Tytöille töitä
Olen tehnyt asiakaspalvelutöitä heti täysi-ikäisyyteni alusta saakka, eli jo useiden vuosien ajan. Ravintola-alan työtahti ja -olosuhteet ovat tulleet selväksi kaikkina vuorokauden aikoina, mutta joidenkin mielestä nuori ihminen ei oikeasti voi tietää työnteosta yhtään mitään.
Kerran olin töissä kahvilalinjastolla, kun keski-ikäinen nainen tuli ostamaan kahvia. Ensin hän voivotteli korkeita hintoja ja sen jälkeen kahvikuppien suuria kokoja. Olin kuin en olisi kuullut täti-ihmisen urputusta, hymyilin vain kauniisti ja tarjouduin auttamaan, jos olisi tarpeen. Itse hoin päässäni koko ajan: ”Kuka teidän käskee tulla meille, jos jossain muualla on paljon edullisempaa?”.
Noh, meni hetki ja nainen sai kahvileipänsä valittua ja kahvinsa kaadettua. Kahvi kuitenkin läikähti linjastolle, mutta sen sijaan, että nainen olisi tehnyt elettäkään pyyhkiäkseen kahvinsa, hän vain levitti sitä linjastoa pitkin kupin ja lautasen avulla. Kuulin samalla mutinan: ”Onpahan tässä teille tytöille töitä, kun ei teillä niitä muuten kuitenkaan ole!”.
Hymyilin vain kauniisti: ”Kiitos, rouva, ja se teki 2,70e”.
T:Mansikka
--------------------------------------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...








Just… Ja ne samat aasit sitten valittaa, jos ei pöytiä ole pyyhitty kahdessa sekunnissa ja henkilökuntaa on aivan liian vähän, kun itse työllistävät tahallisilla sotkuillaan työntekijät.
Mietityttää välillä että ovatko nämä ihmiset omassa työssään missään tekemisissä ihmisten kanssa.
”Mietityttää välillä että ovatko nämä ihmiset omassa työssään missään tekemisissä ihmisten kanssa.”
Uskoisin heidän ammattinsa olevan ”kotirouva”…
no just O_o
menisi kotiinsa keittämään kahvia ja sotkemaan omaa pöytäänsä
Hohhhoijaa… Esitän jälleen kerran the ikuisuuskysymyksen: mikä ihme näitä keski-ikäisiä tanttoja oikein vaivaa?? Toivottavasti en itse muutu samanlaiseksi tuossa iässä
Paljon on nähty ja paljon varmaan vielä näkemättä… Mikä ilkeys ja pahansuopuus tuossa täti-ihmisessä! Mikä tyhmyys ja typeryys.
En olisi missään tapauksessa häntä rouvitellut ja kiitellyt ilkeilyjen päälle. Sillähän osoitetaan hänelle alamaisuutta ja kuuliaisuutta. ”Kiitos ja tulkaa toistekin tänne meitä ojentamaan, rouva.”
Vai olenko väärässä, ja kohteliaalla käytöksellä oli aasiin jalostava vaikutus?
Yäk mikä tyyppi. Puren.
Oisit ensin pyyhkiny sen linjaston ja sitten vasta rahastanu akan. Ja kaikki tämä oiiiiiikein hitaasti.
Jaakko F: Vaikka nyt kyseessä onkin aasiakkaiden parjaukseen omistettu sivusto, niin siitä huolimatta joudun toteamaan, että kyllä tuollaisia tapauksia löytyy tiskin molemmilta puolilta. Välillä vain vaatekerta ja uniformu vaihtuu.
Yksinkertaisena ihmisena itseni tuollainen käytös vetää joka kerta hämmennyksiin. Mutta toisaalta, koska on kuitenkin ihmisiä jotka tekevät pieniä, itselleen mitättömiä tekoja helpottaakseen esim. jonkun tuntemattoman siivoojan elämää, niin luonnollisesti löytyy myös näiden vastakohtia. Yhtä kummallistahan se ylimääräinen auttaminenkin on.
Se että selviää hengissä jos putoaa 9 kerroksen parvekkeelta on ihme. Jos taas 9 kerroksesta putoaa jääpuikko ja tappaa sinut, niin se on huonoa tuuria ja onnettomuus, vaikka samanlainen ihmehän se on sekin, että sattui olemaan juuri oikeassa paikassa kun puikko putosi.
heh mulla kävi kerran vastaavanlainen. tyyppi tuli iltamyöhällä n. 10 min ennen sulkemisaikaa kun olin jo siivoukset tehnyt ostamaan jotain mässytettävää, ja pudotti guacamole-purkin (siis sitä vihreää tahma-mössöä) kassan päätyyn niin, että purkki meni hajalle ja mömmöt valuivat pitkin lattioita. kuittauksena tuli että ‘ai kato hehe, siinä sulle viel tommonen pikku iltahommeli.’ ja vittumainen virne päälle.
sain käyttää viimeisetkin pitkän ja puuduttavan päivän jälkeensä jättämät hermonrippeeni etten repinyt kassapäätettä irti pöydästä ja murhannut sillä ko. heppua tuulikaappiin. yhh.
Olisipa meillä aspoilla loppujenlopuksi aika vähän työtä, jos ei tarvitsisi kuluttaa aikaansa asiakkaiden jälkien siivoamiseen.. Kuten tuli taas tänään huomattua. Huoh. Oikeasti, kun alkaa miettiä, niin normaalista työpäivästäni kulutan todennäköisesti noin kolmasosan siivoamalla ja viemällä tavaroita oikeille paikoilleen.
Jos minusta tulee isona tuollainen, toivon että asiakaspalvelijalla olisi niin paljon munaa että sanoisi päin naamaa. Ja että minulla niin paljon järkeä vielä, että ymmärtäisin edes hävetä.
”Mietityttää välillä että ovatko nämä ihmiset omassa työssään missään tekemisissä ihmisten kanssa.”
Minulla on tuollainen työkaveri! Sössii minkä kerkiää, ja kruunaa aikaansaannoksensa väittämällä, että muilla on aikaa korjata hänen virheensä ja auttaa loputtomasti, koska ”kaikki muut” ovat niiiiin laiskoja ja saamattomia. Asiakaspalveluhommissa ollaan…
mimi: älä yleistä.
Minä en muuten olisi kestänyt, ei olisi hermoni riittänyt sanomaan tyynesti ”“Kiitos, rouva, ja se teki 2,70e”.”
Sen verran ärsyttävä tapaus…
”Uskoisin heidän ammattinsa olevan “kotirouva”…”
Mä sanoisin mielummin, että ”tohtorinna”. Tiedän henkilön, joka on oikein ylpeä tästä arvonimikkeestä.
”Mä sanoisin mielummin, että “tohtorinna”. Tiedän henkilön, joka on oikein ylpeä tästä arvonimikkeestä.”
Aahahaaa… onneks on itte jo sitä sukupolvee ettei tarvitte miehen titteleillä kehuskella… Vaikka helppoohan se olis kaikki päivät kulkee turkissa ja aukoo päätä aspoille. Paitsi kukas sitä kieltää ettei meistä kasva sitte omilla titteleillä kehuskielijoita