Täkäläisten aasilajien TOP 4

Suurin osa työpaikkani asiakkaista on ihan mukavia ja asiallisia. Joskus on tietysti ollut kunnon aasejakin, tässä yleisimmät kategoriat:

1. Myöhäiset ja hätäiset

Pomo on koulutuksessa. Aasiakas soittaa ja kysyy asiaa, josta en pysty varmaa vastausta antamaan (ei kuulu työhöni). Haukutaan minua, kun en tiedä (enkä valehdellakaan viitsi). Kerron, että pomo on kolmen jälkeen taas työpaikalla, jos hän voi soittaa sitten uudestaan tai pomo soittaa hänelle. Aasiakas ärisee jotakin ja lopettaa puhelun kohteliaasti “kumma kun täältä ei saa palvelua päiväsaikaan”. Vastaus pitäisi saada heti, vaikka aasi on ollut ko. jutusta tietoinen pitemmän aikaa ja olis siis voinut soittaa aiemminkin. Jos ihminen ei ole paikalla, sille ei vaan voi mitään. Kaikkea ei kannata jättää viime hetkeen!

2. Etuilijat (sukua edellisille)

Aasi on itse myöhässä toimeksiantojensa kanssa (kaikille asiakkaille on toistamiseen tiedotettu, milloin materiaalit pitää toimittaa, jotta työt valmistuvat haluttuun aikaan), mutta se ei estä luulemasta olevansa ainut asiakas tai tulemasta paikalle asenteella “mun työt pitää tehä ennen noita muita, kyllä tämän äkkiä tekee”. Sori, työt tehdään saapumisjärjestyksessä eikä etusijalle laiteta ainakaan ITSE omia hommiaan viivästyttänyttä aasia. Ja ei pientäkään hommaa tee ihan olemattomalla ajalla.

3. Säästäjät

“Kun on niin kallista ja miten vois saada laskua pienemmäksi ja voisko tuon ja tuon tehdä halvemmalla tavalla ja mikä tässä maksaa… ja mitä jos minä ostaisin itelle kopiokoneen ja ottaisin ite kopiot kun siellä laskussa näkyy että ‘valokopiot’ ja mitä jos minä tekisin tuon ja tuon ite ja te vaan ne loput hommat mitä minä en osaa…”. Joo. Aasiakkaalla vaan harvemmin on ammattitaitoa siihen, mitä me teemme, muutenhan se voisi tehdä sen kokonaan. Säästäjän tee-se-itse-juttujen tarkistaminen ja korjailu vie sitten suunnilleen sen saman ajan kuin jos koko homman olisin tehnyt. Ja kopiokoneen ostohan on varmasti edullisempi investointi kuin pari euroa vuodessa valokopioista…

4. Oraakkelia kaipaavat

Hoidin yhteen aikaan oman työni ohella puhelinvaihdetta. Useat soittajat kysyivät työtoverini ollessa varattuna “koskahan se puhelu loppuu?”, tähänhän on ymmärrettävästi aikas vaikea vastata… Joku saattoi minulta tiedustella, että mitähän mieltä se-jolle-yritti-soittaa on kyseessa olevasta asiasta. Minun olis pitänyt kai päästä tämän toisen henkilön pään sisästä katsomaan? Työtoverit puolestaan eivät aina muistaneet ilmoittaa vaihteelle olevansa kokouksessa/matkalla/muuten esteellisiä puhelimessa puhumaan, joten enpä sitten aina tiennyt, miksi joku ei vastaa tai missä hän edes on. Aasiakas taas saattoi olla esteellinen tätä ymmärtämään: “kyllähän sun pitää tietää kun olette siellä samassa firmassa” - aivan, meidän firmassa on kaikilla työntekijöillä vakiovarusteena telepaattinen yhteys.

T:Sihteeri ja Oraakkeli

------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...

• Ei vastaavia tarinoita