Aamun parraat naurut. hahaha mikä tollolaiska asiakas.

Pätevä myyjä olisi kysynyt että pitääkö asiakas jämäkämmästä vai pehmeämmästä sängystä. Arvioinut asiakkaan painoa ja rajannut näin patjoja ja esitellyt näitä määrättyjä patjoja asiakkaalle, ettei asiakkaan tarvitse kaikkia kaupan patjoja koenukkua. Varmaankin asiakas odotti että keskustelu olisi jatkunut tuosta eri suuntaan myyjän tarkentavilla kysymyksillä. Näin siis liikkeissä joissa saa palvelua. Ja ei, kaikkia toivomuksia ei tarvitse eikä kuulu sanoa siinä ekassa lauseessa, voihan olla että tämä myyjä pyytäisi kääntymään toisen puoleen jolloin koko rimpsun latelu olisi ollut turhaa ja molempien ajan hukkaa. Asiakas meni varmaan hämilleen tuollaisesta tokaisusta.

Ja aattele! Sit se pitää vielä ostaakin se patja ja maksaa se! Tosi rankkaa hei!

Öh? Mikä tuossa jutussa muka ihmeellistä? Ette koskaan ole patjaa ostanut? On aika erilaista liikkeessä pikaisesti testailla, kuin sitten oikeasti nukkua koko yö patjalla, kyllä patjan hankkiminen tuntu helposti vaikealta. Sais jotain suodatusta olla näissä tarinoissa, ettei ihan kaikkea julkaista.

Joo. Patjan ostaminen ON vaikeaa. Sitä paitsi, vaikka myyjä ei nyt voi tietenkään sanoa heti, mikä on paras patja asiakkaalle, miksei hän voinut alkaa kertoa eri patjavaihtoehdoista? Joku on ehkä vähän kovempi kuin toinen ja niin edelleen. Nyt jäi vähän epäasiantuntevamaku myyjästä.

Ja toisille se on todella vaikeata siksi, että kärsitään esimerkiksi selkävaivoista tai muista isommista tai pienemmistä fysiologisista ongelmista, jotka pitää sänkyä valitessa ottaa huomioon.

Myyjän tuki asiakkaalle, ja ilmeisesti myös asiantuntemus, oli aika olematonta.

Yleisesti ottaen sänkyjä sekä myydään että ostetaan liian heppoisin perustein, ottaen huomioon sen ajan mikä niissä vietetään.

Itse työskentelen naistan vaatetuksen parissa, eikä tulisi mieleenkään sanoa esimerkiksi sopivia sukkahousuja kyselevälle asiakkaalle ”No siinähän niitä on hyllyt täynnä ja mallit vieressä, eikun valitsemaan.” Pakko myöntää, että välillä vähän ärsyttää, kun asiakas pyytää myyjää avuksi, vaikkei olisi aavistustakaan, mitä oikein haluaa (”No jotkut housut, emmä tiiä. Ehdota jotain!”), mutta kyllä silti esittelen ihan mukisematta eri vaihtoehdot. Siitähän minulle loppujen lopuksi maksetaan. Mutta ymmärrän toki, että voi olla ärsyttävää, jos asiakas luulee myyjän olevan joku taikuri, joka hetkessä löytää sopivan tuotteen vain vilkaisemalla asiakasta.

Kyllä minä viimeksi patjaostoksilla sain myyjältä apua, ettei tarvinnut koemaata kaupan jokaikistä sänkyä. Hän esitti kysymyksiä haarukoidakseen, minkälaista patjaa tarvitsisin, ja sitten suositteli muutamaa vaihtoehtoa.

cecilialle: jossain liikkeissä tämä oikeasti onnistuu, myyjällä on ammattitaidon lisäksi harjaantunut silmä tai ainakin pyrkimys parempaan. Viimeksi viime viikolla sain asiantuntevaa palvelua vaatemyyjältä kun en itse muistanut farkkujeni kokoa. Vähän nostin takin helmaa ja hän haki minulle oikean kokoiset uudet pökät

Kyllähän myyjä oli se varsinainen tunari. Käytännössähän asiakas halusi myyjän kertovan jotain tietoja patjoista, esimerkiksi ”tämä patjatyyppi on hyvä kevyille ihmisille” tai että ”tämä kevyempi jousitus soveltuu lähinnä vierassänkyyn, mutta ei jokaöiseen käyttöön”.

Patjoja on oikeasti aivan helvetin paljon ja kyllä myyjän pitäisi patjansa niin hyvin tuntea, että osaa alkaa kyselemällä selvittelemään asiakkaalle soveltuvaa mallia. Ainakaan meikäläinen ei pelkästään makoilemalla osaa selvittää jousituksen tarkkaa tyyppiä, joten kyllä sitä myyjää tarvitaan.

Ainakin itse olen saanut sänkyä ostettaessa asiantuntevaa palvelua ja hyvät selitykset erilaisista patjoista ja niiden ominaisuuksista. Toisaalta tarina ei kerro jatkosta, ehkäpä myyjä pääsi yli alkuihmetyksestään ja alkoi sujuvasti esittelemään erilaisia patjoja.

Patjan ostaminen ei ole lainkaan homma helpoimmasta päästä. Kunnon patja sitä paitsi maksaa sen verran, ettei niitä viitsi parin vuoden välein vaihtaa, joten kyseessä on jo kohtalaisen merkittävä ostopäätös.

Tilannetta tarkemmin tuntematta aika välinpitämätön vastaus myyjältä.

No sekös vasta aasiakkaasta olisikin ollut ”vaikeeta ja hankalaa”, kun olisi pitänyt ensin kuunnella selityksia eri patjoista. Sitten olisi pitänyt vastaillakin vielä kysymyksiin. Entäs sitten se päätös siitä, että mikä olisikaan itselle se oikea patja.

Ei mitään uutta, eihän nyt myyjien työrauhaa saa häiritä tyhmillä kysymyksillä. Hus pois hankalat asiakkaat.

Harvoin tapaa noin pöljää aspaa… valitan… Kannattaisi ehkä kokeilla osaako edes tavata oikein sanan asiakaspalvelu…

Juu, ei tulisi mieleenkään vastata noin patjaostoksille tulevalle asiakkaalle. Suurin osa patjaosastosta on ihan h*lvetti tavan tallaajalle, joka niihin ei ole perehtynyt. Harvoin sieltä kukaan selviää ilman myyjän avustusta pois, ainakaan patjojen kanssa.

-Sisustusmyyjä itsekin

Mitä ihmettä täällä taas itketään? Patjan ostaminen on hankalaa, no, niinhän asiakaskin sanoi? Pöljä aspa tosiaan, kun kehoittaa kokeilemaan ennen ostopäätöstä, ihan hemmetisti vakuttavampaa jos vain sanotaan: ”Älä helvetissä istu siihen, minä sanon, että se on hyvä. Osta. Joo, joo, selkä, selkä, pätäkät tiskiin ja ulos. Järjestä kuljetus.”

Ja sitten verrataan vaatekauppaan…just joo. Miksei kalakauppaan? Tai rautakauppaan?

Pointtina nyt oli kuitenkin se, ettei asiakas viitsinyt edes koemaata niitä patjoja, vaan odotti myyjän tietokoneaivojen analysoivan hänen mieltymyksensä ja suoltavan ulos vastauksen. Sama kuin lukisitte kirjan takakannen, ja itkisitte netissä siitä, kuinka kirjan juoni oli lyhyt, siitä uupui romantiikkaa ja päähenkilön tarina ei oikein avautunut. Ja silti teillä ei ole kuin pieni tiivistelmä siitä, mitä todellisuudessa tapahtui. Tosin, niin pienellä aineistolla on hemmetin helppo päteä, kun ei tarvitse vaivautua lukemaan sivutolkulla asiaan kuuluvaa tekstiä…

Hyvä myyjä olisi myynyt patjan sopivasti johdatellen. Asiakashan vai kaipasi uskonvahvistusta. Nyt kaikille osapuolille jäi vain ikävä jälkimaku.

Hjaa: miksei voisi verrata vaatekauppaan, aspat ne sielläkin, doh? Ja ihan samalla tavalla olisin omatoimisesti voinut mennä kokeilemaan farkkuja farkkujen perään, hakea aina uudet kun edelliset eivät olleet oikeaa kokoa. Myyjä säästi minulta paljon aikaa osaamalla katsoa kokoni päältäpäin, kyseli sen verran, että tummat vai vaaleat, leveät vai kapeat lahkeet ja haki minulle pökät.
Samoin olisi voinut patjamyyjä voinut kertoilla tyyliin ”tämä tässä voisi olla teidän kokoisellenne henkilölle hyvä, mitenkäs selkä, onko vaivannut, miellyttääkö kova vai pehmeä patja enemmän..”
Ja voishan sitä vaikka verrata kalakauppaankin: a)osta kala tai b) mistä pidätte, montako on syömässä, laitetaanko tästä.

Eihän tässä ole kuin pieni pätkä keskustelusta, jonka toinen asiakas kuuli. Kukaan meistä ei tiedä, mitä myyjä on tuon lauseen jälkeen sanonut. Ihan turhaa teilata myyjää, kun emme edes tiedä mitähän on tehnyt.

Bussikuski:
Turha teilata myöskään asiakasta tämän perusteella.
Luulisin että kommentti:
”No voi hitsi että pitää olla vaikeeta!”
Tarkoittaa lähinnä sitä että voi vitsi kun on vaikeaa esitellä niitä sänkyjä ja tehdä sitä työtä josta asiakaskin maksaa osan ostaessaan tuotteen. Eikä se siis tarkoita että koenukkuminen olisi vaikeaa. Tämä oli toisen asiakkaan raportoima case, olisi mielenkiintoista tiedää että minkälainen hiiri tämänkin on raportoinut, varmaan sellainen joka ilolla aina putsaa esim. ruokalassa pöydän jälkeensä ja siivoaa jopa kotonsakin ennenkuin maksettu siivoaja saapuu paikalle.

Reinohan sen heti alkuun kertoi. Olen aivan samaa mieltä!

Mika Latvala
- Asiakkaana.net -

Kyllä oli aasi myyjä jos ei osannut tuota enempää opastaa.

Eihän tarinassa kerrota mitä on tapahtunut kokonaisuudessaan, onhan myyjä voinut rajata jo patjavaihtoehtoja vaikkapa muutamaan ja silloin aasiakas kysyy minkä hän ottaisi jolloin aspa kehottaa kokeilemaan… Aina ajatellaan pahinta ja teilataan aspat.

Mitä väliä minkä sortin patja on kyseessä?
Minulle riittää että on vaakatasossa ja lattiaa pehmeämpi.
Muutenkin nukkuminen on ajan ja elämän hukkaa, minultakin menee 25% vähintään elämästä nukkumiseen, jos lapsuus otetaan lisäksi huomioon niin varmaan ollaan lähempänä 40%, eli olettaen että elän 68 vuotiaaksi (tilastollinen elinikä) niin 40 prosenttia tarkoittaisi että olen nukkunut 27.2 vuotta elämästäni, siinä ajassa olisi ehtinyt tehdä paljon, opiskella vaikka 5 – 9 uutta ammattia tai tutkintoa, esimerkkinä.

Kyllä sillä on väliä. Huonolla patjalla on… huono nukkua, yllättäen. Ja jos nukkumisen kokee ajanhukaksi niin voi ihan rauhassa olla nukkumatta, kukaan ei pakota. Kunhan annat meidän muiden laiskojen nukkua rauhassa.

ite sisustusmyyjänä en koskaan sanoisi että kokeile mikä tuntuu hyvältä. Se on kuitenki pitkälti mun tehtävä arvioida mikä asiakkaalle on hyvä patja. Meillä on noin 20 eri patjaa ja kaikissa täysin erilainen jousitus, ei asiakas voi mitenkään sanoa muutaman minuutin kokeilulla, että onko tämä patja hyvä vai ei. Jos mä myyn 13v tytölle patjan, en myy patjaa joka on tarkoitettu yli 100kilosille. Jos 150kg painava asiakas tulee ostaa patjaa ni näytän sille meidän mallistosta tasan kaks patjaa jne. Sitten on erikseen patjat mitkä on verhoiltu sisustuskankailla ja jotka ovat muutenkin laadullisesti omaa luokkaa, ne on myös taas asia erikseen ja maksavat monta tonnia. Jos aspa sanoo sulle patjaostoksilla, että kokeile mikä tuntuu hyvältä ni pienenä vinkkinä; pyydä joku toinen myyjä paikalle, ettei sun tarvi pettyy…