Vaatekaupassa työskentelyn iloja
Olen töissä tunnetussa vaatekaupassa ja on muutamia asioita mitkä aasiakkaissamme ärsyttävät suuresti.
- Kun kerran olen työntekijä kaupassa, aasiakas voi kaikessa rauhassa jättää kymmenet rintaliivit ja parit puserot sieväksi mytyksi sovituskopin lattialle. Minä siivoan ne hymyssä suin.
- Sovituskopit ovat oivia roskiksia, siivoan mielelläni karkkikääreet, limppamukit ynnä muut sellaiset pois. Eritoten haluan löytää sovituskopista lasten bikinien yläosan, jolla on ilmeisesti pyyhitty p*rse. Tämän päättelen siitä että vaatteessa on p*skaa. Ah, ihanaa.
- Jos työskentelen kassalla (esim hälytän vaatteita, jolloin kassa on ns. täynnä), aasiakas voi tottakai työntää kaikki 20 vaatekappaletta siihen päälle… Mitä väliä vaikka vieressä tyhjä kassa. Tämä tapahtuu myös kun kassalla ‘viereinen kassa’-lappu
- Ja naiset: opetelkaa rintaliivienne koko! Mikään ei ole sen mukavampaa kuin mennä sovituskoppiin katsomaan asiakkaan päällä olevia liivejä kun asiakas
a) on ylipainoinen ja rinnat roikkuvat polvissa
b) lopetti kainalokarvojen ajelun muutama kymmenen vuotta sitten
c) ei tunne sanaa ‘dödö’.
T:psydak
------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
Ei hyvä helevetti minkälaisia ihmiset on..!!
Hmm, en ole koskaan tavannut ketään joka *vapaaehtoisesti* haluaisi myyjän samaan koppiin ihmettelemään rintaliivejään.
Itselläni jäi hirveät traumat kun äitini päätti hankkia teinilleen liivit oikein palveluliikkeestä ja se myyjä tunki koppiin katsomaan että miten ne istuu päällä
toisaalta, olisi ystävällistä, jos liikkeet ilmoittaisivat selkeästi kopissa, haluavatko he että vaatteet a) viedään paikalleen, b) jätetään sovitettuejn vaatteiden telineeseen, vai c)jätetään koppiin (tätäkin on olemassa vielä joissain erikoisputiikeissa).
Muuten juu ihan asiaa, mutta tuskinpa sun toimenkuvaasi kuuluvat toisten rintojen koon tai kainalokarvojen paheksuminen. Jotain rajaa marinallekin.
Joissakin isommissa kaupoissahan ruuhka-aikaan on tämä systeemi, että myyjä seisoo tiskillä ennen sovituskoppeja, antaa pitkän numeromerkin, josta näkee montako vaatetta vie koppiin mukanaan ja katsoo poistullessa lapun ja vaatekappaleiden määrän. Eivät ainakaan jää sinne koppiin.
Tiedä sitten miten sotkuinen myymälä tuosta seuraa.
Toiminnan tarkoitus on kai estää näpistyksiä, mutta toimisi myös noiden lojuman jättävien kanssa.
Voi kuule, taidat olla töissä Henkkamaukalla..kuulostaa niin siltä toi sun marinas. Ensinnäkin, eri valmistajien rintaliivit on hyvinkin eri kokoisia, jos normaalisti kuppikoko on vaikka B, niin jollain valmistajalla se voi ollakkin vaikka DD. Joten se ei auta että tietää rintaliiviensä koon (yleensä) kun se voi jossain muualla olla jotain ihan muuta.
Terveisin alusvaatteiden erikoisliikkeessä työskennellyt.
Luulis että oisit jo aikuisikään päästyäsi oppinut “tiedostamaan” sen että meitä ihmisiä ja rintojakin on monen erikokoisia! Vaihda alaa jos ylipainoiset tekee nuin pahaa… Asiatonta puhetta!
Ymmärrän että erikoisputiikeissa myyjä osaa jotain rintsikoista kertoa ja sanoa näyttääkö hyvältä mutta enpä itse lähtisi tavallisessa vaatekaupassa luottamaan myyjän ammattitaitoon. Mielestäni jos myyjän tulo koppiin ahdistaa, siitä voi huomauttaa. Itse vain pidän siitä, että joku asiantuntija kertoo onko sopivat. Varsinkin, kun useimmiten kyseessä on kalliimpi ostos.
Ai että täällä ruvetaan jo sanelemaan, mitä aspa saan oman päänsä sisällä tunteta tietyistä asioista? omat ajatuksetkin pitäisi sitten kieltää oikein lailla, koska asiakas on kuningas? jos aspa on naama peruslukemilla ja hoitaa työnsä moitteetta, saa kai hän edes ajatella, että hyi saatana onpas läskillä ämmällä etovat kymmensenttiset kainalokarvat?
ja tää blogi on varmaan JUST oikea paikka ko. vitutuksesta avautua. vai olisko kivempi aasiakkaalle päin naamaa sitten huomauttaa hänen puutteistaan?
jessus mitä nitinää.. taas on joiltakin tämän paikan tarkoitus päässyt unohtumaan.
Huoh: Oman pään sisällä miettiminen on kuitenkin vähän eri asia kuin julkisesti avautuminen. Ihanaa, kun ihmiset on niin sisäistänyt tämän “Internetissä voi sanoa ihan mitä vaan, kun ei tartte kertoo ees oikeet nimee” -ajattelutavan. Ihan kuin se loukkaisi jotenkin vähemmän. Ajatella siis saa, mutta hei, oikeasti, ymmärrätkö?
Lisäksi se on varmaan tosi kiva arvostella, jos on itse täydellinen. Esimerkiksi kun isolla alkukirjaimella lauseiden aloittaminen on jäänyt opettelematta. Mutta onhan se ihan hirveetä kun läskitkin saa shoppailla.
Toisaalta on kyllä mielestäni kummallista, että kukaan haluaisi myyjän sovituskoppiin, mutta se onkin ihan makuasia. Jos liivit ovat väärän kokoiset, kokeile toisia.
Mutta tämä juttu ei ollut edes hauska.
Selkeästi olet väärällä alalla, tai sitten siellä henkkamaukalla töissä, jos et todellakaan tiedä että rintaliivikoko on erilainen eri merkkien välillä. Minä ostan niitä kalliita ja aina saman merkkisiä, joten en tarvitse kaltaistasi myyjää koppiini arvostelemaan. Vaikken olekaan erityisen roikkotissi, vahaan kainaloni ja käytän deodoranttia.
Huoh, voin vakuuttaa että ketään meistä ei kiinnosta mitä se aspa siellä “oman päänsä sisällä” tuntee, mutta siinä vaiheessa kun aletaan ruikuttamaan asiasta JULKISESTI netissä niin eiköhän muillakin ole yhtä suuri oikeus sitä kommentoida
Jos ei kestä katsella erinäköisiä vartaloita ja karvoituksia niin vaatekauppa taitaa olla aikas väärä työpaikka sellaiselle. Ruokakaupan kassalle vaan! Tai vielä mieluummin puhelinmyyntiin, niin ei tarvi nähdä ällöttävien asiakkaiden naamoja ollenkaan.
Heh.. seuraavalla kerrallla taidankin pyyhkiä hanurini bikineihin. Täältä saa aina niin hyviä vinkkejä alan ammattilaisilta, miten kuuluu toimia.
Pakko kyllä myöntää että on tosi ärsyttävää kun asiakkaat jättävät tavaroitaan sovituskopin lattialle myttyyn. Tai yleensäkin sovituskoppiin vaikka kopin ulkopuolella on teline sovitetuille vaatteille. Varsinkin kovassa ruuhkassa myyjät eivät millään pääse katsomaan koppeja, ja jos hyvällä tuurilla sattuvat paikalle juuri, kun joku tulee pois sovittamasta, saa niskoilleen seuraavaksi koppiin tulevan valitukset että “mitäs hittoa siinä ohittelet, jonon pää on tuolla”.
Kas kummaa, itse en ole ilmeisesti koskaan edes sisäistänyt että olisi jotain muita kuin itsepalveluvaatemyymälöitä… aina olen vienyt ne vaatteet takaisin mistä otin enkä olettanut että myyjä niin tekisi puolestani, oli siitä sitten kehotus sovituskopin seinällä taikka ei.
huoh sanoi 7/3/2008
> Ai että täällä ruvetaan jo sanelemaan, mitä aspa
> saan oman päänsä sisällä tunteta tietyistä
> asioista? omat ajatuksetkin pitäisi sitten kieltää
> oikein lailla, koska asiakas on kuningas?
Psydak ei ainakaan esittänyt asiaa vain oman päänsä sisällä mietiskelynä vaan kehotti meitä lukijoita toimimaan hänen toivomallaan tavalla.
“Ymmärrän että erikoisputiikeissa myyjä osaa jotain rintsikoista kertoa ja sanoa näyttääkö hyvältä mutta enpä itse lähtisi tavallisessa vaatekaupassa luottamaan myyjän ammattitaitoon. Mielestäni jos myyjän tulo koppiin ahdistaa, siitä voi huomauttaa. Itse vain pidän siitä, että joku asiantuntija kertoo onko sopivat. Varsinkin, kun useimmiten kyseessä on kalliimpi ostos.”
Olen samalla linjalla. Kaiken lisäksi olen sellaista kokoa että en yleensä löydä rintaliivejä kuin erikoisliikkeistä, jotka ovat kalliita, mutta ainakin nissä on hyvä palvelu.
“Kas kummaa, itse en ole ilmeisesti koskaan edes sisäistänyt että olisi jotain muita kuin itsepalveluvaatemyymälöitä… aina olen vienyt ne vaatteet takaisin mistä otin enkä olettanut että myyjä niin tekisi puolestani, oli siitä sitten kehotus sovituskopin seinällä taikka ei.”
Sama juttu, jollei sitten toisin mainita (etenkin noissa erikoisliikkeissä myyjät sanovat että jätä siihen vain, me hoidetaan).
Vain täysi lauta tai mies voi heittää noin tyhmää läppää rintaliiveistä kuin alkuperäinen aspa!
Oma rintaliivikoko on useimmilla naisilla ihan hyvin tiedossa, mutta harvemmin ne kaupan liivit vastaa täsmälleen sitä tai oikeasta koosta huolimatta istuu hyvin päällä, etenkään jos kuppikoko on B:tä suurempi. Siksihän niitä sovitetaan! Mitään pikkubimboa en kyllä kaipaakaan sovituskoppiin ryntäitäni tai muotojani arvostelemaan, siksipä ostankin liivini erikoisliikkeistä, joissa saa hyvää palvelua ruumiinrakenteesta riippumatta.
Sovituskoppisikailuista olen kyllä ihan samaa mieltä. Miten kellekään voi tulla edes mieleen kohdella maksamattomia vaatteita kuin omiaan - tai kehnommin?
Mutta tämä “Eritoten haluan löytää sovituskopista lasten bikinien yläosan, jolla on ilmeisesti pyyhitty p*rse.” järkytti ehdottomasti eniten; tekeekö joku oikeasti noin?? :O
Joo eiköhä asiakaspalvelijoista jokainen ajattele asiakkaista päänsä sisällä jotain “pahaa”. Tyyliin että ompa tolla akalla ihan helvetin rumat hiukset, ompas tolla iso perse, haiseepa toi pahalle.
Että eikai nyt sentään tekopyhäksi tarvi alkaa ja näyttäkää mulle ihminen joka ei noin ajattele. Ja mistä sitä tietää mitä ne varsinaisten liiviliikkeidenki myyjät ajattelee pikkusen päänsä sisällä vaikka vaikuttavatki ammattitaitoisilta.
Huohilla itsellään tuntuisi olevan jotain issueita näiden asioiden kanssa (agressiivisuudella peitetty alemmuuskompleksi), puhumattakaan sen tajuamisella, että mikä ero on oman pään sisällä ajattelemisella ja oman pään sisällön julkituomisella julkisella foorumilla. Aina pitää reuhata tuota “asiakas on kuningas” -shaissea. Asiakkaiden ulkomuotoa voi vapaasti ilkkua oman päänsä sisällä, mutta että täällä. Se ei kerta kaikkiaan ole hyvän asiakaspalvelijan tapoihin kuuluvaa.
Huoh tuntuu ajattelevan että ihan mikä tahansa asiakaspalvelijan purkautuminen on hyväksyttävää, kun se täällä tapahtuu, ilman että olisi aspan itsensä tarpeen katsoa peiliin. Ehkäpä Huoh puolustaisi tämän “Luuleksä että tää on joku Teboil” -myyjänkin purkausta hankalasta aasiakkaasta, onhan tämä purkautumiskanava aasiakaspalvelijoille.
Ehkä ei kuitenkaan pitäisi mennä henkilökohtaiseen panetteluun puolin eikä toisin.
Sellainen, jolle on aina se yksi ja sama kuppikoko on joko käyttänyt samaa paria koko elämänsä tai ei ole kehittänyt vielä rintoja lainkaan.
Me taas, joilla on kädentäytettä, osaamme luultavasti valita oman kuppikokomme kokeilemalla. Itse en ole koskaan myyjän apua tarvinnut.
Mutta henkkamaukalle en arvaa enää mennä; vaatteita anorektikoilta anorektikoille.
Ja tosiaan jos ihmisen koon arvostelu olisi tapahtunut aspan pään sisällä, me muut emme tietäisi siitä, telepaatteja kun emme ole. Olisikohan tämä sitten kuitenkin vuotanut jotain kautta julkisuuteen?
oho täällähän on menny palkotuotteet poskionteloon. tiedoksi Jaahalle, että osaan kyllä painaa shiftiä ja muitakin hienoja nappeja näppäimistössä, mutten viitsi.
tämä on julkinen foorumi, kyllä. mutta spesifioiko kirjoittaja tekstissään esimerkkien henkilöt tiettyihin tunnistettaviin ihmisiin? ei. sillä hän ei ole tyhmä.
kyllä yleisellä tasolla saa puhua näinkin laimeista asioista mitä tykkää. erikseen on tietysti todella rasistiseen ym. tyyliin tai selkeästi tunnistettavasta henkilösta kirjoittaminen, mistä ei esimerkissä todellakaan ollut kyse.
joku vissiin käsitti jo senkin väärin, että tuossa aiemmassa postauksessani kommentoin alkuperäistä kirjoittajaa. kommentti oli kuitenkin tarkoitettu muille kommentoijille.
asko aspalle:
kauhean hienoa saada tämmöinen syväluotaava analyysi omasta psyykestä yhden kommenttikirjoituksen varjolla. sun kannattaa varmaan käydä vielä tuolta info-osuudesta lukemassa, mikä tämän sivuston tarkoitus on, kun on kerran hieman mennyt ohi. täällä asiakas on aina väärässä, sori keke. nimen omaan täällä voi sitä asiakkaan ulkomuotoa ilkkua (mitä ei ole alkuperäisesti tehty, hassua, eikö totta. alkup. tekstin lukeminen ennen kommentointia on myös suositeltavaa.).
Jaahalle vielä: eikö olekin muuten tosi kätevää mennä henkilökohtaisuuksiin, kun ei oikeasti ole mitään sanottavaa?
Huoh, olen kyllä seurannut tuota agressiivista kommentointiasi päätäni pudistellen ihan sivuston alkuajoista lähtien…
Eiköhän kumminkin alkuperäinen teksti ole luettu
olet siis sitä mieltä, että tänne voi tulla kertomaan että hyi kun käy läskejä asiakkaita, voi kun inhottaa, yök? Jos näin on, niin huh huh. Itse olen aspahommissa, ja minun mielestäni asiakkaiden ulkomuoto ei kuulu minulle. En asetu toisten yläpuoelle että katsoisin olevani oikeutettu paheksumaan toisten ulkonäköä. Ehkä sinä sitten olet 
Huoh! Hajuhaitat ymmärrän, mutta ylipaino ja kainalokarvat. Voi mahdoton. Minun mielestäni alipainoiset mallimittaiset nuoret naiset ovat surkeita kuivan kesän oravia, mutta että tuollaisen katselu tuottaisi moista tuskaa, sitä en ymmärrä… Samoin se, että jos joku on pitänyt kiinni vuosimiljoonien evoluution kehittämästä kainalokarvoituksesta, eikä ole ajellut sitä nykymuodin mukaisesti, niin miksi se on vastenmielistä… Ja tuollaisella paatoksella. Kyllä on elämä kirjoittajalla kovaa…
Huoh on trollaillut täällä jo pidempään, eli ei ehkä kannata vaivata päätään sen jutuilla tämän enempää… joillakin ei vaan ole muuta elämää kuin kiukutella foorumeilla. Sääli.
ghghjhkh:
ja onhan mulla muuta elämää, aspana olen asiakkaiden kiusattavana 
sulle myös toi sama kaneetti kun jaahalle, henkilökohtaisuudet on niiiin mukava juttu kun anonyyminä saa mellastaa.
oih, mua ei oo ikinä sanottu missään trolliksi, ihana kunnia
asko aspa:
taino, ilman kovaahan ei ole elämää.
hassua, että tää juttu on nyt kääntynyt siihen mitä mä ajattelen ja miten mä toimin. mulle ei henkilökohtaisesti oo mitään merkitystä kenenkään ihroilla ja karvoituksilla, asiakkaat on suurilta osin massaa vaan, mistä silloin tällöin joku pilkahtaa negatiivisesti tai positiivisesti.
en myöskään kuvittele mitään sellaista, minkä voisit arvata, joten analysoinnin voit jättää niille ketkä minut tuntevat.
pointti oli kai alunperin se, että miksi kirjoituksia kommentoidaan sävyyn ‘vaihda paska alaa, sä oot täysin sopimaton oleen ihmisten lähellä’. jos mulla on oikeus ottaa siitä ‘herneet nokkaan’ ja ‘puolustaa’ alkup. kirjoittajaa, niin sulla on oikeus herneytyä mun ‘aggressiivisuudesta’. mut älkää turhaan provosoituko, tää on mun tyyli, eläkää sen kanssa
matkamies maan:
kirjoittajalla voi olla, kuka tietää. mulla ei
Samoilla linjoilla Asko Aspan kanssa yleisesti ottaen siinä suhteessa että ei tulisi mieleenikään asettua toisten yläpuolelle tai paheksua kanssaihmisten ylipainoa tai muita ulkonäköön liittyviä juttuja, oltiin sitten asiakaspalvelussa tai internetissä. Kiva tietää että on olemassa palvelualan ihmisiä joilla on kunniakäsityksiä ja tajua hyvästä käytöksestä.
Monenlaiset ovat ajattelutavat. Tällä sivustoilla pääsee/joutuu lukemaan toisten yksityisiä ajatuksia. Joskus kiinnostavaa, toisinaan melkein häiritsevää.
Vaatekaupparaportista päätellen tuon putiikin asiakkaat ovat niin karmeita että en ihmettele yhtään jos myyjä inhoaa heitä, vaikka siivoaakin “hymyssä suin”. Purkaus oli siihen nähden oikeutettu. Mutta eipä nyt vähään aikaan huvita vaatekauppaan mennä… Kun ei tiedä mitä niiden hymyjen takana on
Pitkäaikaisena vaatekauppiaana ymmärrän osin purkauksen. Moni asiakas ei tunnu ymmärtävän, että vaatteet ovat yrityksen omaisuutta. Niitä kohdellaan miten sattuu, revitään väkisin päälle, jätetään myttyyn lattialle, sotketaan meikkivoiteisiin jne. Seuraava asiakas vaatii sitten alennusta sotketusta vaatteesta. Muutaman kerran olemme jopa huomauttaneet asiasta joillekin “vakkariasiakkaille”, joilla on tapana kerta toisensa jälkeen “huvikseen ja ajankulukseen sovittelun” jälkeen jättää iso myttykasa lattialle. Sovittelu on sinällään ok,mutta tapa millä tuotteita kohdellaan, ei ole. Siksi asiasta on ollut pakko huomauttaa.
Muutaman kerran on sattunut tapaus, että asiakas “haisee” anteeksi vaan, kuvottavasti hieltä. Sillä hetkellä palvelutilanne tuntuu todella vaikealta jos itsellä meinaa tulla oksennus; pitää vaan yrittää niellä ja olla haistamatta mitään. Se on vaikea tilanne vaikka miten ajattelisi asiakkasta positiivisesti. Onneksi tapauksia on harvoin, mutta kokeneena asiakaspalvelijana voin sanoa, että se on yksi pahimpia aspatilanteita.
Mutta asiakkaiden ulkonäön arvostelua ei voi perustella mitenkään. Kaikki me olemme sellaisia kuin olemme. Jos ulkomuodot alkavat ärsyttää, niin silloin on syytä vaihtaa alaa.
“Mutta henkkamaukalle en arvaa enää mennä; vaatteita anorektikoilta anorektikoille.”
Ah, tämä lämmitti sydäntä. Itse olen todella hoikka. Se on geeneissä ja aineenvaihduntani on huima. Enkä voi sille mitään. Vaikka syön ja syön, en meinaa lihoa. Ja jos hetken (esim. sairastuessa) syön huonosti, paino putoaa salamana. Näin se meidän perheessä. Siksi rakastan noita anorektikko-kommentteja, kun olen itsekin saanut kuulla sellaisia.
Yhtä lailla se laihuuden huomauttelu voi satuttaa kuin lihavuudestakin. Omalla tavallaan se eri asia myös on, sillä laihuutta ihannoidaan (liikaa) näinä päivinä, itse pidän normaalipainoisia paljon kauniimpina ja toivoisinpa että itsekin voisin olla sellainen. [Pakko oli avautua.]
Mutta itse tekstistä: muut kohdat ymmärrän kyllä, mutta roikkutisseistä huomauttamista en. Ylipitkät kainalokarvat ovat kyseenalaisia, toisia yököttää, toisia ei. Eiväthän ne kauniit ole, mutta en usko että ne niin paljoa voivat häiritä kuin hirveä hienhaju. (Tämän ymmärrän täysin, entinen luokkalaiseni haisi järkyttävälle hielle niin että lähellä meinasi oksentaa. Ja kuten edellä kirjoittanut sanoi, siitä ei tietenkään voi asiakkaalle huomauttaa vaan yrittää pidättää hengitystä ja palvella normaalisti.
Tietävätköhän kaikki haisevat että haisevat?
Buuli (OFFTOPIC), olen muuten ihmetellyt että miksi laihoja ihmisiä usein kommentoidaan “Hyi kun oot laiha, syö jotakin!!”, mutta ylipainoisille harvoin sanotaan että “Ootpas sä lihava, huhhuh!”. Yhtä lailla se luonnostaan laihoja loukkaa tuommoinen arvostelu. :/
No nih, tähän mennessä olen oppinut tältä sivustolta kuinka kaupassa tulee käyttäytyä jotta en pilaisi aspojen päivää: tervehdi, kiitä, hyvästele, älä kysele (aspojen mielestä) itsestäänselvyyksiä äläkä missään nimessä lauo tyhmiä tai vanhoja vitsejä
Tämän threadin perusteella kuitenkin näyttää siltä että tähän asti opittu on mennyt hukkaan ja kaupoilla käyminen pitää tyystin lopettaa. Vaikka audiopuoli on sivustolta saaduilla ohjeilla treenattu kuntoon niin visuaalinen puoli pissii, painoa kun on reilusti kotitarpeiksi ja ulkonäkökin on vähän kuin kirveellä veistetty ;-(
MLi: Kyl se siitä, käyn siellä kaupoilla minäkin. Ja kyselen joskus varmasti itsestäänselvyyksiäkin ja juttelen hölmöjä. Monesti kyllä asiakaspalvelijatkin aloittavat vitsailun.
)
(Kaupassakäynti on audiotuoksuvisuaalinen kokonaiselämys. Ainakin sille asiakaspalvelijalle.
Niinkun täällä joku jo ehti kirjottaa, itseänikin ihmetyttää suuresti, että ylipainoisista ihmisistä ei saa sanoa yhtään mtn, ei edes mainita ihmisen ylipainoa, mutta hoikista ihmisistä saa veistää ihan mitä tahansa, hehän ovat “täysiä lautoja” tai “anorektikoita”! Ei oikeen ymmärrä, mitä ihmisillä on hoikkia ihmisiä vastaan, kateusko siellä nostaa päätään, kun pitää noin ilkeästi kirjoittaa, ja ihan vielä JULKISELLE palstalle!
Anteeksi, että rintani ovat sen verran kehittyneet, että painovoimakin alkaa tarttua niihin. Kas kummaa, kun en voi sille mitään muuta kuin yrittää ostaa mahdollisimman hyvät liivit ja juuri siihen tarvitsen apua.
Tosiaan kumma juttu, että yleinen käsitys on että laihoja vaan saa arvostella, mutta lihavia ei. Ja samoin tuo, että nimimerkkiä huoh arvostellaan kovin sanoin, kun tämä rohkenee puolustaa alkuperäisiä kirjoittajia. Peiliin katsomisen paikka olisi monella. Minusta alkuperäisen kirjoittajan arvostelukin on turhaa, asiasta kirjoitti. Kyllä minua ainakin etoo mennä sovittamaan vaatteita, joita joku kovin hikinen on jo käynyt sovittamassa. Eli kaikki me arvostelemme, asiakkaatkin myyjän ulkomuotoa; mielessään vähintäänkin, joskus jopa suoraan päin naamaa. Alkuperäinen kirjoittaja ei ole mielestäni mitenkään tökerö ollut, jos sen tällaisella palstalla tunnustaa, ei kuitenkaan ole sanonut sitä asiakkaalle suoraan.
Annu, äläpäs yleistä omaa haluasi arvostella kanssaihmisiä muihin. Jos se onkin sinunlaisellesi itseään parempana pitävälle tyypillistä käytöstä, niin ei se tarkoita että kaikki ovat samanlaisia.
Itselleni ei ainakaan koskaan ole tullut mieleen arvostella myyjän ulkomuotoa, kunhan myyntihommat hoituvat toivomallani tavalla, niin kuin yleensä hoituvat.
Missähän vaiheessa kirjoitin olevani parempi kuin muut? Kumma juttu kun en sitä näe tekstissäni ollenkaan!
Ja hyvä juttu, jos et itse arvostele myyjiä tai muitakaan, aika moni muu silti niin tekee. On kuultu ja nähty.
Näin on. Viime viikolla juuri eräät asiakkaat nimittelivät ämmäksi; luulivat etten kuullut. Ei tuntunut kivalta.
Annu, no mistä se arvostelu (erityisesti ulkomuodon) sitten kumpuaa, jos ei ylemmyydentunteesta tai kateuden aiheuttamasta alemmuudentunteesta?
Tuohonhan voin vastata vain omasta puolestani; makuasioista, mielipiteistä, ylemmyydentunnosta, kateudesta, säälistä, mistä tahansa. Kullakin on omat syynsä, en ole mikään selvännäkijä, joka kenenkään pään sisälle näkisi. Tiedän vain, että sitä arvostelua tapahtuu, oli se sitten suotavaa vai ei. Itse varmaan osaat kertoa mistä mahtoi oma arvostelusi minua kohtaan johtua? Ja kuka niitä lupia jakaa, kuka saa arvostella ja kuka ei?
Olen itseasiassa Annun kanssa ihan samaa mieltä siitä, että harva meistä suhtautuu täysin neutraalisti kaikkiin ihmisiin, ulkonäöstä piittaamatta.
Silloin sen myöntäminen (vaikka julkisesti, täällä), että jonkun ulkonäkö tekee pahaa, ei minusta tee ihmisestä mitenkään erityisen huonoa. Kyllä tämän minusta voi (ja pitää) erottaa siitä, että erityisesti ruvettaisiin *haukkumaan* (sanavalinnat, käytetyt ilmaisut) toisen ulkonäköä.
*
Ihan toinen asia on sitten se, että liivimainoksen mukaan 80% naisista käyttää väärän kokoisia rintaliivejä, ja vaatekaupassa, etenkin erikoisliikkeessä, olisi asiakkaan suotavaa saada tarvitessaan asiantuntijan neuvoja liivien valintaan. Siinä mielessä siis alkuperäisen kirjoittajan “opetelkaa kokonne” oli turhaa, ja ylipainosta valittaminen juuri sillä perusteella *periaatteessa* aiheetonta.
(Paitsi jos neuvonta ei tämän liikkeen palvelutasoon kuulu.)
Aasiakas, ymmärsit pointtini.
Annu: sanoit “Eli kaikki me arvostelemme, asiakkaatkin myyjän ulkomuotoa; mielessään vähintäänkin”.
Minä en menisi väittämään KAIKKIEN tekevän mitään mitä minä uskon heidän tekvän, koska tiedostan että en voi vetää omasta toiminnastani mitään yleistä johtopäätöstä. Sinua tällainen pieni asia ei näytä haittaavan. Minua kyllä ärsyttää, kun “minulle” pokkana väitetään että arvostelen myyjän ulkomuotoa.
Et voi tietää mitä ajattelen, mutta silti esität niin kuin tietäisit mitä ajattelen. Eikö tuollainen sitten muka ole itseään parempana pitämistä? Ainakin minun mielestäni on.
Ja mitä tulee aloittelijan puolusteluun, on mukava muistaa kääntöpuolikin, esimerkiksi tapaus:
http://www.aasiakas.net/index.php/2008/asiakaspalvelijoiden-alempiarvoisuudesta/
Tässä jutussa puolustellaan aspan oikeutta arvostella aasiakan henkilökohtaisuuksia sekä mielessään itse tilanteessa että julkisesti täällä.
Tuossa toisessa jutussa tuomitaan aasiakkaan oikeus arvostella aspaa, silloinkin kun se arvostelu parhaimmillaankin perustuu aspan omiin uskomuksiin aasiakkaan mielenliikkeistä, vaikka aasiakas ei ääneen mitään töykeää sanoisikaan.
Minun korviini ei kuulosta oikein reilulta.
Vierailija: “Et voi tietää mitä ajattelen, mutta silti esität niin kuin tietäisit mitä ajattelen. Eikö tuollainen sitten muka ole itseään parempana pitämistä? Ainakin minun mielestäni on.”
Minun mielestäni kyllä ei, en ole juuri sinun ajatuksiasi väittänyt tietävänikään. Virheeni ehkä on yleistäminen, mikä ei kaiketi ole kauhean harvinaista. Ehkä sitten suuri synti sinun mielestäsi. Ja minähän nimenomaan myönsin oman vajavaisuuteni siinä, että saatan arvostella ihmisiä. Sen myöntäminen tuskin tekee minusta parempaa ihmistä.
Naurattaa vaan miten sanot, ettet ite arvostele, ja silti arvostelet minua täällä vaikka et edes tunne. Mitähän se sitten mahtaa olla? Itseään parempana pitämistä? Kenties sokeus omille vajavaisuuksille?
Muihin juttuihin ja niiden kommentointiin en ota kantaa. Tämän jutun kommenteissa ihmetyttää vaan se, että miksi ihmeessä oikein hyökätään muita vastaan, että ei saa arvostella, ja silti itse arvostellaan kovin sanoin niitä arvostelijoita ja jopa saatetaan sanoa, ettei itse arvostella. Kuka oikeasti voi rehellisesti sanoa, ettei ikinä edes mielessään arvostele muita ja suhtautuu aina kaikkien ihmisten ulkonököihin neutraalisti?
Ja tarkennettakoon vielä ennenkuin kukaan alkaa valittamaan, että en ole missään nimessä sitä mieltä, että muiden arvostelu olisi mikään hyvä asia. Varsinkaan, jos se tapahtuu selkeänä haukkumisena, joka pahoittaa toisen mieltä. Sen sijaan se arvostelu, mikä tapahtuu pään sisällä ihan luontaisesti, on mielestäni lähinnä inhimillinen piirre. Harva ihminen kuitenkaan kontrolloi ajatuksiaan niin täydellisesti, ettei ikinä mielessään ajattelisi tyyliin: “Olipas siinä tädillä muhkea perä”
Hei, tuon “artikkelin” kirjoittanut vaatekaupan “myyja”! Suosittelen sinulle menemista toihin alkon viinatehtaan pullotuslinjalle, siella tarvitsee vain tuijottaa pulloja eika tarvitse ajatella mitaan kuten rintoja tai ajelemattomia kainalokarvoja. Tai sitten mene sossun luukulle.
Mutta tämä “Eritoten haluan löytää sovituskopista lasten bikinien yläosan, jolla on ilmeisesti pyyhitty p*rse.” järkytti ehdottomasti eniten; tekeekö joku oikeasti noin?? :O
No tekee, olen muuten todistanut myös, kuinka jollain sitten iskenyt hätä kesken vaateostosten ja sovarista löytyy sinne väännetyt tortut… Puhumattakaan niistä sovarirunkkareista, joiden mällejä on sitten mukava siivoilla… Myös vauvanpuklut yms. on ihan tuttua tavaraa sovareissa.
Niin onko se asiakas sitten aasi jos tarvitsee myyjän apua?
Olen kuitenkin ymmärtänyt että minun myyjänä tulee auttaa asiakasta löytämään oikea tuote. Jos asiakas ei tiedä liivikokoaan keneltä hänen tulisi kysyä apua jos ei kyseisen liikkeen myyjältä?
“olen muuten ihmetellyt että miksi laihoja ihmisiä usein kommentoidaan “Hyi kun oot laiha, syö jotakin!!”, mutta ylipainoisille harvoin sanotaan että “Ootpas sä lihava, huhhuh!”. Yhtä lailla se luonnostaan laihoja loukkaa tuommoinen arvostelu. :/”
Vai että harvoin sanotaan? Et ehkä ole koskaan ollut lihava jos et ole noita kommentteja kuullut. Itse kyllä kuulen.
Laihana olosta en tiedä mitään joten en sitä kommentoi.
Mietin tassa, miten tuo sovarien sotkuisuus kielii oikeastaan nykyisesta meiningista vaatemaailmassa; hirvean halvalla pitaisi saada hirvean paljon ja niin nopeasti. Ja valikoimaa tietysti myos rutosti. -> Myymalat suurenevat, valikoimat vaihtuvat nopeasti, tarjontaa on alyttomasti, ja sovituskoppeja paljon. -> Myyjilla ei ole aikaa varsinaisesti palvella asiakkaita koska aika menee myymalan siivoamiseen, uusien valikoimien esille laittamiseen, toimitusten kasittelyyn jne. Nainpa myyjilla ei ole aikaa eika mahdollisuuksia seurata mita sovareilla tapahtuu, ja toisaalta myos halvat hinnat/myymalan koko/levottomuus houkuttelee paikalle niita epatoivottujakin huonosti kayttaytyvia asiakkaita… joten ei ihme etta sovituskopeille mennessaan ei tieda mita sielta loytaa.
Jos asiakkaita ehdittaisi palvella paremmin, niin toisaalta pysyisi myymalalla homma hanskassa sovareidenkin kanssa, myyntia saisi enemman aikaan, asiakas loytaisi haluamansa nopeammin jne.
Itsea ainakin ahdistaa tama halpaketjukulttuuri ja resuiset mukatrendikkaat myymalat vaatetankoineen jotka tursuavat pikavauhdilla kyhattyja vaatteita. Ketjukaupat nayttavat kaikki samalta, ne ovat levottomia, tangoissa on liikaa kamaa, ja musiikkina pauhaa aina joku allopoppi.. Yleisena ajatusmallina on etta vaatteita sitten pitaisi kayttaa kerran tai kaksi ja sitten heittaa menemaan? Jarkyttavaa touhua.
Itse olen ainakin ruvennut nauttimaan niin paljon pikkuliikkeista missa saa oikeasti palvelua, ja jopa tilattua niita vaatteita mita haluaa, mutta joita ei juuri silloin satu liikkeessa olemaan tarjolla. Ja vaatteista tulee nain enemmankin aarteita ja kerailykappaleita kuin poisheitettavaa kertakayttopuppaa.
Anteeksi nyt purkaus
P.S. ..ja samaa mielta noista laihuuskommenteista. Itse olen myos luonnostani laiha, aina ollut, enka todellakaan tarkkaile syomisiani. Nuo “tikku” ja “soisit jotakin” kommentit tosiaankin kirpaisevat.
Vaatetyöstä
Taatusti on olemassa tylsempiä ja huonommin palkattuja duuneja kuin vaatemyyjän työ. Propsit näiden töiden tekijöille…
Tästä huolimatta:
Vaatemyyjän työ suuressa (ruotsalaisessa) ketjussa on helvettiä. Se on sitä psykologisesti, fyysisesti ja palkallisesti.
Etenkin ruuhkaisimmissa myymälöissä myyjän aika ei vain riitä mihinkään, kun pitää olla samaan aikaan kassalla, sovituspalvelussa, siivoamassa osastoa, palvelemassa asiakkaita, vahtimassa varkaita…Kyllä, koko osastoa saattaa hoitaa 1-2 ihmistä usean tunnin ajan.
Vaatemyyjän työ ei ole seisoskelua kassan takana ja hyvältä näyttämistä niin kuin joku saattaa luulla.
Vaatemyyjä ei ole myöskään elämästä mitään tietämätön idiootti, joka nyt vain sattuu olemaan kassan takana kun muuta työtä ei onnistunut saamaan. Monesti paljon fiksumpi ja lukeneempi osapuoli on rahastajan puolella…
Mikäli tämän kaiken lisäksi sisäinen ilmapiiri sattuu olemaan takapuolesta niin työskentely on käytännössä kestämätöntä.
Asiakaspalvelijana en suostu kuuntelemaan minkäänlaista haistattelua/pottuilua asiakkaalta.
Jos ei osaa käyttäytyä niin kutsun vartijan. Naamaani ei heitetä vaatteita ja huudeta sylki lentäen naama punaisena.
Ja kyllä:
Jokainen voi yrittää selvitä ale-ajasta, joulunalusajasta ja pe-la illoista isossa sovituspalvelussa. Tervetuloa!
Kopeissa harrastetaan seksiä, paskotaan lattialle/seiniin, jätetään terveyssiteitä, hampurilaisia, kalsareita, sukkia, TODELLA VAHVAA HIEN HAJUA yms yms.
Ja mikäli valvontaa ei ole vaikkapa kymmeneen minuuttiin niin jokainen koppi näyttää siltä kuin sinne olisi lennosta yrjötty kaikki maailman vaatteet lattiasta kattoon ja seinille jne jne.
Ja lopuksi vielä jokaiselle suuressa vaatekaupassa(ruotsalaisessa) valittajalle/pottuilijalle/sikailijalle:
Voin vaikka maksaa 100 euroa vaivanpalkkaa, jos selviät yhden illan työskentelystä hengissä, hymyssä suin, täynnä myönteistä energiaa ja freshinä.
Tämä työ on 2000-luvun teollisuustyötä, jossa painetaan perse ruvella ja hiki hatussa. Palkka on naurettava ja asiakkaat haistattelevia possuja.
On aivan turha vaatia palvelua ja moittia siisteydestä, likaisista vaatteista tai jonoista sinne tänne.
Valitset itse kuluttajana minne rahasi laitat.
Palkkakustannukset ovat suurin menoerä rättifirmalle niin kuin monelle muullekin firmalle. Kun tunnit pidetään minimissä ja sairaslomalaisia ei paikata niin tunnet tuloksen.
Tervetuloa shoppailemaan hei!;)
sähän katot tissejä,jos sua pyydetään, ASIAKASPALVELIJA kun olet.