Arkistot: Syyskuu, 2009
Öljysäiliö kännykkähuoltoon
Ollessani töissä erään matkapuhelinvalmistajan teknisessä tuessa tämä tarina oli varmasta oudoin, tosin täysin harmiton ja hauska:
Aasiakas: ”Mulla on teidän valmistama öljysäiliö ja nyt tartten sille huoltoa.”
Minä: ”Öljysäiliö? Ikävä kyllä me emme ole ikinä valmistaneet öljysäiliöitä. Olen pahoillani, en voi auttaa.”
A: ”Kyllä, kyllä tämä on teidän tekemä!! Tässä lukee kyljessäkin teidän nimi joten nyt likka kyllä annat huolto-ohjeet!”
M: ”Voin vannoa kautta kiven ja kannon, että öljysäiliöt eivät ole IKINÄ olleet meidän alaamme, olen pahoillani, en voi auttaa.”
A: ”Tässä lukee kyljessä kissan kokoisilla kirjaimilla että MOTOROLA.”
M: ”Olen pahoillani, en voi antaa teknistä tukea öljysäiliölle, en ole saanut koulutusta öljysäiliöistä. Vain kännyköistä ja niiden lisälaitteista.”
A: ”No kyllä on kumma juttu, kun on tekninen tuki, mutta ei saa tukea vaikka on ostanut isolla rahalla…”
Asiakas lyö luurin kiinni ja minä repeän työkavereiden kanssa aivan kappaleiksi. Ettei siinä säiliössä nyt kuitenkin olisi lukenut: ”Motor Oil” eikä ”Motorola”..?
T: Maiju
”Vanhoja poikia viiksekkäitä…”
Nuoret tunnetusti yrittävät kaikkensa saadakseen K-18 tuotteita, tässä eräskin tapaus:
Nuori poika halusi ostaa tupakkaa. Kysyin paperit ja poika näytti kuvatonta kela-korttia, jonka mukaan hän olisi 18. Tietenkään en voinut myydä eikä pojalle mennyt millään jakeluun että ilman kuvallista henkilöllisyystodistusta ei ko. tuotteita voi myydä. Aikansa intettyään tyyppi tokaisi: ”Oon mä jo 18; näätsä, viiksetkin kasvaa!”.
Pokka piti, vaikka oikeasti teki mieli sanoa, että ”sitten tietenkin myyn sulle”! Tietenkään alaikäisillä ei viikset kasva!
*huokaus*
T: kassatyöläinen
Kuinka kauppakeskuksessa ollaan…
Olen töissä erään suuren kauppakeskuksen huoltomiehenä.
Tässä olisi toivomuslista asiakkaille ja aasiakkaille:
- Koittakaa saada ne tupakantumpit tuhkakuppiin saakka. Ei niitä siihen viereen kannata jättää.
- Roskalaatikko ei ole tuhkakuppi. Heittämällä palavan tupakan tuhkakuppiin voitte aiheuttaa tulipalon.
- Ei, minä en ole päättänyt mihin tuhkakupit pitää sijoittaa. En voi siirtää niitä oven eteen, etteivät kulkuväylät tukkiudu.
- Jos seinässä lukee ”polkupyörien säilytys kielletty”, se myös tarkoittaa sitä. Älä jätä polkupyörääsi siihen tai siirrän sen kauemmas. Ja tuolla tarkoitan ainakin 30m.
- Jos käsken sinun poistua, niin se tarkoittaa sitä. Soitan vartijat, jos en saa sitä mitä haluan.
- Dyykkarit. Jos olen sanonut että roskista ei tongita, niin sitä ei tongita. En tahdo korjata teidän jälkiänne viereisestä porttikongista.
- WC-tilat ovat maksuttomia, mutta ei niitä silti tarvitse rikkoa. Ei se ole paperitelineen syy, jos siellä ei ole paperia. Sen irti repiminen ei auta asiaa. Jos tarvitset kotona WC-tilojen kalusteita, niin osta ne rauta- tai putkiliikkeestä. Ei tarvitse varastaa bidee-suihkuja ja putkia.
- Ei, minä en voi antaa teille ilmaisia parkkilippuja.
- Roskikset on sitä varten, että niihin laitetaan roskia. Älkää siis jättäkö roskia lattialle, rappuun, kaiteille tai korokkeille.
- Jos näet minut hakkaamassa polanteita, niin älä toki tunge autosi kanssa suuhuni.
- Älä jätä huumeneulojasi yleisiin tiloihin.
Näitä noudattamalla päiväni on paljon miellyttävämpi.
T: Pikkarainen
Törkeää! Ilmaisesta ei saa bonuksia!
Olin ekaa kertaa lippukassalla rahastamassa iltaravintolaan tanssahtelemaan menijöitä. Duuni oli pitkästyttävää istumista, joten ilahduin aidosti joka kerta kun joku asiakas tuli tiskilleni asioimaan, mutta tarinan seurue ei juuri ilahduttanut.
Kahdesta keski-ikäisestä miehestä ja yhdestä samaa ikäluokkaa olevasta naisesta koostunut seurue purjehti tiskilleni lippuja ostamaan, maksaen suurella setelillä ja minulla loppui vaihtorahat, joten pyysin pienempää, joka osoittautui joksikin kardinaalivirheeksi vastareaktiosta päätellen. Kaikkien kolmen liput maksavan herran mieleen pälkähtikin josko summa alenisi böönyskortilla; vedin kortin, mutta sehän kerryttää pisteitä eikä alenna hintaa. Edelleen olin pienempää rahaa vailla, mutta jostain syystä tieto ei mennyt aasiakkaalle perille. Seurueen nainen jo alkoi huutamaan jankaten yhtä ja samaa että ”miksei sulla oo rahaa?” (niin minähän olen tuhlannut kaikki rahat kassasta) ja lopulta: ”MIKÄ SUA VAIVAA?!??!”. Lopulta päästin rähisijät rähisemään tansseihin maksamatta, mistä en ole erityisen ylpeä, vaan eipä suotu muuta mahdollisuutta…
Hetken tyypit rähjäsivät vielä siitä, kun jäi ne böönykset saamatta. Koko ajan rauhallisena pysyneen herran oli ilmaiseksi sisälle mennessään silti vielä päästävä sivaltamaan: ”Onpa huono palvelu”. What the f**k?; tyypit sai vajaan viiden kympin edun, aikaa meni ehkä noin 10 minuuttia, mutta kun ne böönykset…
T: malla
Vaikeat vakkarit
Ravintolassamme käy joka ikinen päivä vanha (rasittava) pariskunta syömässä. Joka tilauksen he aloittavat sanomalla, että heitä on aina kohdeltu eri tavalla kuin muita ja saavat muka tilata lasten annoksia listaltamme. Ovat kymmenen vuotta käyneet samassa paikassa syömässä (jossa omistajat ovat joka vuosi vaihtuneet, kuten tänäkin keväänä). A la carte -ruokiin ei kuulu kahvi kaupan päälle, mutta heille se tietysti kuuluu, vaikkei kukaan sellaista lupaa olekaan antanut.
Noh, eräänä päivänä maksupääte temppuili koko päivän, eikä mikään kortti mennyt läpi. Koitimme työkaverin kanssa vetää heidän korttiaan varmaan 5 kertaa, mutta tuloksetta (heillähän oli myös käteistä mukana, kertoivat meille). Mutta kun kortti ei mennyt läpi, niin ruoathan siinä piti tarjota ilmaiseksi ja TAAS kahvit kaupan päälle. Asia hoidettu, ja n. tunnin päästä tulevat taas paikalle. Taas vedotaan korttijupakkaan ja pyydetään irish coffeet ilmaiseksi. Sanon ystävällisesti, että alkoholia en voi antaa ilmaiseksi, joten he päättivät että maksavat vain viinan hinnan. Selvä selvä. En jaksa väitellä. Puolen tunnin päästä he taas tulevat ja menevät pokkana hakemaan kahvit, maksamatta mitään… Enää en edes jaksa välittää.
Vaikka he kävisivätkin meillä joka päivä syömässä, niin ei se tarkoita, että sitten ei mistään tarvitse mitään maksaa. Hermot paloivat lopullisesti, kun vaimo alkoi penkoa laatikoitamme ja kyselemään, että miksi säilytämme viinipullon korkit..?! Minä sanoin: ”Anteeksi, pitää mennä palvelemaan MAKSAVIA asiakkaita”. Siihen jäi nainen ihmettelemään.
T: Liika on liikaa
Leikkele-salajuoni?
Kohdalleni osui kerran keski-ikäinen naisasiakas, tuttu melko pienelle kaupalle. Olin täyttämässä hevi-tiskiä, kun asiakas tulee kysymään leikkelemakkarapakettia mikä on ollut lehdessä (siis hänen mukaansa). Kerroin hänelle ettei meidän mainoksessa ole ollut sellaista tuotetta. Eipä hän sitä uskonut, vaan minun piti lähteä hakemaan mainos ja näyttää hänelle. Asiakas oli edelleen eri mieltä; että kun me olimme tulostaneet mainoksen paperille, niin sitähän on ilmiselvästi muutettu! Meninpä sitten hakemaan oikein kunnon sanomalehden ja näytin siitä, ettei sitä todellakaan ole lehdessä.
Asiakas vihdoin ja viimein uskoi, käveli leikkeletiskille ja tokaisi että ”no niin, ja nyt teiltä on sitten loppu tämä leikkele, jota aina ostan kun on niin halpaa”… Ehdotin asiakkaalle että ottaisi vierestä saman firman toista leikkelettä joka oli yhtä edullinen. Siitäkös tämä riemastui ja huusi: ”JA H*LVETTIIN KOKO S-MARKETTI, P*RKELE MINÄHÄN EN OSTA EDES TÄÄLTÄ NÄITÄ APPELSIINEJA!!!”; hän oli kerännyt pussiin 4 appelsiinia, joten päätti heittää ne pitkin makkaratiskiä.
Eikä siinä vielä kaikki, menin sitten leputtelemaan hermojani ja jatkamaan hevi-hyllyn täyttöä, kunnes satuin huomaamaan että kyseinen asiakas noin 10 minuutin kuluttua käveli takaisin leikkeletiskille ja otti sieltä sitä ehdottamaani toista leikkelettä!!!! EI PRKL!!!! Näitä riittää jotka etsimällä etsii loppuneen tuotteen ja valittaa siitä… Huhhuh…
T: ansku
Paljon melua majoneesista
Olin kerran jonottamassa Hesburgerissa, kun jonomme ohitse tiskille kiilasi hyvin kärttyisän näköinen vanhemmanpuoleinen nainen. Nainen heilutteli kiivaasti juustohampurilaistaan nuorelle työntekijälle. ”Kuuluuko näihin hampurilaisiin muka majoneesi?”, nainen tiukkasi. Työntekijä, joka sattui käymään kanssani samaa koulua, vakuutti että kyllä hampurilaisiin laitetaan automaattisesti majoneesia.
Silloin nainen alkoi vaahdota, kuinka jossakin toisessa Hesburgerissa hänen hampurilaiseensa ei oltu laitettu majoneesia. Tämän vuoksi oli siis kerrassaan loukkaavaa ja käsittämätöntä, että nyt sitä majoneesia hampurilaisesta löytyi. Nuori työntekijä näytti paikoilleen naulatulta, kun naisen sättiminen vain jatkui. Lopulta nainen heitti hampurilaisen tiskille sanoen vihaisesti: ”Pitäkää itse hampurilaisenne! Minä otan vielä yhteyttä johtohenkilöihinne, katsokaa vain. Tämä ei jää tähän!”.
Myöhemmin myös naisen ystävä kävi murjottamassa majoneesista hampurilaisessaan. Minä jonotin ihmetellen ja järkyttyneenä siitä, miten vähän elämää täytyy sellaisella ihmisellä olla, jonka koko maailma järkkyy ja kaatuu siksi, että juustohampurilaisen välistä löytyy majoneesia.
T: Ruohosipuli
Jonotuksesta taksitolpalla…
Yksi esimerkki monista samantapaisista:
Otin kaksi naista tolpalta kyytiin juuri ennen klo 4.
Naiset: ”V*ttu, ollaan ainakin yli 2 tuntia jonotettu, tää touhu ihan p*skaa teillä” (…jne muita kiroiluja ja haukkumisia)
Minä: ”Ai, monelta lähditte ravintolasta?”
Naiset: ”Puol 4 aikaan…”
Siis… häh???
T: taxiiiiiiiiiiiiiii
