Tapauksia käytetyn tavaran kaupassa
Second hand -kaupassa myyjänä olemisessa on aivan oma viehätyksensä, jonka tuovat tinkivät asiakkaat. Hillityt ja hiljaiset suomalaiset innostuvat silloin tällöin käymään kauppaa tavalla, joka olisi paheksuttavan ylimitoitettua missä tahansa hinnanviilauskulttuuria suosivassa maanosassa. Tässä muutama tapaus, joka on onnistunut samaan aikaan naurattamaan ja ottamaan päästä. Luonnollisesti näille ja monille muille on myös jälkeenpäin naurettu ja pudisteltu päätä kahvitauoilla…
———–
Tapaus 1: Arabiaa mökille
Asiakas tulee kassalle kuuden Arabia-lautasen kanssa, hinta 4 euroa kipaleelta.
Asiakas 1: “Eikö näitä saisi euron kappalehinnalla kun tuolla oli noita muitakin lautasia sillä hinnalla?”
Kassa: “En voi kyllä niitä niin halvalla myydä. Nää on kuitenkin vanhempaa Arabiaa. Muutaman euron voi kokonaissummasta tiputtaa, jos kaikki ostat.”
Asiakas 1: “Mutta mä veisin nää ihan mökille kun tarviin sinne vaaleita lautasia! Ei niitten Arabiaa tartte olla! Siis ihan mökille vaan…”
[Kassallehan se on aivan sama vaikka asiakas käyttäisi lautasensa savikiekkoammuntaan. Ei käyttötarkoitus vaikuta hintaan. Ja ne nimenomaiset lautaset sattuivat olemaan Arabiaa, halusi sitä tai ei.]
Asiakas 2: “4 euroa noista Arabia-lautasista on kyllä aika edullinen hinta. Oon joutunut maksamaan samoista lautasista enemmänkin muualla. Täällä on muutenkin aika tingityt hinnat.”
Asiakas 1: “NO NIINPÄ, KYLLÄ ON SITTEN KALLIS KAUPPA!!”
Asiakas 2: “Tarkoitin kyllä että täällä on aika halpaa…”
[Kassa puree huulta v*tutuksesta ja naurusta. Myöhemmin sama täti-ihminen löysi sopivat mökkilautaset, ja osoittautuikin sitten ihan mukavaksi tapaukseksi.]
———–
Tapaus 2: Rahaa vai enemmän rahaa?
Asiakas tuo kassalle takin (9e), jonka vyössä on sisäpuolella minimaallinen tahra.
Asiakas: “Tästä varmaan saa vähän alennusta kun tässä on NÄIN HIRVEE TAHRA.”
[Hmm, kaikkihan on tietysti suhteellista...]
Kassa: “No pistetään 8 euroa.”
Asiakas: “6!”
Kassa: “Toi on kyllä niin pieni tahra, etten mä kolmea euroa alennusta anna. 7 ja puoli.”
[Asiakas poistuu puhisten ylihinnoittelusta, ja tulee hetken päästä kassalle toisen takin kanssa.]
Asiakas: “Kato nyt, tässäkin on 6e!”
[Kyseessä siis aivan erilainen takki.]
Kassa: “Nää takit on kylläkin aika erilaiset. 7e siitä takista on viimeinen hinta.”
[Kassaa kaduttaa että tuli antaneeksi niin paljon periksi, mutta onneksi asiakas pitää p*skanylpeästi mielipiteestään kiinni ja lähtee pois - ei tosin tietenkään viitsi viedä takkia takaisin paikalleen. Kassa lähtee viemään roskia ulos, ja parkkipaikallahan sama akka seisoo.]
Asiakas: “Olisit kyllä voinut myydä sen sillä kuudella eurolla. Te saatte kuitenkin nää kaikki lahjotuksina, ja 6e on teille iso raha, plaaplaaplaaaaa….”
[Valitustulva jatkuu, ja kassa vie roskat muka-ystävällinen asiakaspalveluhymy venytettynä naamalle. Asiakas ei ilmeisesti arvannut, ettei tarvitse olla KTM ymmärtääkseen että on iso raha ja vielä isompi raha.]
———–
Tapaus 3: Hoono Soomi?
Ilmeisen ulkomaalaisperäinen henkilö (en ole rasisti, en väitä että etninen tausta aina vaikuttaa kassakäyttäytymiseen) tulee ensin kassalle fleece-paidan kanssa.
Asiakas: “Paljonko maksa?”
[Kassa vilkaisee selkeää ja yksiselitteistä hintalappua.]
Kassa: “4 euroa.”
Asiakas: “50 sentti?”
[Kassa tähdentää asiakkaalle, että hintalapussa lukee 4e. Asiakas hymyilee suostuttelevasti ja ehdottaa sinnikkäästi 50 senttiä. Pieni tinkaus on mahdollista, joten kassa tarjoaa 3,5e. Asiakas kieltäytyy kohteliaasti, poistuu paikalta ja palaa tavarakuorman kanssa. Mukana on mm. kattila, kauha, juustohöylä ja kolme rannekelloa. Yhteishinta koko kasalle lähemmäs 20e. Ensimmäisenä käydään kauppaa kelloista.]
Asiakas: “Tämä kaksi, tämä kaksi ja tämä yksi euro?”
[Kellojen hintalaput ovat irronneet, mutta kassa tietää niissä olleen hinnat 4e, 4e ja 5e. Siinä sitten väitellään, kun asiakas yrittää ostaa kellot murto-osalla niitten hinnasta. Kassa yrittää selventää asiaa.]
Kassa: “Siis nämä kaksi yhteensä yhdeksän euroa.”
[Heti näkee, että kuullunymmärryksessä meni jokin kohta pieleen. Asiakkaan hymy kirkastuu, ja hän viittaa kädellään koko tavaravuortaan.]
Asiakas: “Tämä kaikki 9e?”
[Kassa vetää syvään henkeä ja aloittaa taas selittämisen.]
———–
Ja mitä tästä opimme?
Asiakas ei todellakaan ole aina oikeassa.
T:Nickini
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Jotkut ulkomaalaiset on kyllä kaupassa ihan tinkimismielessä, eivät varmaan usko, että Suomessa pitää OIKEASTI maksaa se, mikä siitä pyydetään (noin 98% tapauksista).
Meillä ulkomaalaispariskunta osti pientä muovipöytäliinaa, ja vaikka heille näytti miten monta kertaa tuotteen 9,90 hintalappua ja toisti hinnan neljällä kielellä, heidän mielestään sen olisi pitänyt maksaa vain kaksi euroa. Sanoin sitten että hinta on tuotteessa, ottakaa tai jättäkää. Pariskunta lampsii kassalle ja aloittaa taas saman hintatinkimisen kollegan kanssa sillä erolla, että pariskunta väittää minun luvanneen tuotteen kahdella eurolla. Tästä taas seurasi väittely itseni ja myymälävastaavan kanssa, miten tuotteista ei saa luvata alennuksia. Selitä siinä sitten, että enhän minä…
Itsepintaista väkeä, täytyy myöntää.
=) heti piti pyytää anteeksi ja julistaa suvaitsevaisuutta sanan “ulkomaalainen” jälkeen. =)
Kulttuurieroja on kylla valilla. Siita ei paase mihinkaan eika se ole rasismia - meidan pitais vaan kaikkien myos muistaa se.
Itse olen muotiputiikissa toissa (en Suomessa), missa ne vermeet yleensa maksaa n.300 euron ja n.2000 euron valilla. Jokin aika sitten meilla oli suuri tyhjennysmyynti, ja liikkeen alakerta oli pyhitetty talle myynnille. Myynnissa oli vanhempien sesonkien tuotteita, ja niiden hinnat oli vahintaan -50%, useimmiten n.-80%, ja seassa joitain superloytoja (tyyliin 300 euron toppi 30 euron hintaan). On sanomattakin selvaa ettei myyjat voi alkaa hintoja rustailla uusiksi, varsinkaan kun hintoja on tiputettu jo noin roimasti. Muutaman kerran sitten sattui etta Keski-Afrikkalaisia maahanmuuttajanaisia saapui kassalle pienissa ryhmissa, laittavat tuotteen tiskiin ja kaskevasti sanovat etta he maksavat tasta tuotteesta nyt sitten 10e (esimerkki). Selitamme kohteliaasti etta hinnat ovat ne mita lapuissa lukee, ja alennukset ovat jo poikkeuksellisen hyvat. Ei kun tinkaus jatkuu..”ei kun me maksamme 10.10! Miksi ei kay? kyllahan sina voit hintoja muuttaa? miksi et voi joustaa?Nama ovat liian kalliita!”Ja jono rouvien takana kasvaa.. Ja toisaalta, tavaroita olisi pitanyt pistaa sivuun varaukseen, tai sitten soitella heille jos hinnat tippuu (mutta kun ei tipu..)..
Sinallaan ei voi siis moittia, koska jokainen kasvaa oman kulttuurinsa mukaan. Kulttuurishokkeja noissa tilanteissa varmaan vaan koetaan tiskien molemmilla puolilla..
“Sinallaan ei voi siis moittia, koska jokainen kasvaa oman kulttuurinsa mukaan.”
En allekirjoita tuota. Itse otan selvää maan kulttuurista ja tavoista, ennenkuin menen sinne. Maassa maan tavalla.
=) heti piti pyytää anteeksi ja julistaa suvaitsevaisuutta sanan “ulkomaalainen” jälkeen. =)
Koskapa olin aktiivinen tuolla toisessa ketjussa jossa ulkomaalaiset mainittiin, niin kommentoinpas tähän että et taida edelleenkään piitata (ymmärtää?) relevanssista mitään.
Kadi,
Niin minakin. Kaikkea ei kuitenkaan saa selville opaskirjoista, nettisivuilta, kirjetovereilta jne. Kulttuuri on myos osa identiteettia, eika sita ole niin helppoa karistaa pois.
Itse olen ollut toissa Aasiassa, mika tuntui kodikkaalta ja tunsin oloni erittain luontevaksi - kuin kala vedessa. Nyt olen toissa Englannissa, ja itseasiassa taalla on hyvinkin vieras olo enka koe sulautuvani joukkoon - en ole tarpeeksi aanekas, retea jne. Tama on kulttuuriin liittyva asia myos,eli kyseessa juuri se millaiseksi ihminen kasvaa eri kulttuureissa. Naita ominaisuuksia ei ihan hetkessa ja tahdosta riippumalla niin vain muuteta, eika naita asioita opita tv:n matkaohjelmista.
Suomalaisista vaan harva osaa tinkiä, kotimaassa yritetään joka käänteessä ja ulkomailla meitä vedätetään ihan 6-0. Lueskelin muutama päivä sitten kampaajalla jotain naistenlehteä, jossa oli juttu siitä miten opetellaan tinkaamaan. Kirpputorillakin muka nimenomaan kuuluu tinkiä niin paljon kuin mahdollista, samoin ruokakaupassa ja vaateliikkeissä. Oli kyllä muutenkin niin huono juttu että toivottavasti kovin moni ei niitä neuvoja noudata.