Eläinlääkärissä
Itse olen eläinlääkäriasemalla pieneläinhoitajana töissä, ja mekin joudumme jos jonkinlaista aasiakasta työssämme kestämään… Kerrottavaa olisi vaikka kuinka paljon, mutta pysytään nyt yhdessä ja yleisimmän reklamaation aiheessa: puhelinliikenteessä.
1) Me aina valitettavasti emme ehdi puhelimeen samantien vastaamaan kun se soi, emmekä pysty myöskään kontrolloimaan klinikalle tulevien puheluiden määrää. Näin ollen linjoilla voi joutua odottelemaan.
2) Aasiakas ei ainakaan helpota linjojen tukkoisuutta kertomalla lemmikkinsä elämäntarinan sen sijaan että kertoisi vain mikä on ongelma.
3) Ongelma ei yleensä ratkea puhelimessa pähkäilemällä; lääkärin täytyy nähdä otus omin silmin.
4) Maalaisjärjen käyttö on sallittua, jopa suositeltavaa eläimienkin suhteen, kuten seuraavassa tapauksessa tuli mieleen:
A: (puhelimessa) ”Soitin jokin aika sitten kissastamme, joka oli laihassa kunnossa ja te ehdotitte ruuan vaihtoa.”
M: ”Niin?”
A: ”No, vaihdoimme ruuan toiseen ja nyt kissa on sitten hyvin lihava.”
(Tässä vaiheessa odotin hetken jotain jatkoa; ei tullut.)
M: ”Niin..?”
A: ”Niin, että mitäs nyt tehdään?”
(WTF??)
M: ”Öö… Onko jotain muita vaivoja tämän lihomisen lisäksi?”
A: ”Ei… Tai on liikkuminen nyt vaikeampaa.”
(Kai se nyt lihavana onkin!)
Ehdotin, pokkaa pidellen, että nyt sitten vähennetään sitä ruokaa tai vaihdetaan kevyempään. Aasiakas lopetti puhelun neuvoihin tyytyväisenä. Puhelun jälkeen menin takatiloihin nauramaan, piristipähän päivää kummasti! Se lihominen yleensä on suhteessa siihen miten paljon ja minkälaista tavaraa suusta menee sisään, tähän asti luulin tämän olevan kaikkien tiedossa… Eipä nähtävästi ollut!
T: Elukka
--------------------------------------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
- Ei vastaavia tarinoita
Nii-i, se on aina ”kiva” miettiä minkälaisia keiloja siellä mahtaa linjoilla roikkua maanantaiaamuna kello yhdeksän kun koitat saada aikaa OIKEASTI sairaalle eläimelle
kirjoittaja on ainakin vähintään keskenkasvuinen..
tere, millä perusteella?
tere vissiin oli se soittaja.
Kissat todellakin syövät yli tarpeensa ihan ongelmitta, eivätkä välttämättä saa liikuntaa tilannetta korjaamaan. Ei kannata syöttää varsinkaan herkkuruokia paljoa kerralla. Siitä ei näe lainkaan, milloin kissa on saanut riittävästi kun se mättää sapuskaa tuulensuojaan kunnes vatsaa vääntää.
Kissanomistajille pitäisi heti alkuun kertoa tämä yksinkertainen fakta.
Ei todellakaan kannata pitää itsestäänselvyytenä, että eläinten omistajat tietäisivät yhtään mitään eläimensä korrektista ruokinnasta. Tai siitä, milloin eläin on ylipainoinen.
Pisteet kisun omistajalle että on sentään älynnyt kissansa olevan lihava.
Tieda hanta noista suomalaisista kateista mutta kylla meitin Afrikkalainen Puolihanta Kissa osaa itse pitaa huolen siita paljonko syo vaikka onkin papanoita kupissa jatkuvasti.
HMM opiskelenpa juuri itsekin eläintienhoitajaksi – kannattanee siis varautua kaikenlaiseen ^^’
Matelijatkin syö periaatteessa itsensä ähkyyn vaikka ne olisivat saaneet jo sopivan määrän ruokaa. Vastuullinen lemmikin omistaja oli lemmikki mikä tahansa, ei ruoki eläintä liikaa herkuilla yms. Pienlemmikeillä lihavuus lyhentää niiden elinikää.
Hyvin kyllä oli hoitsu ilmoittanut soittajalle mitä tehdä
Koirathan ne vasta itsensä ähkyyn syövätkin.
Eläintenhoitajat ja -lääkärit on ehkä maailman tosikoin ammattikunta. Mistä johtunee?
Kyllä meiänkin Norjalaiset metsäkissat osaa olla syömättä itteensä ähkyyn.. Nappulaa kupissa (eikä mitään maitokaupan paskaa vaan Royal Caninia) kokoajan eikä kissat oo kupilla kokoaikaa. Märkäruokaakin jää joskus, ja nää saa pussin päivässä yhteensä kun muuten jäis enempi. Ja ennenkuin kukaan sanoo että näännytän kissani kun ne ei saa tarpeeks ruokaa, niin isompi veljeksistä painaa 5,9kg ja pienempi 5,7kg, eläinlääkärin vaa’an mukaan.