Arkistot: Lokakuu, 2009
Etukorttien sietämätön keveys
Ensiksi haluan kiittää hienosta palstasta. Seitsemän vuotta tuli toimittua elektroniikkamyyjänä, ja ai että kun olisi jo silloin ollut tämä palsta.
Kaiken kaikkiaan pidin kyllä kovasti työstäni ja jopa aasiakkaista irtosi useammin naurut kuin hampaiden kiristelyt.
Mutta näitä helkkarin bonuskortteja vihasin koko työurani.
Tutuimmaksi tuli sattuneesta syystä tämä Plussa-kortti, kun satuin Keskon leivissä palvelemaan.
Muutamia mietteitä plussa-kortista:
1. Meidän on ihan oikeasti pakko kysyä sitä plussa-korttia maksun yhteydessä. Ei tarvitse ottaa siitä pultteja ja pitää 5 minuutin saarnaa kuola suupielistä valuen, aiheesta ”riistokapitalistit vakoilukortteineen”, jne jne.
Pelkkä ”ei ole” riittää vallan hyvin. Katsos kun se on minulle aivan sama onko sinulla sitä korttia vai ei.
2. Ja voi luoja, jos sitten kerrankin sattuu jättämään sen kysymyksen väliin, niin taas tulee huutia kun ei korttia kysytty: tämähän tarkoittaa sitä, että täällä myyjät ilkeyttään yrittävät pimittää asiakkailta pisteet.
Tämä pätee vielä jostain kummasta syystä kääntäen; Mitä pienempi ostos, sitä suurempi huuto.
Huoh…
3. Niin joo, ja tiedoksi: emme todellakaan pysty ohjaamaan niitä teidän pisteitänne omille tileillemme. Ihan aikuisten oikeasti.
4. Ja kun kerran olet jo huutanut minulle naama punaisena mielipiteesi kaiken maailman humpuukikorteista, niin olisiko liikaa pyydetty että olisi sen verran itsekritiikkiä, ettet tulisi puolen tunnin päästä vaatimaan vaimon plussa-kortin kanssa niitä pisteitä jälkikäteen itsellesi.
Käsittääkseni et ikipäivänä aikonut moiseen korttiin kajota?
5. Ja ei, jos me olemme K-kauppa, niin meillä ei käy silloin esim. Sokkarin etukortti. Ei vaikka kuinka haluaisit sen alennuksen.
6. Me myyjät emme muuten päätä niitä alennuksiakaan mitä näillä korteilla saa. Joten kritiikkiä voi esittää hieman korkeammalle tasolle.
7. Vaikka tuote on nyt Plussa-tarjouksessa, ei se tarkoita sitä että jos olette ostaneet saman tuotteen neljä kuukautta sitten normaalihintaan, että hyvittäisimme erotuksen teille jos näytätte etukorttia nyt.
8. Niin ja se vitsi ”Ei ole kuin miinus-kortti”, on oikeasti ihan hauska lohkaisu — jos sen kuulisi elämänsä aikana vain kerran.
Kerran pääsin kyllä onnistuneesti kuittamaan tuon vitsin takaisin. Tilanne meni kutakuinkin näin:
Oli päivän aikana tullut jo suorastaan poikkeuksellisen monesti kuunneltua tuo vitsi ja mitta alkoi olla täynnä. Sitten tuli tehtyä kaupat erään noin viisikymppisen mieshenkilön kanssa, jonka kanssa mentiin sitten kassalle hoitamaan kaupat loppuun.
Myyjä: ”Oliko plussa-korttia?”
Aasiakas: ”Ei ole kuin tämä miinus-kortti… Heh heh…” (heilutellen pankkikorttia)
M: ”No vedetäänpä sitten miinusten kera.”
(Asiakas ojentaa kortin, jolloin vetäisen kortin mankelin läpi)
M: ”Ja se varsinainen maksu tuli sitten tällä samalla.”
(Jolloin vetäsin kortin uudelleen mankelin läpi… Tässä vaiheessa asiakkaan ilme oli hyvin palkitseva)
Viiden sekunnin hiljaisuuden jälkeen…
A: ”Otitko sä p*rkele multa maksun kaksi kertaa!?”
M: ”Ymmärsin että ostoksista haluttiin ylimääräistä miinusta?”
Ennen kuin asiakas kerkesi sanoa mitään, niin totesin sitten…
M: ”No vitsillähän minä. Ei tuota veloitettu kuin kerran, veloitetun summan voi tarkistaa kuitista. Heh heh…”
Suhteellisen hiljaisena lähti Aasiakas ostostensa kanssa.
Elättelen toivoa, josko ainakaan ko. aasiakas ei enää tuota vitsiä heittäisi.
T: ”Pelkkää miinusta..”
Tervepä terve
Innoittipa vanha keskustelu tervehtimisen vaikeudesta minut kirjoittamaan oma tarinani.
Pienen kyläkaupan kassalla ollessani sattui seuraava tapaus:
Jonossa on kaksi miesasiakasta, joista ensimmäinen sanoo vuoronsa tullessa minulle ”Terve”, johon vastaan ”Päivää” (yleensä vastaan samoin sanoin kuin asiakas minulle, jos hän siis on ensin kerennyt suunsa aukaisemaan); mies maksaa pienet ostoksensa ja lähtee. Yllätyksekseni jonossa seuraavana ollut mies alkaa huutamaan minulle, että jos HÄNELLE joku aspa joskus sanoo ”terve”, saa kyllä kuulla kunniansa! Hän nimittäin on ollut elämänsä aikana lukuisissa onnettomuuksissa, kokenut pari avioeroa ja nyt ei vanhuuttaan ja sairauttaan pysty enää kunnolla kävelemään (hmm, käveli kyllä ilman apuvälineitä, ja ikääkin arvion mukaan oli vain n. 55-60), ja jos joku aspa siihen sanoo, että ”terve”, niin saa kuulla miten tyhmä, osaamaton, epäkohtelias ihminen on! Ja on kuulemma joskus tämän tehnyt jollekin (paralle) selväksi! Hän kun EI OLE terve ihminen!!!
Ei niin… Fyysisestä kunnosta en ota kantaa. Sitä jäin kyllä hölmistyneenä ihmettelemään, että miksi minä ansaitsin kuulla moisen kovaäänisen sadattelun säestämän saarnan? Myötäilin kuitenkin ja muisti tuo sentään loppuun huikata, että ”onneksi et sinä tyttö tehnyt sitä virhettä, muuten olisi itku silmässä”. En kyllä ole ”terve” sanonut kenellekään sen jälkeen…
T: Mallu
Rikkinäinen vaaka
Sattuipa eräänä perjantaina elintarviketukussa seuraavaa. Eräs kanta-asiakas kurvailee hedelmävihannesosastolla tuttuun tapaansa suupielet alaspäin stressaantuneen näköisenä. Itse valmistelen asiakkaalle lähtevää toimitusta, kun vierestä kuuluu kiukkuinen ”tää teidän hedelmävaaka ei TAASkaan toimi, p*rkele!”.
Käännyn katsomaan, onko vaa’assa etiketti loppunut vai mikä on ongelmana, ja joudun (ainoan kerran aasiakaspalvelu-urallani) repeämään päin naamaa aasiakkaalle. Tämä seppä seisoo roikottaen kukkakaalipussia kädessään ilmassa, painaen samalla nappia hiki hatussa.
Naurun lomasta saan tirskuttua tädille, että ”jospa laskisit sen kaalis siihen vaa’alle, niin voi onnistua paremmin”. Rouva suutahtaa ensin, mutta naurahtaa sitten itsekin, että onneksi on sentään perjantai. 
T: MinniMouse
Lähtee kuin mummo jonosta
Kaupan kassan edessä seisoi kätensä pakastealtaaseen upottanut mummo. Kassajonossa oli kolme ihmistä. Viimeisen jonottajan ja mummon välissä oli metrin verran tilaa. Kassajono lyhenee, mummo ei liikkunut.
Tyttö: ”Anteeksi, oletteko jonossa?”
Mummo: ”Olen kyllä.”
Tyttö jää seisomaan mummon taakse jonoon. Kassajono lyhenee yhteen ihmiseen, mutta mummo ei vieläkään liiku. Tyttö siirtyy mummon ohi ja jää taka-alalle seuraamaan, ei siis tee elettäkään siirtääkseen ostoksensa hihnalle.
M: ”Älä etuile siinä!”
T: ”En misään nimessä, seison tässä sivussa.”
M: ”Kyllä sinä yritit etuilla!”
T: ”En toki.”
M: ”Sinä kysyit olenko jonossa, ja sanoin että olen, ja nyt sinä etuilet!”
T: ”Nyt taisitte nähdä väärin.”
Mummo tempaisee jäätelöaltaasta puikkorasian ja laittaa sen liukuhihnalle. Tyttö laittaa omat ostoksensa hihnalle ainakin puolen metrin päähän mummon ostoksista, ja jää saman etäisyyden päähän mummosta.
Kassaneiti ei pysäytä hihnaa, jolloin tytön ostokset lähestyvät (ilmiselvästi uhkaavasti ja aggressiivisesti) mummon ostoksia. Mummo sieppaa kapulan ja viskaa sen hihnalle. Sitten alkaa kirkuminen.
M: ”Äläkä tunge niiden ostostesi kanssa yhtään lähemmäksi! Etuilet siinä kuin mikäkin!”
T: ”En toki tule lähemmäksi, pysyn mielläni kaukana Teistä.”
Seuraavaksi mummo tönäisee hihnalla olevia tytön ostoksia. Siinä vaiheessa tyttö nauraa.
T: ”Rouva hyvä, ei tarvitse hermostua noin paljon!”
M: ”Nyt pidät, nuori nainen, suusi kiinni!”
T: ”Kyllä, ja ihan koko ajan.”
Mummo maksaa ostoksensa muttei siirry pois kassan edestä. Tytön on tultava lähemmäksi voidakseen maksaa ostoksensa. Mummo katselee tyttöä häijysti, ja yhtäkkiä ottaa askeleen lähemmäs ja tönäisee tätä lantioon.
T: ”Rouva hyvä, ei tarvitse kosketella, hillitkäähän itsenne.”
M: ”Opetatko sinä minua? Nyt olet hiljaa, nuori nainen!”
T: ”Tehän tiedätte kaiken, mitä voisin Teille opettaa?”
M (huutaa): ”Ole jo hiljaa! Jos sinulla on kiire ja siksi etuilet, tilaa itsellesi oma kassa!”
T: ”Loistoehdotus! Kiitos siitä, ja toivotan Teille erittäin hyvää päivänjatkoa!”
M (kirkuu): ”Minä en toivota sinulle mitään!”
T: ”Syvä hengitys voisi auttaa tuohon hermostumiseen.”
M: ”Kauhea ihminen! Etuilee ja soittaa suutaan ja… *läpäläpä*”
T: ”Kiitos, hei hei.”
Mummeli poistuu puhisten ja naama punaisilla laikuilla. Kassaneiti tuijottaa tyttöä järkyttyneenä. Tyttöä naurattaa.
Olkoonkin vanha, ei se oikeuta tuollaiseen käytökseen.
T: l’oreal
”Hauskat” pojat juomia ostamassa
Näin hiljattain asiakkaana ollessani aaseja ”työssään”. Olimme pikaruokaravintolassa yhdentoista maissa illalla. Jonoa oli jonkun verran. Suurin syy jonon kertymiseen oli se, että parikymppiset, itseään ilmeisesti kovinkin hauskana pitävät pojat kiusasivat samanikäistä myyjää. He pyysivät ensin juomaksi jotakin, sanotaan vaikka kokista, ja sitten päättivät vaihtaa sen jaffaan kun olivat jo saaneet juoman. Seuraavaksi alettiin keskustella juomaan tulevien jääpalojen määrästä. Niitä piti olla kolme, viisi ja sitten yksi. Myyjä vaihtoi kiltisti jääpalojen määrää ja juomia. Pojat huutelivat meille takana seisoville, että tässä sitten kestää.
Pojat lopettivat pelleilyn siinä vaiheessa kun varsin kovaäänisesti lupasin raportoida heidän touhuistaan tälle sivustolle. Toivottavasti käytte lukemassa ja olette itsestänne oikein ylpeitä, rakkaat pikku aasit. Pienempien kiusaaminen on niin hirveän hauska ja miehekäs laji, kun ei muuhun pysty.
T: Sivustakatsoja
Pikaruokaravintolan kylkiäiset
Olen töissä hampurilaisravintolassa ja muutama aasiakas on tullut kohdalle matkan varrella.
Kaikista kummallisinta on se, miten ihmiset menevät sekaisin erilaisista kylkiäisistä, joita aina välillä tulee esim. isomman aterian ostajille. Tällaiset kampanjat kestävät aina kuukauden, pari, ja sen jälkeen kun kylkiäiset loppuvat, niitä ei tietenkään enää anneta. Pari hyvää esimerkkiä:
* * *
Eräässä kampanjassa isomman aterian ostajalle tuli aina lasi kaupanpäälliseksi.
M: ”Terve, mitä teille saisi olla?”
A: ”Tuollainen x-ateria isommassa koossa.”
M: ”Mitä juomista laitetaan? Syöttekö täällä vai laitetaanko mukaan?”
A: ”Kokista, ja syödään täällä.”
Kasaan tilauksen tarjottimelle. Kaikki on valmiina ja alan rahastamaan tilausta.
A: ”Eikös tähän tule lasi kaupan päälle?”
M: ”Valitettavasti kampanja on jo ohitse ja lasit ovat myyty loppuun.”
A: ”Enkös minä sitten saa tämän aterian halvemmalla?”
Joo, totta kai ateria on nyt halvempi, kun siihen ei sitä kylkiäistä saa mukaan.
* * *
Oli kiireinen lauantaipäivä ja kassalle purjehtii nuori, hyvin meikattu naisihminen, joka tekee tilauksensa.
A: ”Otan tuollaisen x-aterian plussa-koossa ja siihen tuollaisen sinisen lasin.”
M: ”Meillä ei valitettavasti tällä viikolla ole kuin noita vaaleanpunaisia laseja. Ne värit aina vaihtuu viikoittain ja viime viikolla oli vaaleansiniset lasit.”
A: ”No, eikö teillä ole niitä siellä varastossa enää?”
M: ”Ei ole, ne myytiin viime viikolla loppuun.”
A: ”Eikö niitä voi sitten tilata lisää? Jos minä jättäisin varauksen sellaisesta sinisestä lasista.”
M: ”Niitä sinisiä laseja ei enää valitettavasti tule, sillä niiden lasien värit vaihtuu aina ja siniset lasit on myyty jo loppuun.”
A: ”No, sitten minun täytyy saada kaksi niitä laseja, kun en saanut kerran niitä sinisiä laseja.”
* * *
Aterian ostaja sai dvd:n eurolla ostaessaan normaalihintaisen aterian.
A: ”Hei. Ottaisin tuollaisen x-aterian fantalla.”
M: ”Syöttekö täällä vai tuleeko mukaan?”
A: ”Tulee mukaan. Mikäs tuo dvd-juttu on?”
M: ”Eli normaalihintaisen aterian ostaja voi ostaa dvd:n eurolla.”
A: ”Mitäs niitä dvd:itä olisi?”
Osoitan hevosen kokoista kylttiä, jossa kaikista dvd:stä oli kuva ja luettelin ne vielä ääneen.
A: ”Nuoko vain, eikö niitä ole teillä muka enempää?”
M: ”Anteeksi?”
A: ”Niin, että eikö teillä ole muka muita erilaisia vaihtoehtoja noille dvd:ille?”
Meillähän tuolla varastossa löytyykin elokuvavuokraamon valikoima… *huoh*
T: plop
”Mikä tää tämmönen on?”
Täällä puhelinoperaattorin palvelupisteen takana työskennellessä tulee useita kertomisen arvoisia tilanteita, mutta huvittavimpia ovat nämä ”Miksi mun lasku on näin iso?! Mikä tää ja tää on?!”.
Eräs naispuolinen asiakas tuli pisteelle laskunsa kanssa kysymään suhteellisen vihaisena:
”Mikä tää palvelu-juttu täällä on!?! Minä en mihinkään soita vaan kaikki soittaa minulle.”
”Palvelupuheluihin kuuluvat esimerkiksi sairaalan päivystys, taksin tilaus…”
”En ole soittanut!!”
”…Tanssii tähtien kanssa- äänestys, numerotiedustelu, autokorjaamo, mikä tahansa firma…”
”Etkö usko jo?! En minä ole mihinkään soitellut! Minä vaihdan pois tästä x-liittymästä! Huijaatte asiakkailta rahaa tämmöisillä!”
Asiakas ei suostunut yhteistyöhön, joten pyysin hänen puhelintaan, josta hetken lokitietoja selaamalla löytyi palvelunumeron näköinen numero.
”Mikäs se tämä on? Soitettu klo 08:00 aamulla.”
”En minä noin aikaisin ole edes hereillä! En ole soittanut..-” (ääni hieman hiljenee, todennäköisesti jotain alkaa muistumaan…)
”Nämä kännykät ovat siitä hyviä laitteita, että ne eivät valehtele. Johonkin olette nyt soittaneet siihen aikaan.”
Käy ilmi että talon isäntä, joka on koko ajan seurannut tapahtumaa sivusta, on joutunut käyttämään emännän puhelinta soittaessaan hammaslääkärille, koska hänen omassa luurissaan on palvelupuheluesto. Pariskunta poistuu pisteeltä samantien sen kummemmin kiittelemättä, naisen mutistessa miehelleen
”mikset aikaisemmin sanonut?!” ja tönäisi häntä olkapäähän.
Muistakaa ihmiset että noin 98% oudoista laskuista on selitettävissä teidän omalla käytöllänne ja hyvin minimaalinen osa on sitten operaattorin omaa virhettä, näin vuoden työkokemuksella. 
Asiakaspalvelua pitää ehdottomasti hakea kyseisissä tilanteissa ja neuvonkin mielelläni, ja usein asiat ratkeavatkin mallikkaasti, mutta turha ärtyneisyys ja v*ttuilu ei auta ketään.
Puolustelevia palautteita odotellessa.
T: Pokka pitää
Ei kelvannut naisesimies…
Työskentelin vuorovastaavana ruokakaupassa, kun miesasiakas tulee juttusille ja pyytää päästä juttusille myymäläesimiehen kanssa. Sanoin ystävällisesti että ”minä olen juuri nyt vastuuvuorossa, miten voin auttaa?”. Mies alkaa valittamaan että ”minä kyllä haluan jonkun miesesimiehen, minä en naisten kanssa asioitani hoida…”
Sanoin uudelleen että ketään muuta ei nyt ole paikalla, myymäläpäällikkömme (mies) on lomalla, mutta minä kyllä osaan varmasti auttaa. Ei kelvannut asiakkaalle tämäkään. Halusi välittömästi jonkun miespuoleisen paikalle, eikä suostu poistumaan ennen kuin asiansa on hoidettu.
Tässä vaiheessa pyysin hetken odottamaan ja kävin tarkistamassa työvuorolistan. Palasin miehen luokse ja sanoin tyynesti: ”Voitte odotella tässä ylihuomiseen, silloin meillä on täällä yksi kassapoika illalla töissä”.
Asiakas poistui mitään sanomatta eikä kukaan muista nähneensä häntä enää sen jälkeen hoitamassa asiaansa.
T: spellcaster
