Ruuviostoksilla
Tämä on hyvin yleinen tapaus meidän liikkeessä:
Vanha mies henkilö tulee kassalle ja on valinnut pussiin tietyn määrän ruuveja ja on ihmeissään mitä ne maksaa.
Yritän kohteliaasti sanoa että ne pitää punnita vaa’alla jolloin niille saa hinnan. Sanon asiakkaalle että voidaan punnita tässä kassallakin ja laitan pussin vaakaan.
Asiakas katsoo minua ja sanoo hölmistyneenä että ”kyllä laitoin vaakaan, mutta se ei antanut mitään lappua, on varmaan epäkunnossa, kannattaisi laittaa lappu koneeseen”. Minä sitten vähän ihmeissäni mietin että onhan se toiminut tänään aikaisemmin, että mikä siihen nyt… No kun hoksaan asiakkaalta kysyä, että painoitteko sitä nappia jossa on kyseisen ruuviryhmän väri, AASIakas sanoo että mitä ihmeen nappia, tarviiko siinä jotain sellaistakin painaa?!
No, voihan ollakin että ei se ole itsestään selvyys, mutta mietin miten tämä ko. asiakas pärjää kaupan vihannestiskillä?!
T:rautakaupan tyttö
--------------------------------------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
- Ei vastaavia tarinoita
Ei tuollainen raavas rautakaupassa kävijä mitään rehuja osta ja jos joskus niitä on vahingossa ruoassa niin nehän on vaimon ostamia!
”mutta mietin miten tämä ko. asiakas pärjää kaupan vihannestiskillä?!”
Ei ne pärjää. Ne on aina niitä kenelle pitää käydä kaikki erikseen punnitsemassa kun ”ai, unohtu” tai ”ai, unohtu kun juttelin tutun kanssa” tai ”ai, eiks ne ollukaan kappalehintaan?”
Vanhemmilla miehillä ne on usein vaimot jotka käy siellä vihannestiskillä. Voi hyvin olla ettei ukko ole eläessään vihannestiskiä nähnytkään, saati sikäläistä vaakaa…
^ … eikä asioinu rautakaupassa? suurimmassa osassa kun itsepalveluna hoidetaan toi punnituskin.
Tyyppi oli aikaansa edellä. Automaattisesti tuotteen tunnistavat ja hinnan tulostavat vaa’at antavat vielä odottaa itseään.
Makkara on Suomen suosituin vihannes ja sitä myydää pakettihintaan.
Mä en Diikus tiedä rautakauppojen systeemeistä mitään, kun en itse käy niissä
Kunhan kommentoin aloittajan ihmettelyä siitä, miten kyseinen vanha herra mahtaa pärjätä VIHANNEStiskillä.
Juu, Joulukuu, arvasin kyllä
Piti vaan lisätä toi kommentti vähän niinkuin sun kommentin jatkoksi..
En voi olla puuttumatta yhdyssanavirheisiin tässä kirjoituksessa… Raivostuttavaa.
Sorry, OT.
”eikä asioinu rautakaupassa? suurimmassa osassa kun itsepalveluna hoidetaan toi punnituskin.”
No mut onhan sekin periaatteessa mahdollista ettei ukko ole turhan usein rautakaupoissa asioinut. Eihän siellä tarvi käydä ollenkaan ellei remontoi/nikkaroi tms, itse olen ainakin selvinnyt yli 30 vuotta käymättä kertaakaan ja kun kysyin miehen rautakauppakokemuksia, niin vastaus oli ”öööö, oon mä kerran Claes Ohlsonilla käynyt, onks se rautakauppa?”
miten tämä ko. asiakas pärjää kaupan vihannestiskillä?!
No niissä vaaoissa ainakin lukee selkeästi ”Banaani”, ja usein vielä kuvan kanssa. Yksi nappi yhtä tuotetta kohden. Se on simppeliä.
Painaa sitä nappia missä on kyseisen ruuviryhmän väri – ei ihan niin simppeliä. Mistä sen ruuviryhmän värin näkee? Miten sen osaa automaattisesti yhdistää painettavaan nappiin?
Sitten on nämä nuijat jotka punnaavat tuotteensa ihan oikein mutta eivät suostu maksamaan muovipussista johon ruuvit pakataan.
Kilo yleisruuveja maksaa (sanotaan vaikka) vitosen? Otat kaksi kourallisen ruuveja, kolme neljäsataa kappaletta, karkeasti vajaa 400g.
Mitä minigrippi painaa? Häh? Alle gramman?
Mitä maksaa se aika kun olet punnannut ne ruuvit ja sitten hermostut takana olevaan jonoosi ja kämmäät ruuvit kaupan lattialle. Ne samat ruuvit jotka juuri punnasit ILMAN PUSSIA JA SÄÄSTIT ALLE SENTIN. Kerää apina, kerää..
Tuttujuttu, meidän rautakaupassa vaan ei ole niitä vaakoja kassalla – ikävä kyllä.. Viimeksikin aasikas vihaisena lätkinyt tiehensä kun pitäisi palata takaisin osastolle punnitsemaan YKSI RUUVI. ”Eikö sitä hintaa löydy siitä koneeltä?” No ei löydy kun niitä ei myydä kappalehinnalla..