Runouden ystäviä kahvilassa

Työskentelin pari vuotta sitten kahvilassa, joka sijaitsee kauppakeskuksessa. Eräänä viikonloppuna kauppakeskuksessa järjestettiin kirjamessut, joilla vieraili useita kirjailijoita ja runoilijoita. Kun Tommy Tabermann lausui runojaan, pakkautui myös kahvilan alue ihmisistä. Pöytiin istuttiin vain kuuntelemaan runoilijaa, ei kahvilan asiakkaiksi. Tiskin eteen pakkautui ihmisiä seisomaan niin, että asiakkaat eivät päässeet tiskille tilamaan.

Kaiken huippu oli eräs rouva, joka seisoi juuri tiskin edessä. Ensin hän kääntyi ja sanoi minulle: “laita se musiikki nyt pois, kun ei tässä edes kuule mitään!”. Laitoin musiikkia hiljemmalle, mutta en pois. Tästä kimmastuneena rouva toisti käskynsä. Minä vastasin, että ikävä kyllä minun velvollisuuteni ovat asiakkaillemme eivätkä hänelle ja hän voi myös siirtyä muualle kuuntelemaan. Mulkaistuaan minua rouva kääntyi poispäin.

Tiskille onnistui ihmisten läpi pujottelemaan asiakas, joka tilasi laten. Samalla hetkellä kun käänsin kahvimyllyn päälle jauhaakseni tuoretta espressoa, rouva kääntyi ja huusi pää punaisena: “voisit olla edes käyttämättä niitä laitteita!”.

Siinä vaiheessa oli sekä itselläni että asiakkaalla hymyssä pidättelemistä… Niinhän minä voisinkin tehdä, vain että rouva saa kuunnella runoutta. Olisi tullut ajoissa että olisi saanut kunnon paikan, eikä olisi tarvinnut änkeä sinne mihin ei kuulu.

T:misu


------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...

8 kommenttia
  1. teräs kyylä sanoi 5/6/2008

    Hahaha:) Näin tän tilanteen sieluni silmin, oon kokenut vastaavaa ja nähnyt hieman vastaavaa läheltä, ja voin sanoa että myötähäpeä on se suurin tunne mikä valtaa, ei edes viha niinkään. Mutta, kun Suomalaisten pitäs olla niin heikkoja itsetunnoltaan niin mistä näitä tätejä ja setiä sikiää jotka käyttäytyy kuin euroopan omistajat? Tällekki daamille ois pitäny laittaa jauhot suuhun, sanomalla esim. “Niin, ottaisitteko jotain?- Ai ette, no valitettavasti meillä kahvilan pienet puitteet riittää vain maksaville asiakkaille” TAI sit jotain hel*etin törkeetä. Ihan miten vaan, kunhan sofistikoitunut kulturelli daami ois painunu huitsin nevadaan!

  2. weird? sanoi 5/6/2008

    ^Taisi jäädä sultakin aamupillerit ottamatta?

    Mutta joo, saihan tästä aamun naurut. Eikö niille asiakkaille olisi voinut sanoa, että pöydät on varattu maksaville asiakkaille? Vaikka tietysti vähän vaikeaa kierrellä pöydissä jos on yksin töissä.

  3. huoh sanoi 5/6/2008

    kauppakeskuksissa varmaan on vartijat. äijät paikalle hätistämään kaikki urpot pois maksavien asiakkaiden tieltä. ja seuraavassa kauppiaspalaverissa kauppakeskusjohtajalle tiedoksi, että ei tartte niitä kissanristijäisiä järjestää siinä keskuksen ahtaimmassa välikössä, tai sitten ainakin vois hommata riittävästi henkilökuntaa paikalle järjestystä pitämään.

  4. Gasp sanoi 5/6/2008

    Minä kun luulin että runous rauhoittaa mielen.

    Rouvan olisi varmaan kannattanut nauttia Tabermanninsa kodin rauhassa, ettei hänen sieluraukkansa olisi joutunut kärsimään kauppakeskuksen rahanahneuden rusentaessa lyriikan sulosävelet alleen. ;-)

  5. Sami sanoi 5/6/2008

    Nimimerkille Huoh: jos jutussa on kyse esim. Itäkeskuksen esiintymislavasta, niin siinä on avoin, kattamaton kahvila aivan sen vieressä. Tilaahan siinä on vaikka muille jakaa, mutta varmaan julkkisesiintyjien aikaan jokainen neliömetri on käytössä.

  6. Lewis sanoi 5/6/2008

    On se kumma ettei järki riitä sen(kään) tajuamiseen, ettei niihin pöytiin voi mennä ihan huvikseen istumaan, vaikka paikalle olisikin rahdattu joku kuuluisiiden henkilö. Joku muu saattaisi vaikka ihan oikeasti haluta asioida siellä kahvilassa.. Ignorance is a bliss..??

  7. teräs kyylä sanoi 6/6/2008

    weird?:lle, miten niin? Ja se on edelleen ” Ignorance is bliss”

  8. shoon sanoi 6/6/2008

    Ah!Ratkaisun avainhan olisi ollut siinä radiossa, josta kääntämällä nupit kaakkoon olisit saanut kaikki runoutta kuuntelevat kaikkoamaan. :D

Jätä kommentti