Saituus voi olla sairaus
Olin ruokakaupan kassalla purkamassa ruuhkaa, jolloin kassalleni tuli noin päälle 70v. rouva, joka osti kunnon kärryllisen ruokaa. Olin vedellyt tämän rouvan ostokset ja näin, että hänellä oli vielä kädessään paistopisteen paperipussi, jossa oli jotain sisällä. (Info: Meidän kaupassa irtotuotteet ovat kpl-hinnoilla, jotka kassa lyö koneeseen sen mukaan kuinka paljon asiakkaalla on kutakin konditoriatuotetta). Kysyin rouvalta, että tuleeko paistopisteen tuotteet eri kuitille, koska hän ei laittanut sitä hihnalle muiden ostosten kanssa. Rouva sanoi, että hänellä oli siinä neljä riisipiirakkaa, johon minä sanoin, että voitteko laittaa sen pussin hihnalle (aavistelin jotain). Rouva laittoi pussin hihnalle, jolloin minä yritin läpinäkyvästä pussin ikkunasta katsoa riisipiirakoiden lukumäärää, johon rouva tuskastuneena sanoi, että viisi niitä siellä on. Mutta minäpä päätin avata pussin ja katsoa sinne sisään, jolloin rouva luhistuneena sanoi, että “hyvä on, kuusi niitä siellä on, kun kerran olet noin tarkka”. Katsoin sormien läpi tämän tapauksen, vaikka kysymyshän oli näpistyksestä/petoksesta. Kyllä voi elämä olla piirakoista joillakin kiinni!
T:kauppaneuvos
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Olisit sanonut etten mä nyt niin kauheen tarkka oo ja sit laskuttanut kahdeksasta ja sit kun se ois seuraavana päivänä tullut kuittinsa kanssa selvittämään asiaa niin kovaan ääneen kertonut kaikkien kuullen että yritti huijata ja tuhahteli tarkkuudesta… ; )
Kyllä näille pitäisi sanoa ihan napakasti, ettei tuollainen peli vetele. Tosi röyhkeää käytöstä!
Uskomatonta toimintaa, aasilta siis. Itsekin tarkka rahasta, mut en sentään kehtaisi huijata kaupassa tuolla lailla (tai esim. laittamalla lisää tavaraa jo punnittuun pussiin jne.).
Omituista vielä että vaikka ostaa kauhean kasan ruokaa, pitää yrittää pihistellä muutamasta piirakasta. Jos ostaisi tosi vähänä ja olisi kauhean köyhä tai jotain, niin voisi melkein ymmärtää tuollaisen yrityksen, mutta ei se tuossa vaiheessa voi olla niistä muutamasta piirakasta kiinni!
^En oikein usko, että kyse on saituudesta. Joistakin ihmisistä vain tuntuu kuoriutuvan pieni näpistelijä tilaisuuden tullen. Katso myös tarinan
http://www.aasiakas.net/index.php/2008/no-kun-nesteella-oli/ kukkahuijaaja.
Niin mutta mistä se näpistelijä oikein tulee? Perin kummallista ja hämmentävää.
Näin siinä sitte käy, ku eläkeläisil ei ole tarpeeksi ajanvietettä; elämään haetaan jännitystä ruokakaupoista!
Sitte ne kokoontuu yhdes kahvittelemaan ja kehuskelemaan että “miepä sain kuus piirakkaa viiden hinnalla. Ei epäilly mitään se likka.. hähäähää…”
Tuli mieleen hauska juttu nuoruusvuosilta.
Käytiin yhden kevrin kanssa kaupassa hakemassa viittä irtopulloa kaljaa. Pakattiin ne yksissänaisin muovikassiin ja mentiin kassalle.
“Siinä on viis” sanottiin rehellisinä ja myyjä uskoi, löi kassaan viiden pullon hinnan ja lähdettiin sitten nauttimaan ostoksista. Mutta kotona kaverilla välähti: “Ois pitäny sanoo, et siinä on seittemän!”
Joo, niin ois. Ois maksettu seitsemästä ja saatu viis
(oliko tää nyt ees hauska, oli se kaljapäissään)
onpa kiva syöttää lapsen lapselle varastettua kamaa. siis jos olisi onnistunut tuo varastus. ihan kuvottavaa.
“Näin siinä sitte käy, ku eläkeläisil ei ole tarpeeksi ajanvietettä; elämään haetaan jännitystä ruokakaupoista!”
Ja bingosta. On niitä automaatteja ruokakaupoissakin.
No, pieni varastelu piristää päivää.
Rehellinen Suomen kansa on muisto vaan… Jos sellaista koskaan on oikeasti ollut olemassakaan.
Olisit soittanut vartijat. Olisi saanut mummo opetuksen, minkä muistaa.
Yksi paikallinen mummeli yritti moneen kertaan ostaa perunoita samalla systeemillä; kourallinen pottuja muovipussiin, vaakatarra pussiin kiinni, sitten lisää pottuja. Oli muuten fiksu myyjä joka hädintuskin pussista sai sangat yhteen eikä uskonut että pottuja oli vain muutama sata grammaa…
Vanhustyötä tekevänä koen hyvin suurta surua ja sääliä kun vanhoista ja sairaista kirjoitetaan näin lujaan sävyyn. Ymmärrän että tässä tapauksessa kyseessä on selkeä rikos, mutta usein näin käyttäytyvä vanhus on jo näin arkikielellä ilmaistuna jonkinasteisesti “höperö.”
Ei mielisairaita, kehitysvammaisia tai vanhuksia saisi näin soimata. On aivan oikein selvittää tällainen rike, mutta tunnetteko te todella näistä teksteistä uhkuvaa vihaa ja halveksuntaa heitä kohtaan? Ymmärrystä ihmiset, tekin olette joskus vanhoja.