Salainen Aasiakas
Työskentelen isoja koneita myyvässä yrityksessä laskutuspuolella, jossa on myös puhelinkeskus. Seuraava keskustelu käytiin aasiakkaan kanssa, joka oli yrittänyt ottaa yhteyttä myyjäämme:
Minä: “Oy X Ab, päivää.”
Aasiakas: “R**** K*******, kiitos.”
(aasiakas siis sanoo vain myyjämme nimen, ei esittele itseään eikä muuta. Right…)
M: “Pieni hetki, yhdistän.”
A: “Kiitos.”
(Tässä vaiheessa alan yhdistää puhelua, ja aasiakas katsoo parhaakseen lyödä luurin kiinni.)
No, puhelin soi uudestaan…
M: “Oy X Ab, päivää.”
A: “No ei se millekään K******lle mennyt!”
(Edelleen… ei esittelyä eikä mitään. Oh well… No, minä näen, että hänen haluamansa myyjä puhuu puhelimeen paraikaa käytävällä, joten yhdistäminen olisi turhaa.)
M: “Linjassa taisi olla jotain vikaa (sic!), voisinko ottaa yhteystietonne ja pyytää myyjää soittamaan Teille pikimmiten?”
A: “Joo hyvä, tehdään näin.” *tuut-tuut-tuut…*
Piru vie kun en osannut telepaattisesti selvittää äijän nimeä. Numerokaan ei näkynyt missään, joten eiköhän se vielä soittele ja ihmettele, että miksei kukaan ota yhteyttä…
T:Konttoriapina
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Tuntuu että suurin osa ihmisistä asuu jossain la-la-la-maassa, jossa asiat tapahtuvat automaagisesti ja jossa tieto kulkee telepatian avulla.
Paholaisen asianajajaa täytyy leikkiä ja arvella että saattaa johtua kännykän käytöstä. Kännykässähän näkyy mistä numerosta soitetaan ja se jää myös muistiin mistä numerosta viimeisin puhelu on tullut joten olettavat että siellä toisessa päässä on samanlaiset toiminnot ovaavat laitteet.
Meille soitti aikoinaan myös vastaavanlainen toope. Johtajamme nimi oli nyt vaikka Matti Möttönen. Siis soi puhelin ja ääni sanoo luurissa vain että Matti Möttönen. Minä iloisesti, että päivää ja kuinka voin palvella. Ääni hämmentyi ja sanoi että eikun hän haluaa puhua matti möttösen kanssa. Aurinkoisesti teeskentelin hämmästynyttä että aijaa no SITTEN, yhdistän pieni hetki…
Pallopää.
Mulle koulussa taottiin päähän puhelinkäyttäytymisen ABC eli esitellään eka ittensä, asiansa, ja sitten voi kenties odottaa palvelua. Miten se voi olla niin vaikeaa? - jopa vanhemmille kuin minä (26) jotka on puhunu kuitenkin suuremman osan elämäänsä tavallisiin lankapuhelimiin. Mientajuu.
Mua vaivaa tällaisissa asiakaspalvelutilanteissa se, että asiakaspalvelija ei esittele itseään. Siis puhelimeen vastataan “Oy X Ab, päivää.”. Tulee hiukan tyhmä olo esitellä itsensä (minkä kyllä teen), jos ei toinenkaan esittele.
Tää on vähän samanlainen tapaus, kun mikä tuli vastaan meidän töissä. Asiakas soitti ja valitti, kun ei ollut saanut aamun sanomalehteään. Minä sitten kysyin osoitetta, että oltaisiin lehti toimitettu jälkikannossa, mutta asiakas ei suostunut sitä antamaan. Oli ilmeisesti sitä mieltä, että kyllä jakaja muistaa, minkä luukun hän on yöllä vahingossa jättänyt välistä. Ei tämä aasiakas sitten ikinä saanut sitä lehteään…
Oon ollut puhelinvaihteessa töissä joskus aikanaan, ihan sijaisena enkä vakkarina. Olihan se vähän hankalaa jos sanottiin vaan nimi ja itte luuli tietysti sitä soittajan nimeksi. Jotkut isot firmat, joilla on monella paikkakunnalla toimipisteitä, niin näillä saattaa olla se yksi maanlaajuinen callcenter (vai mitä lieneetkään) ja firman palkkalistoilla töissä satojakin ihmisiä. Että yritä siinä sitten arpoa, sanoiko soittaja oman nimensä vai mitä.
Itse aina esittelen itseni, kun soitan johonkin. Jopa numerotiedusteluun soittaessani. Se kyllä tuntuu aina vähän hassulta jälkeenpäin. Mietin, että mitähän se 0100100/020202/118-ihminen mietti, että jaa, ihankos Maija Meikäläinen halusi sieltä Rovaniemeltä Kaisa Kertojan puhelinnumeron.
Ei niitä käytöstapoja ole tosiaan kaikille suotu. Musta on kyllä kohteliasta esittäytyä jos vastaajakin niin tekee. Esim taksiin soittaessa sanon vain päiväät, koska siellä on niin ruuhkaista yleensä, pääsenpä asiassani nopeammin eteenpäin. Numeropalvelussa kuitenkin Pirkko-Liisa aina esittäytyy joten niin minäkin teen
Meilläkin kyllä töissä vaihde vastaa vain firman nimellä, itse olettaisin että sillä vältytään tilanteelta, jossa soittaja tavoittelee vaikka Mattia, mutta Maija vastaa ja soittaja luulee puhelun yhdistyneen jollekin kollegalle vaikka ja alkaa pöpöttää sitä asiaansa tajuamatta että langan päässä on keskusneito, jolla ei todennäköisesti ole haisuakaan sen soittajan asiasta. Kaukaa haettua kyllä, epäilen :>
Jii, kiva että esittelet itsesi numeropalveluun soittaessasi. Entisenä 118 ja 020202 -aspana voin kertoa että ihan mukavaa sellainen on, verrattuna siihen että sanotaan tosiaan vain sen etsittävän henkilön nimi.
Milla: Itse asiassa esittelin itseni puhelimessa, teen sen aina. Se jäi vaan jutusta pois kun yritin pitää tekstiä tiiviinä…
Ei ole muuten kyseinen äijä ainakaan meikäläiselle soittanut enää. Mene ja tiedä sitten.
“Toimipaikalle soittaessaan ei tarvitse esitellä itseään keskukselle” sanoo Sirkka Lassilan kirjoittama Uusi käytöksen kultainen kirja(vuodelta 1997). Näin se puhelinetiketti vain menee. Täytyy kyllä myöntää että itse en osaa käyttäytyä noin, jotenkin tuntuu luontaiselta esittäytyä. Mutta ei siis ole etiketin vastaista olla esittäytymättä.
Vaikka ei tarvitsis esittäytyä niin tervehtiä täytyy mielestäni aina. Soittaako jengi oikeasti jonnekin numeropalveluun ja sanoo vaan suoraan sen tyypin nimen, jota ne hakee? Tekis mieli moukuttaa sellaisia
En minäkään vakioasetuksena odota että asiakas esittäytyy eikä minua suoranaisesti kiinnostakaan, kuka siellä langan päässä on.
Se vain tuntuu kivalta ja kohteliaalta jos joku niin tekee.
Itsekin kyllä pakonomaisesti esittäydyn, en vain osaa vastata toiselle ihmiselle (joka vielä tervehtii minua vaikkei esittäydykään) vaan “Jjjoooo. *tavoittelemani henkilön nimi*”
Eikä minua ainakaan haittaa vaikka ei esittäytyisikään, tervehtiminen riittää. Kunhan ilmaisevat käytöksellään edes jotenkin, että minäkin olen ihminen.
Mari-Pilvi, eikä ole kaukaa haettua moinen tilanne. Minullekin ruvetaan latelemaan tilauksia vaikka en edes esittäydy
Itseäni vaihteessa työskentelevänä ärsyynnyn suunnattomasti ihmisistä, jotka eivät suostu kertomaan nimeään kun kysytään. Monissa vaihteissa joutuu ilmoittamaan soittajan vastaanottajalle ja jotkut ovat tietenkin niin salaisia agentteja etteivät suostu kertomaan. Myös keskusneidin kuvailema tilanne, missä asiakas töksäyttää pelkän nimen on valitettavan tuttu. Kaikken typerimpiä ovat kuitenkin aasit, jotka soittavat väärään numeroon ja alkavat huutaa keskuskelle. Huh huh..
Kuulosti ihan mieheni pomolta