imettää vai pitääkö ostaa ravintolasta erikseen maitoa?
Sen ymmärrän, että isompia eväitä ei saa mukaan ottaa…ois sekin noloo jos kaivat baarissa taskusta bissepullon..mut joku pieni suklaapatukka. ei oikee kiinostais.
Vauvojen elimistö ei siedä normaalia, aikuisten ruokaa. Siihen on siis fyysinen syy, miksi niille ei voi ostaa ravintolasta ruokaa. Vauvat ei myöskään pysty kontrolloimaan nälkäänsä niin kuin aikuiset (syömällä etukäteen tai odottamalla kotiin), kun nälkä tulee niin se on just-tässä-nyt. Tällä perusteella mä hyväksyn vauvojen ruoat. Mikäli kahvilassa/ravintolassa on kuitenkin myynnissä pilttiä (näitäkin paikkoja on), niin sitten omat ei ole hyväksyttäviä.
“Eikö siis periaatteessa vaikka oman voileivän syöminenkin rinnekahvilassa onnistu ja ole aivan sallittua, jos sen tekee niin ettei tarjoilija huomaa?”
No mietippä sitä, kuule on minulle aivan sama mitä sinä teet jos kerran koet sen tarpeelliseksi, ja muuten kuka on punaisia päin ajamisesta puhunut? Liikennerikkomuksia on paljon muutakin kuin autolla päin punaisia ajo? Ravintolassa noudatetaan ravintolan sääntöjä ja liikenteessä liikennesääntöjä(niin jalankulkija, autoilijat kuin myös polkupyörätkin), liikennesäännöt määrää tieliikennelaki(eduskunta) ravintolan säännöt määrää ravintola itse, ja siihen sinun naurettavuudet eivät auta pätkääkään.
Eikö mene ymmärrykseen, että se määrää säännöt joka paikan omistaa (lain puitteissa tietenkin), vai eikö ymmärryksesi riitä? Miksi on niin vaikeaa kunnioittaa toisen omaisuutta ja toisen oikeutta omaan omaisuuteensa. Se on täysin oma asiasi miten toimit jos kerran koet sen tärkeäksi, mutta sitten on turha valittaa jos tulee se portsari setä ja heittää ulos.
Mainitsin vain ymmärtäväni sitä että jos sen yhden sisun sinne suuhunsa laittaa, mutta kun sinun on pakko taas JEESUSTELLA. Onko se niin vaikeaa sopeutua joukkoon ja elää näillä yhteisillä pelisäännöillä, vai miksi sinulla on tuollainen asennevamma, että pitää kokoajan panna hanttiin. Omien eväitten syöminen on tietyissä paikoissa kiellettyä ja se on asia mille sinä et mahda mitään vaikka kuinka täällä jeesustelisitkin näsäviisaana.
Ps. se purkkakin on niin kiva liimata sinne pöydän/tuolin/tiskin alle, josta sen sitten joku asiakas löytää puoliksi vaatteisiinsa takertuneena.
Tästä samasta aiheesta on väännetty kättä kerran jos toisenkin. Saman katon alla toimii siis market-puoli, ja ravintola. Ja miten vaikea se onkaan tajuta, että sieltä marketista haettua Saarioisten pizzaa ei syödä siinä ravintolan pöydässä. Viimeksi eräs nuori mies suivaantui, kun kielsin häntä syömästä selkeästi kaupan valikoimiin kuuluvaa hodaria ravintolan pöydässä. Intti vain asiakasmikrosta, miksi se on salissa jos sitä ei saa käyttää? Ja ei suostunut ymmärtämään, kun selitin, että siinä voivat asiakkaat lämmittää esimerkiksi (ravintolan vitriinistä) ostamaansa lihapasteijaa tahi vaikkapa lastenruokaa. “Mitä se lastenruoka sitten on jos ei omia eväitä??” Hieman eri asia kuitenkin joku äidinmaidonkorvike kuin hodari..
Voi jeesus sentään. Tämähän ketju alkaa olemaan jo typerämpi kuin taannoinen vääntäminen hampurilaisen suolakurkuista.
Ihan varmasti ootte jokainen menneet joskus karkki suussa ravintolaan tai kauppaan. Teidän kieltojen mukaan se olisi tullut sylkäistä siihen ravintolan ulkopuolella olevaan roskikseen, ennen kuin saa astua sisään. Te puhutte vaan jostain pizzoista ja hodareista ja minä puhun KARKEISTA. Onko se niin hankalaa käsittää? Tätä karkkikieltoa väitän naurettavaksi ja olen itse alalla. Jos lukisitte tuolta alusta saakka, niin siellä ihan selvästi lukee näin “Olen työskennellyt monissa hiihtokeskuksissa, mutten ikinä oo kuullut, että oman suklaapatukan syöntiä olisi kielletty. Omat ruuat ja juomat on kyllä kielletty, mutta karkitkin???” Pahimmat karkkikiellon puolustajatkin keksivät omia poikkeuksia tähän sääntöön (sisua saa syödä). Todella tekopyhää. Kuten sanoin, karkkikielto on naurettava ja silloin kun säännöt on aivan naurettavat, ei niitä monikaan noudata. Ei kiesuskaan.
Olkoon vaikka kuinka naurettavat, mutta asiakas hyväksyy ne astuessaan sisään ravintolaan ja piste. Miten aikuisten ihmisten on niin vaikea ymmärtää, että säännöt ovat sääntöjä ja niitä noudatetaan.
Tipsu sanoi 17/4/2008
Olkoon vaikka kuinka naurettavat, mutta asiakas hyväksyy ne astuessaan sisään ravintolaan ja piste. Miten aikuisten ihmisten on niin vaikea ymmärtää, että säännöt ovat sääntöjä ja niitä noudatetaan.
Huoh jaksetaan vängätä puolin ja toisin. Kukaan oikeasti pidä noin tarkasti säännöistä kiinni, naurettavaa vängätä yhdestä karkista kieltäisit varmaan purkan jauhamisenkin . Noudatatko sinä liikennesääntöjäkin noin kirjaimellisesti ettet vahingossakaan aja 1km/h ylinopeutta. Jos olisin poliisi pitäisi varmaan tulla kyttäämään ja antaa rapsut pienimmistäkin rikkeistä. Liikennessäännöt on vieläpä liikennelainsäädäntöön ym. säädetty ja ohittaa mennentullen kaikenmaailman ihmisten itse keksimät säännökset ja silti kenellekkään anneta sakkoja 1km/h nopeuden ylityksestä.
Ja miksi täällä verrataa jo suklaan palaa grilliateriaan.
Koska oma eväs on oma eväs. Jos niitä ei saa syödä, se koskee kaikkia omia eväitä. Asian puolustajat eivät ole esittäneet yhtään pätevää perustelua miksi suklaapatukoita tai muitakaan omia eväitä pitäisi saada syödä ravintolassa. Tai miksi on oikeutettua rikkoa ravintolan sääntöjä. Se, että muutkin niin tekevät, ei riitä. Ei myöskään se, että liikennesääntöjäkin rikotaan. Jos sääntö on omasta mielestä naurettava, sekään ei ole hyväksyttävä peruste.
Siisus: Mikä siinä on niin vaikea uskoa, että kaikki eivät syö karkkia ravintolassa? Aikuisena ihmisenä tiedän kyllä mitä teen ja mitä en. Ruokahaluhan siinä menee jos ravintolan ovella mässyttää karkkia ja suklaata!
Kuka täällä on edes ollut mässyttämässä hienossa ravintolassa mitään suurempaa. Kyse on ollut Pienestä suklaan haukkaamisesta rinneravintola kompleksissa kahvin kera. No turha tästä on vääntää kun kukaan ison hiihtokeskuksen ravintolatyöntekijä ei oikeasti voi edes tietää mistä se yksi suklaan pala jonka kahvin kassa haukkaa niin on hankittu, jatuskin endes huomaa kun se sinne suuhun mene eikä se ole edes mitään mässäämistä. Eikö tässä ole kokoajan ollut kyse pienen määrän syömisestä sama kuin sokerinpalan söisi energioiksi ja täällä verrataan sitä mässyttämiseen.
“Lillipelli minun ei ole pakko hyväksyä tuotetta, jotka on pakattu pakkaukseen jälkeen päin, vaikka olisinkin jo niistä haukannut. Koska voin olla sen verran kettuuntunut siitä, että minut heitettiin ulos suklaapatukan tähden.”
Ahahahahahahhahahaha. Suoraan sanottuna minulle on ihan veen sama, hyväksytkö jo ostamiasi, OMIA tuotteitasi vai et, perään ne heitän kumminkin ja sen jälkeen saat talloa yli, heittää roskiin tai viedä mukanasi.
Ihanko uudet tuotteet pitäisi saada tai rahat takaisin, myyntikelvottomista tuotteista vain siksi, että itse rikoit sääntöjä?
Oikeasti ei edes naurata, itkettää lähinnä.
Minusta voi myös ajatella, että tässä puhutaan ehkä kahdesta hieman erilaisesta tilanteesta. Vrt. yksittäinen hiihtokeskuksen kahvilassa istuja juo kahviaan, syö pullaa (ostettu kahvilasta), ja sitten ottaa muutaman palan mukanaan olevasta suklaapatukasta ikäänkuin siinä sivussa ja diskreetisti. Kun taas aloittajan kertomuksesta saan elävästi silmieni eteen kuvan monilapsisesta perheestä, joka levittäytyy kahvilaan, ottaa ne pakolliset kahvikupit, ja sitten alkaa suurieleisesti ja kovaäänisesti kaivaa niitä suklaapatukoita sieltä äidin kassista, jakaa niitä siinä, ja sitten alkaa mussutus.
Jälkimmäisessä tapauksessa olisin asiakaspalvelijana huomattavasti hanakampi huomauttamaan jälkimmäisessä tapauksessa kuin ensimmäisessä.
N**sikaa toki pilkkua vielä enemmän! Lapsellista! Säännöt on säännöt! Jos ei huvita noudattaa niitä, pysykää kotona, siellä saa tehdä mitä haluaa!
Natsu, suosittelen käytöskouluun menemistä sinulle ja kaltaisille idiooteille, joita täälläkin valitettavasti liikkuu!
No turha tästä on vääntää, tokihan sääntö on yksinkertainen ja määrittää tarkasti, että mitään muuta ei syödä ravintolassa kuin sieltä ostettua. Se vain on niin paljon ravintolasta kiinni, että miten pilkuntarkasti sääntöä tulee noudatta. Toisessa ravintolassa ei saa sitä xylitolipurkkaa ruoan jälkeen ottaa, toisessa taas saa ehkä jotain omaa syödä ja lapselle tuoda ruoan muualta, jos nätisti kysytään ja sovitaan. Kuitenkin ravintoloitsijan sana on se laki ja laki voi olla erinlainen eri paikoissa.
Väitän, että tosiasia on, että moni ravintola sallii jollakin asteella esim. purkan syömisen, myöskin tupakoinnin, onhan sekin nautinto kuin syöminenkin jaravintola myyvät tupakkaakin, ehkä jossain saa syödä yhden suklaapalan(järkisyitä, että turha ostaa joka ravintolasta uutta suklaalevyä, että siellä käydessä saa aina sen yhden palan syödä vai myydäänkö jossain irto suklaapaloja?) ostetun kahvin ja pullan kanssa. No pientä saivartelua, ei tarvi tosissaan ottaa :).
Nauraisin kyllä päin naamaa jos joku tulisi PURKAN (tai pastillien yms.) syönnin minulta kieltämään ostettuani tuotteita ko. paikasta. Kukakohan se tyhmä täällä on?
Muutenkin olette aikamoisia suurentelijoita. Ei ole ollut kyse siitä että pakkaisi eväskorin mukaan hienoon ravintolaan, vaan siitä että söisi hieman suklaata tai kenties leivän ostettuaan esim. juotavaa jostakin kahvilasta.
Ja; en pidä TYPERIEN sääntöjen noudattamisesta, omaan sentään sen verran itsekunnioitusta ettei minua miten vain pompotella. Varsinkaan Suomessa saatavalla “palvelulla” ja hinnoilla.
hihi miten älytön ketju
lisää!
aasit on täällä sitä mieltä että sääntö on älytön.
RIKKOKAA SITÄ DORKAT! mussuttakaa purkkaa, sisua ja suklaata ravintolan tiloissa, missä se kiellettyä on.
mutta älkää sitten tulko tänne aasiakas-sivustolle nillittämään kuinka teille on asiasta tiukkaan sävyyn huomautettu.
Voi vittu että on vatipääitä nää karkinsun muun purkan mässääjät. Jos kerran on säännöt niin yleensä oletetaan että niitä noudatetaan. Veikkaampa että kaikissa ravintoloissa on omien eväiden syönti kielletty, kaikkeen ei vaan viitsi puuttua vaan puistellaan vaan päätä, mutta se ei tarkoita että se olisi sallittua.
Junissakaan ei katsota kaikkien matkalippuja, tarkoittaako se silloin sitä etta jos ei katsota niin sitä ei tarvitse ja sehän tekee silloin pummilla matkustamisesta hyväksyttävää, samanlaisia pummeja ovat nämä ravintoloissa omiaan syövät, kahvilasta saa kyllä makiaa kahvin kanssa ja jokainenhan sen tietää(vaikka se oma suklaapatukka sieltä rkiskalta onkin niin paljon halvempi).
Kyllähän siis kaikkea tehdä saa jos uskaltaa tai oikeastaan kehtaa (Minusta ainakin olisi noloa jos tarjoilijalla olisi aihetta tulla huomauttamaan jostakin epäasiallisesta käytöksestä) mutta silloin on myös hyväksyttävä tekojensa seuraukset.
ps. edelleen se purkka joka sinne suuhun siellä ravintolassa eksyy löytyy todella usein jonkun muun takapuolesta, ja arvaapa kuka silloin pesee pyykit.
Mikä tässä on niin vaikeaa, eli vaikka onkin kiellettyä niin silti se on joittenkin mielestä sallittua ,vai kuinka se meni ,vai olisiko se niin että se mikä asiakkaan mielestä on naurettava sääntö niin sitä ei tarvitse noudattaa, kuunnelkaa nyt itseänne, vai ettekö älyä kuinka naurettavia olette.
Jos joku syö sitä suklaata niin hetken päästä joku toinen kyllä varmasti on tiskillä kysymässä että
- saanko minä syödä tämän omenan koska en voi syödä suklaata.
- Siinä sitten myyjä vähän aikaa ihmettelee että mitä ihmettä.
- Niin mutta kun tuokin syö tuota suklaata ja minä en voi.
mutta ettehän te tajua miksi bussissakaan ei saa syödä esim. hampurilaista saati jätskiä.
Itse kyllä ymmärrän sillä kerran näin kun bussi teki äkkijarrutuksen ja kaveri joka söi samaan aikaan hampurilaista tarrasi molemmilla käsillä kiinni edessä olevan tuolin niskatuista, arvatkaapa missä oli se hampurilainen? Kuski siitä ainakin huudot sai ja bussifirma pesulalaskun. Mutta ettehän te aasit sitä ymmärrä kun bussikuski teille sanoo että sitä jätskiä ei täällä saa syödä, vaan yleensä tullaan kiukkusiksi ja intetään kuinka on naurettava sääntö, ja kerrotaan kuinka viimeksikin sain syödä kun lupasin syödä nätisti. Näitä nätisti syöjiä taitaa olla busseissa ja junissa todella runsaasti kun katselee penkkejä, niiden välejä ja lattioita.
Mutta minkäs näille aaseille voi.
Jokelan koulun ampumisten loppuraportti on valmistunut. Siinä parempi jahkaamisen aihe kuin joku perkeleen suklaapatukka.
Täällä joku Pulla kertoikin että vei perheen ulos syömään ja kysyi saako tuoda yhdelle omat ruoat. Ja sai luvan.
Te, joilla on suuri ja mahtava oikeus syödä omaa suklaata tms rinneravintolassa, oletteko kysyneet lupaa? Ette varmaan. Ja miksi ei? Koska paikassa on myynnissä samankaltaisia tuotteita, ja on vähän tökeröä tulla sanomaan että onhan teillä täällä tiskissä juttuja joista te saatte voittoa, mutta minä ajattelin juoda kupposen kahvia ja söisin sitten muualta tuomani vastaavan tuotteen sen sijaan että maksaisin siitä teille, kai se sopii…
Miten olis jos kysyisi luvan ja toimisi vastauksen mukaisesti, ja voisi sitten äänestää jaloillaan ennen kuin ostaa sen kahvikupposen jos säännöt ei miellytä?
Jaa, täällä ovat tunteet kuumenneet välillä. (Hauska silti seurata, kun siisus ja kiesus kiistelevät siitä, kumpi jeesustelee.
) Joistakin on myös ehkä hauska väittää vastaan vastaanväittämisen ilosta. Asiallisiakin näkemyksiä on ollut.
Jos tätä kohtuullisten rajojen hakemista jatketaan vielä hetken aikaa, sinkoutuu tämä keskustelu puhutuimpien listan kärkeen ja katosta läpi. Sitä odotellessa.
Jos pitää paikan X sääntöjä typerinä eikä tahdo niitä noudattaa, on olemassa yksi helppo ratkaisu: ei mene paikkaan X. Paikassa X nimittäin noudatetaan niitä sääntöjä, vaikka ne asiakkaista tuntuisivat kuinka typeriltä tahansa.
Säännöt on hyvä olla olemassa. Joskus niistä voi poikeatakin. Hyvällä asiakaspalvelijalla on tilannetajua ja taitoa tarvittaessa hienovaraisesti tiedottaa väärin käyttäytyvälle asiakkaalle että niin ja niin ei voi toimia.
Voi käydä niinkin että ei tiedä etukäteen paikan X sääntöjä. Ei se mitään jos niistä kohteliaasti ilmoitetaan, ja jos säännöt ovat järkeviä, mutta muistan kerran kun meitä oli 4 naista menossa Esplanadin kahvilaan (Happy Days). Oli kesä eikä meillä päällysvaatteita joten kävelimme narikan ohi. Kaksi meistä kantoi kädessä kokoontaitettavaa sateenvarjoa. Portsari mylväisi tosi tylysti: “Sontsat narikkaan!” Käännyimme kaikki ympäri ja poistuimme paikalta. Kyllä Hesassa kahviloita riittää.
Samaa mieltä Arawn kanssa; pakkoko mennä itkemään omine eväineen paikkaan jossa niitä ei saa syödä?
Tuollaisten moukkien pitäisi alunperinkin pysyä poissa ihmisten ilmoilta ja syödä kotonaan tarjoustarraeväitään.
“Jos joku syö sitä suklaata niin hetken päästä joku toinen kyllä varmasti on tiskillä kysymässä että
- saanko minä syödä tämän omenan koska en voi syödä suklaata.
- Siinä sitten myyjä vähän aikaa ihmettelee että mitä ihmettä.
- Niin mutta kun tuokin syö tuota suklaata ja minä en voi.”
Väitämpä, että monellakaan ihmisellä ei niitä kuuluisia telepaattisia kykyjä, että voisi selvittää mistä se suklaa on peräisin.
Riippuu aina tietenkin puljusta ja aspasta, saako kuka syödä, mitä, missä ja mihin aikaan.
Itse en katsolla pahalla sitä jos asiakkaat syövät meillä täyttävän ala cartelounaansa jälkeen pätkispatukat. Etenkin, jos me emme tarjoile samaa tuotetta.
Ja entäs sitten tupakka ja purkka? Eri asiahan nämä ovat, mutta aina ei voida asiakkailta odottaa että kaikki nautittavat tuotteet olisi talolta ostettuja.
Ite olisin “mutta me nää kahvit jo ostettiin” -aasille sanonut: “Niin, mutta se ei oikeuta tuomaan omia eväitä. Meillä on myös ´take away´-kuppeja, jotka voitte ottaa mukaan kun menette tuolle 200m päässä olevalle laavulle paistelemaan kakkaroitanne.”
Lasten pilttiruoka on ok, kyllähän lapsen täytyy syödä. Mutta hei järki käteen.
Ja jos on nälkä, ja tekee mieli hakea viereisestä lähiöpizzeriasta itselleen ja kavereilleen pizzaa, nautittavaksi siinä lähiöpubissa, niin onko liikaa pyydetty kysyä baarimikolta että onko se ok? Kavereiden kans saatiin lupa tuoda pizzat terassille.
Ja myönnytys perään.
Olen itsekin kerran kantapaikkaani mennyt oman limpparin kanssa.
Myöhemmin kun ajattelin tilannetta, tunsin itseni säälittäväksi, köyhäileväksi pihtariksi. Hävettää kertoa.
Nykyään mussutan samassa paikassa usein karkkia, (jonka määrää pitäisi joka tapauksessa vähentää).
Ehkä tämä menee yksiin edellisen kommenttini kanssa, kun puhuin että jos tuotetta ei liikkeestä saa, pitää tuoda muualta.
Mutta jos syön toastin/keiton, juon muutaman lonkeron, niin ei sitä voi muutamasta makeisesta pillastua. Sitten kyllä jos kuuluisi valikoimiin..
Eiköhän kyse ole loppujen lopuksi kuitenkin siitä, että kaikenlaisen ravintolatoiminnan on oltava tuottavaa..Ravintola ei tuota, jos ihmiset käyttävät siellä omia eväitä/juomia. Aina tulee ylimääräisiä kustannuksia. Omia eväitä syövä vie ehkä paikan joltain maksavalta “oikealta” asiakkaalta ja työntekijä vielä joutuu siivoamaan näiden omien eväiden syöjien jäljet. Usein kesäisin aasiakkaat tulevat viereisestä kaupasta suoraan ravintolan terassille nauttimaan ostamiaan tuotteita ja jättävät jälkeensä melkoisen sotkun. Niinpä ainakin minä olen alkanut kieltämään omien tuotteiden nauttimisen asiakkailta. Suklaapatukan/pienet karkkimäärät voin vielä hyväksyä tai purukumin, mutta jäätelöt ja limpparit nautitaan muualla! Meillä nimittäin myydään kumpaakin tuotetta.
Näitä juntteja aasiakkaina ympäri Suomen.Ei voi kun pudistella päätään.Parhaimmat kehuvat sinulle omalla “sivistyneisyydellään”.On naurussa ollut pidättelemistä…
Niinpä niin… Olenhan mä tosiaan kyllä pikkusieluinen kun niinkin pienestä asiasta kuin suklaapatukasta jaksan aasiakas parkoja kiusata…
Hei mut mites ois sellanen juttu, ett hittoon kaikki säännöt ja aletaan elää niinkuin itse halutaan… Ehkäpä mäkään en enää viitsi raahautua aamulla paistamaan niitä pullia enkä laita mitään tuotteita esille enkä tilaa niitä suklaitakaa myytäväksi…
Jokainen ihana ja vähemmän ihana aasiakas voi itse paistaa pullansa, hampurilaisensa ja syödä ihan mistä tahaansa ostamiaan patukoita niin paljon kuin haluaa sekä siivota omat jälkensä jos viitsii ja vielä ihan missä itse haluaa…
Mistäs sitten alkaa narina? Siitä kun ei oo rinneravintolaa minne mennä… Huokaus kaikkia kun ei vaan voi miellyttää sitten millään *hihhih*
Onneksi meitä on moneen junaan ja toiset jää kokonaan asemalle…
Huokaus
Bisnes on bisnestä ja tarjoilijaneiti voi vaan miettiä kumpi omistajalle lopulta on tärkeämpi: kurkkupastilleista valittava tarjoilija vai se asiakas.
“Mistäs sitten alkaa narina? Siitä kun ei oo rinneravintolaa minne mennä…” Voi asennevammainen tarjoilijaparka, kyllä suomenmaasta aina uusia tarjoilijoita ja yrittäjiä löytyy… Rinneravintola ei minnekään katoa, mutta se yrittäjä tai tarjoilija hyvinkin saattaa mennä vaihtoon
Jos oman maun mukaista purtavaa ei jostain ravintolasta löydy, pakkoko sinne on mennä?
Etsii sitten ravintolan josta omaa herkkua saa.
Jos sellaista ei löydy, mene kotiin mussuttamaan pullaasi.
Tai vuokraa/osta itse liiketila, jossa saat “herkkujasi” syödä.
Mietin vain, että mites allergikot ja muut syystä tai toisesta ruokarajoitteiset? Itselleni esimerkiksi harvoin löytyy kahvilasta mitään vähäsokerista tai sokeritonta, perunatonta ja jauhotonta. Jos löytyi, niin varmasti ostaisin, mutta kun ei löydy, ei hedelmiä tai tummaa suklaata.
Itse olen tullut siihen tulokseen, että saan pari tummasuklaanappia kahvini kanssa syödä, koska kerran kahvilan tarjonta ei niiltä osin (ymmärrettävästi) minua palvele. Mutta pitänee alkaa selittämään tilanne/kysymään lupaa etukäteen, jos se oikeasti sitten on näin tarkkaa.
Tiedän baareja, joissa ei ole käytännössä minkäänlaista ruokatarjoilua, jos pähkinät lasketaan pois, mutta joissa on lupa syödä omia eväitä. Sitten on baareja, missä saa syödä ne eväät, kun käy vain nätisti pyytämässä luvan. Molempia tulee suosittua tiukkalinjaisempien kustannuksella, kun tietää, että halutessaan pääsee sisälle syömään hampurilaisensa sidukan kera. Ravintolaan en toisen firman ruuan kanssa tietenkään menisi.
Luitko, Kat, ollenkaan tuota omaa viestiästi ylempää kommenttia?
Minä itse olen hyvinkin ruokarajoitteinen ja osaan olla ilman, jos ei tarjottavaa löydy.