Sulkemisajoista…
Tapahtunut jouluaattona: Jouluaattona kaupat sulkevat ovensa yhdeltä. Eräs rouva viimeisenä asiakkaana vitkastelee kaupassa ja työkaverini kävi ystävällisesti ilmoittamassa rouvalle, että myymälää ollaan sulkemassa (kello oli jo yli yksi), johon rouva: “Mihin teillä muka on niin kiire?”. Niin, eihän me kaupan työntekijät joulua vietetä…
Ja toinen: Arki-iltana myymälä suljetaan yhdeksältä, joilloin ovet laitetaan kinni toispuolisesti niin, että sisällä olevat asiakkaat pääsevät ulos, mutta sisään ei pääse muuten kuin samaan aikaa kun ihmisiä tulee ulos. Eräs nainen tuli myymälään viittä yli, johon kassa: “Olemme valitettavasti sulkeneet viisi minuuttia sitten”. Nainen: “Eikö edes muutamaa tavaraa saisi hakea?”. Kassa: “Emme valitettavasti voi ottaa asiakkaita sisään yhdeksän jälkeen (yms. pahoittelua)”. Tästähän nainen raivostui, alkoi huutamaan naama punaisena että eroaa koko osuuskaupasta, hankkii meille potkut ja haukkui minut ja työkaverini pystyyn. Jouduimme väkisin työkaverini kanssa vetämään ovet kiinni jotta saimme myymälän suljettua, koska liukuovet eivät mene kiinni jos seisoo puoliksi niiden välissä. Vielä suljetun oven takaa nainen jatkoi raivoamista… Miksi on niin vaikeaa asiakkaille ymmärtää sulkemisaikoja!?
T:myyjätär
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
- Ei vastaavia tarinoita
Tuo ensimmäisen esimerkin rouva vaikuttaa anti-jouluihmiseltä, joka yrittää myrkyttää muidenkin joulumielen. Äärimmillään tuo ilmiö näkyy juuri tällaisena käytöksenä, että ihminen teeskentelee että joulua ei olisikaan, ihan tavallinen tiistaihan tässä nyt vaan. On varmasti mennyt jonnekin ravintolaan tuolta kaupasta ja voivotellut, kun joka paikka on joko kiinni tai tarjolla on vain rasvaisia kinkkuja, laatikoita ja kaloja noutopöydässä, kun hän olisi juuri tänään halunnut kesäkeittoa ja vihreää teetä.
jep, tyypillinen kysymys jouluaattona klo 13.10:
onko teillä varastossa ruispuikuloita no ei varmaan tällaisia varastoida, ei ainakaan sulkemisajan jälkeen eikä vieläpä jouluaattona
Kappas, joku muuki käyttää tätä nimimerkkiä. =D
Eihän sulkemisajat koske tietenkään ketään, nehän on vaan vitsiksi laitettu siihen oveen. Miksi ei voi ajoittaa sitä kauppaan lähtöä aikaisemmin? Tai käydä vaikka suosiolla seuraavana päivänä.
En minäkään täysin ymmärrä näitä viimeisten minuuttien asiakkaita. Meillä käy lähes joka ilta siinä 10-5 min. vaille 21 eräs nainen ostoksilla. Huvittuneena seuraan toisinaan hänen ostosten tekoaan. Nainen homelehtaa päättömänä paikasta toiseen keräillen tarvikkeita koriinsa. Sitten kun verhot lasketaan alas niin nainen saa suurinpiirten paniikkikohtauksen. Eikö olisi mukavempaa käydä kaupassa rauhassa, kuin päättömänä homelehtaa hirveässä ristipaineessa jotain juuri ennen sulkemisaikaa.
Ymmärrän, jos sinulta puuttui päivän ostoksistasi maitolitra, hiiva tai joku pieni tuote niin tottakai voit sen hakea. Siihen ei luulisi menevän montaa minuuttia. Mutta suurperheen ostoksia ei kyllä tartte tulla tekemään varttia vaille yhdeksää ja sitten itkeä, kun hyllyt tyhjät..
Minäkin tuossa toissa jouluaattona sain huudot. Joudun kulkemaan vieressä olevan ruokakaupan läpi päästäkseni henkilökunnan tiloihin. Joku matti myöhäinen etsi siinä epätoivoisesti marmeladia 13.10 ja päätti pyytää sitä minulta.Sanoin että en tiedä ja kauppa on jo kiinni.Mies kysyi uudelleen marmeladia. Totesin että kauppa on kiinni ja pihalle siitä. Tuli huudot kuinka oli huono käytös, totesin kylmän viileästi että nyt on joulu ja minä ja muut halutaan koteihimme perheiden luokse ja lähdin lätkimään… en tiedä löysikö ukko marmeladiaan…
Ah, niin tyypillistä… Omalle kohdalle osui kerran asiakas joka kehotuksista huolimatta vitkasteli kaupassa vielä 15 minuuttia sulkemisen jälkeen, ilman ostoaikeita. Useita kertoja kauniisti pyytämisen jälkeen sanoin että joudun menemään tunnin myöhemmällä junalla kotiin jos hän ei pidä kiirettä, ja sanoin myös että työaikani on päättynyt jo. ( todellisuudessa en edes kulje junalla, mutta voisin kulkea…)Vasta siinä vaiheessa asiakas päätti lähteä hitaasti ja verkkaisesti valumaan ovea kohti. Ei kuulunut edes kiitosta ylimääräisen ajan tuhlaamisesta. Muutaman vastaavanlaisen tapauksen jälkeen olen ollut hieman tiukempi.
Tämä tapahtui työkavereilleni muutama lauantai sitten: Aasiakas(aivan raivostuttavan hidas sellainen, joka onnistuu aina aiheuttamaan jonon) oli saapunut kauppaan klo 17.55. Siinä se oli ihan kaikessa rauhassa tehnyt ostoksiaan, vaikka verhotkin olivat jo kiinni ja kolme kertaa oli huomautettu, että kauppa on jo suljettu!
Tytöt oli kärsivällisesti ootellu naista ja laskenut kassatkin siinä valmiiksi. Lopulta he saivat aasiakkaan ulos kaupasta klo 18.23!
Itse en ois tuossa vaiheessa enää ollut kovin kärsivällinen!
Toinen tapaus oli kerran arki-iltana, kun ovet oli jo suljettu. Aasiakas luikahti sisään muiden asiakkaitten mennessä ulos. Sanoin herralle, että kauppa on jo suljettu. Tervetuloa huomenna uudelleen.
“Enkö kerkeis pari olutta hakea?”
Just, tais olla hieman huonossa muistissa laki oluenmyyntiajoista!
eihän asiakaspalvelijat vietä joulua!!! se on aina sama juttu… ja mitenkä kehtaavat vielä sanoa ääneen, että mihinkäs teillä on kiire!
olen itsekseen hiljaan mietiskellyt myös noita “potkuja”. kuinkahan mónta kertaa minäkin olen sellaiset saanut… ja lähes kymmenen vuotta sitten “potkut” saatuani jo sanottiin, etten enää ikinä tule tekemään alan töitä. ja hommissa olen edelleen… ?
Sulkemisaikaan / sen jälkeen tapahtuneita:
‘Kiireinen’ rouva haluaisi sovitella erilaisia korsetteja sekä bodyjä, koska pömpöttävä maha pitäisi saada illan juhliin piiloon. Koska olemme jo sulkeneet suostun myymään control-sukkahousut, enkä muuta, koska ei ole aikaa sovitella. Nainen miettii, venkslaa ja pohtii että mikä olis paras ja voisko vielä nähdä niitä bodyjä. Ei valitettavasti enää tänään, minun täytyy tehdä sulkemistoimet ja poistua 5 min. sisällä.
Luulin että koko tavaratalo on jo tyhjä, ja mietin omia asioitani odottaen lupaa poistua rahojen kanssa (jotka sinettipusseissa). Jostain pölähtää paikalle mies sukkia käsissään: Ottaisin nämä. Jouduin kieltäytymään, ja sanoin että tavaratalomme on ollut suljettuna jo 5 minuuttia, valitan. Aasiakas kysyy ‘Enkö siis todella voi maksaa?’ Kysyn vaan mielessäni että miten ne maksat kun kassat ammottaa tyhjinä, rahat on sinetöity, koneet sammutettu?
Aasiakas maksoi ostoksiaan 21:05. Vartijat jo kiertelevät tyhjää taloa ja kiire painaa päälle. Asikas sanoo: Keksisistkö vielä jotain kivaa ja ihanaa toppia mulle? ‘En valitettavasti enää tänään, tervetuloa huomenna uudelleen. ‘ ->tulos: naama näkkärillä
20:58 Tyttö tulee ostamaan ensimmäisiä urheilurintaliivejään. Valitan, tule takaisin huomenna. Nämä pitää sovittaa ja malli pitää valita jokaiselle yksilöllisesti. ->naaman venähdys. Ai jaa, no voi höh..
Jos hintahaarukka on 10-60e niin luulisi että kiinnostaisi tehdä huolellinen valinta?
Eikö tuollaisia sulkemisajan jälkeen jääneitä vitkuttelijoita (kuten K-kassan jutussa) voi uhata vartijoilla? Tyyliin jollette nyt poistu, joudun soittamaan teille vartijat, kauppa on ollut suljettuna jo niin ja niin kauan? Tai jollain muulla vastaavalla tavalla saada asiakkaaseen vauhtia, tarviiko sitä aina olla ystävällinen ja kärsivällinen ja samalla välittää asiakkaalle sillä tavalla viesti, että tämähän on ihan okei vaikka mä täällä vielä pyörinkin.
heh sekin on ihan normaalia että puhelimet soivat 20 min sulkemisen jälkeen pimeässä myymälässä kun olen laskemassa rahoja. joskus vastaan piruuttani: “ettekö vois viel avata kun olis ihan pakko saada nikke-vanukkaita.”
ovella vielä ylimairea ‘näkemiin’ hymy korvissa, suurelle osalle menee viimeistään siinä vaiheessa jakeluun kuinka toivottu asiakas on :p
juu, ei voida
Respalle: useimmat esimiehet kieltävät asiakkaan hätyyttämisen, ainakin “röyhkeän” sellaisen. ONNEKSI noita tahallaan vitkuttelijoita on todella harvoin, ja nekin aika usein saa savustettua ulos kuuluvalla huokailulla, näkyvällä silmienpyörittelyllä ja avaimien kilisyttelyllä
Nyt mä aivan järkytyn!
Meneekö kauppojen aspat kotiin työvuoron jälkeen? Siis sulkee kaupan ja lähtee?
Ravintolapuolella kokkipoika menee pizzauunin alle, piika menee loosiin ja baaripoika viinavarastoon nukkumaan. Että on varmasti heti paikalla kun ekat pölperöt aamulla alkaa rynkyttää ovenkahvaa.
Näin ainakin aasiakkaat tuntuvat ajattelevan kun pitäisi illalla poistua about 25 min sitten suljetusta ravintolasta.
On muuten yhtä juhlaa myöhästyä viimeisestä bussista vain siksi kun sen viimeisen neitiparin pitää vielä päästä vessaan. Vaikka se koti on siinä torin toisella puolella.
Nikke -vanukkaita
Vastaa ens kerralla että hakeudu hoitoon jos oot noin riippuvainen! Itse en kyllä kehtais soittaa että voisitteko avata, aikamoinen addiktio sais olla.
Muinoin olin pienessä Kextrassa, jossa oli liha/kalatiski ja kerran viikkoon yksi (hirmu mukava, mutta tältä osin rasittava) täti tuli sen 5 vaille sulkemisaika ja osti koko perheelle sapuskaa ja AINA piti kanssa saada jotain siltä suljetulta tiskiltä. Kyllä se muisti aina kauppiaan kehua kun toinen aina hänelle muisti jemmaan laittaa kuhafileitä tai mitäikinä, mutta kertaakaan en kuullut omaan suuntaani mitään pahoitteluja kun piti yliaikaa kassalla tän tapauksen takia napottaa. Ymmärrän kyllä että on vaikka sellainen työ josta nipin napin kerkee, mutta meilläkin oli siinä paikassa vakihenkilökunta, tuskin olisi loukannut ketään jos olis kerran huikannut että sori kun tuun aina niin viime tinkaan…
No meillä onneksi vartijat hoitaa asiakkaiden hätyyttämisen, asiakkaat totteleekin heitä yleensä paremmin ja vähemmällä naputtamisella.
Siis pahimmat päivät ovat aina ne jolloin kauppa menee kiinni aikaisemmin kuin arkisin. Lauantai on aivan totaalinen murheenkryyni, siis oikeasti suurinpiirtein jokaikinen lauantai jonka nykyisessä työpaikassani olen ollut, on lauantaisin kauppa täynnä porukkaa tyyliin 17.50 ja jonoja sitten riittää yleensä puoli seitsemään asti, vaikka kaikki kassat siis olisi käytössä, eli ei yksinkertaisesti nopeammin niitä sieltä enää ulos saataisikaan.
Tosin ehkä vielä järkympi ilmiö tuohon on se, että ihan oikeasti se porukkamäärä välillä tuntuu nimenomaan kasvavan eksponentiaalisesti kun kello tulee viisi lauantaina. Jos kerran ihmisillä on vapaapäivät lauantaina kun kerran rynnivät joukolla ostoksille, niin onko se niin vaikeaa tulla vähän aikasemmin? Tai ehkä vähän enemmänkin aikasemmin, säästyis asiakkaat itsekin turhalta päänsäryltä ja aika usein just siinä kello viiden korvilla lauantaisin voi niitä tyhjiä hyllyjä alkaa olee jo ja sit tietysti kitistään ja harmitellaan sitä kun ei tavaraa ole…no ois ollu aikasemmin.
Itse kyllä on oppinut todellakin välttämään menemästä kauppaan enää kovin myöhään ja lauantaisin mielummin kiertäisi ne kaukaa, mutta aina ei vaan voi.
Valitettavasti kaikki meistä eivät tee säännöllistä ma-pe 8-16 työtä..
Jos itse pääsen töistä esim. lauantaina viideltä, ruokaa tarvitsen ja perjantaina en ole ehtinyt kauppaan (menoa aamulla/päivällä ja töistä päässyt klo.22) niin kyllä menen viiden jälkeen vielä ostoksille. En tietysti lähde viittä vaille kuusi viikon tarpeiksi shoppailemaan, mutta saattaa joskus sulkemisaikakin lähellä olla kun kaupasta poistun. En sentään aukioloaikojen ulkopuolella kaupassa hengaile.
Kaikki ymmärtävät nyt kaupan henkilökuntaa - ja hyvä niin, mutta muistattehan että myös puhelinpalvelujen aspa on ihminen. Varsinkin iltavuorosta haluaisi ajallaan kotiin ja on vähä pakkokin lähteä, kun hälyytyslaitteet menevät päälle tiettyyn aikaan ja minun sisällä hiipimiseni ne sitten laukaisee (ja lasku tulee minulle)
Sitten on näitä ihmisiä jotka tulevat kuuri sulkemisaikana tai minuuttia ennen juosten kauppaan sisään ja toteavat että Huh ehdimpäs! Niin ehtiihän siinä sisään mutta sen jälkeen menee jo yliajaksi!
Myyjäkki: meidän kaupassamme saattaa olla kuolemanhiljaista lauantaina kello viisi, mutta kun kello lyö puoli kuusi niin johan koko kylä hoksaa että vielä sitä kerkeää! Itselläni ei normaalisti ole verenpaineen kanssa ongelmia, paitsi näinä lauantai-iltoina…
Minä kanssa oikein rakastan näitä mattimyöhäisiä. Vieläpä kun meillä on sellainen käytäntö, että kassa siivoaan luutulla kassojen edustat, pyyhkii kaikki kassahihnat, pakkauspöydän ja luuttuaa vielä sisään-ja ulostuloeteiset. Ja jos pitäisi kotiin päästä puoli kymmeneltä viimeistään, niin siivous on aloitettava jo puoli yhdeksän. Nämä ihanat matti myöhäiset tulevat kauppaan vetelehtimään varttia vaille yhdeksän, eivät tiedä mitä ostaisivat, haahuilevat siinä kassan edustalla ja ihmettelevät maailaman menoa ja tuotteita. Silloin kun sinä olet kassalla. Heti kun olet pitkän harkinnan jälkeen tullut siihen tulokseen, että koska asiakkaalla on vielä haahuilua siinä, ehdit nousta ja mennä pyyhkimään toiset kassat. Nouset ja lähdet, ja sivusilmällä huomaat, kuinka kyseinen haahuilija syöksyy kassalle kiireesti nähdessään sinun lähtevän. Riennät takaisin nopeasti palvelemaan asiakasta, vaikka mielesi tekisi heittää hänet korvista pihalle. Ja jos eteisiä siivoat, niin koko ajan joudut kyttäämään onko kassalla joku haahuilija, joka on lopulta saanut ostoksensa tehtyä. Kyllä sitä katsotaan niin murhaavasti sitten kun huokset kauhealla kiireellä palvelemaan Arvon Asiakasta. Olisihan se kätevää, jos voisi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa…
Onneksi mulla ei yleensä venähdä ainakaan noin paljon ylitöiksi, mutta joka kerta kyllä ärsyttää. Olen siis töissä pikkuputiikissa, jonka aukioloaika on 10-18. Parhaita ovat ne illat, jolloin vartin yli viiden jälkeen ei tapahdu mitään, ehkä korkeintaan puhelin soi kerran, mutta paikalla on tietysti oltava sulkemisaikaan asti. Siinä ehtii hyvin laskea kassaa ja siivoilla paikkoja, ja minuuttia ennen tasaa vaihtaa vaatteet päälle.
Siinä kun on sitten tasalta takki päällä kassaraportteja ostamassa, paikalle tömähtää naisihminen, joka kysyy:
“Oletteko sulkemassa?”
“Joo”, vastaan, vaikka tekisi oikeastaan mieli tokaista: “Ei, kun tulin just iltavuoroon!”
“No mä ihan nopeasti haluaisin tuon yhden tietyn tuotteen…”
No, mikäpäs siinä, raportit on tosin jo otettu, mutta saahan ne otettua uusiksi (ainakin suunnilleen), ja odottelen, että asiakas ottaa sen yhden tietyn tuotteen, kun eihän siinä onneksi kauan kestä - ja täti jääkin sitten kääntelemään pakkausta ja miettimään.
“Mitäs eroa tällä ja tuolla toisella olikaan? Ja mikäs tämän hinta muuten on? Entäs tuon toisen sarjan tuote?”
Lopulta täti sitten ottaa sen yhden tietyn tuotteensa ja kääntää sitten päänsä tarjoustuotteisiin.
“Mitäs ne nämä sitten ovat? Kumpaa sinä suosittelisit minulle?”
Ja täti on viittä vaille ottamassa tarjouspakkauksen, kunnes päättää lopulta olla ottamatta sen ja tulla ehkä toisen kerran uudestaan. Sitten täti vielä katselee ympärilleen, minkä jälkeen hän VIHDOINKIN tulee se yhden tietyn tuotteensa kanssa kassalle ja saan rahastettua. Ja siinäkin vielä yrittää ruveta juttelemaan jostain… Lopulta täti astuu liikkeen ovesta ulos ja pääsen itsekin kotiin, kun kello on vartin yli kuusi ja itselläni musta pilvi pään yläpuolella.
Arvoisat asiakkaat, jos haluatte hakea juuri tasan sulkemisaikaan sen yhden tietyn tuotteen, niin olen kiltti ja annan teidän hakea sen. Mutta älkää ihmetelkö, jos en ihan hirveän alttiisti jaksa ruveta tarinoimaan tuotteista ja valitsemaan itsellenne sopivia tuotteita enää siinä vaiheessa, kun kello on jo kymmenen yli kuusi ja minulla alkaa olla kiire toisaalle.