Maitokori
Olen töissä ruokakaupassa, joka ratsastaa halpojen hintojen maineella. Tämä houkuttelee paikan päälle myös asiakkaita, jotka ostavat tuotteitamme tukuittain esim. ravintoloidensa tarpeisiin. Eräänä kiireisenä päivänä saan asiakkaakseni normaalin oloisen noin 50-vuotiaan naisen. Rouvalla on ostoskärryissään laatikoittain salaatteja, voita ja maitoa. Huomaan, että maidot on ladottu siniseen maitokoriin, ja samassa muistan kyseisen naisen käyneen kaupassamme aikaisemminkin ja vieläpä omalla kassallani. Kuten viime kerrallakin, muistutan rouvaa asiallisesti, että kori täytyy jättää kauppaan. Tästähän nainen ilahtuu ja käymme vastaavanlaisen keskustelun (samalla kun yritän palvella seuraavia asiakkaita):
Nainen: ”Aina sä vaan valitat!”
Minä ihmetellen: ”Anteeksi, mutta tämä nyt vain on käytäntö. Maitokorit ovat meijerien omaisuutta eikä niitä saa ottaa omaan käyttöönsä. Me palautamme ne tyhjinä takaisin meijereille, tms.”
N: ”Kyllä minä muissa kaupoissa saan niitä ottaa! Aina vaan täällä valitetaan… Ja kyllä minä nämä aina palautan!”
M: ”No mutta jos aina otatte uutta maitoa siihen samaan koriin, jota tulette palauttamaan, niin tavallaan te olette ottaneet tuon korin omaan käyttöönne..?”
N: ”En todellakaan ole! En minä varasta, enkä keräile näitä ja rakenna niistä linnoja kotiini! Oletkohan sä vähän väärällä alalla!?”
Tässä vaiheessa meinaa hermo pettää, mutta päätän olla antamatta naiselle sitä tyydytystä. Kerron yhä ystävällisellä äänensävyllä, että tänään ovat paikalla sekä myymälä- että aluepäällikkömme, joiden kanssa voi myös aiheesta keskustella. He kuitenkin todennäköisesti ovat samaa mieltä kanssani, että kori on jätettävä kauppaan. Nainen meuhkaa edelleen ammattitaidottomuudestani ja kuinka kiusaan asiakkaita, ym.
Nainen: ”Miten sä luulet, että mä kannan nää maidot ruokalaan, häh?!”
Minä: ”No tavallisesti asiakkaamme suosivat ostoskasseja.” (tämä oikein mairealla hymyllä)
Nainen lähtee mutisten ja kiroten kaupasta, maitokori mukanaan. Jälkeenpäin harmittaa, kun annoin niin helposti periksi… Tapauksen jälkeen oli pakko päästä tauolle purkamaan työkavereiden kanssa, minkälaisia ääliöaasiakkaita maailmaan mahtuukaan.
T: ”Tästä lähtien juon vain vettä”
--------------------------------------------
Seuraavat jutut saattavat myös kiinnostaa...
- Ei vastaavia tarinoita
Ärsyttävintä on aina se kun nuo aasiakkaat saavat tahtonsa läpi kun myyjät eivät uskalla/jaksa pysyä kannassaan.Mitä hyötyä keskustelusta aasiakkaan kanssa oli jos hän saa haluamansa kuitenkin? Samantien olisit vaan voinut antaa hänen pitää korinsa.
Tosiaan, miksi pitää selittää kaupan politiikasta kun se kuitenkin on näemmä asiakaskohtaista? Tuossa tilanteessa tulisi jo kyseeseen vartijoiden / poliisin apuun pyytäminen, varkaushan se (tai näpistys, mikä nyt onkaan termi tänään). Jos oli asiakas aasi niin oli sitä kyllä myyjäkin.
Olit kyllä liian helppo kun annoit viedä sen maitokorin. Mitähän hyötyä sun paasauksesta sitten oi?
Ihan sama kuin lasta kieltäisit ja uhkailisit mutta et koskaan toteuttaisi uhkauksiasi.
Huoh.
Laatikoittain maitoa (ynnä muuta) ei oikein kuulosta ostoskasseilla kulkevalta määrältä.
Vaikka ymmärrän tuon käytäntönne ja sen syyt, on varsin ilmeinen paikka harkita siitä joustamista kun kyseessä on tuollainen suurasiakas. Kuvauksen perustaalla hänellä ei realististisesti katsoen ole juuri vaihtoehtoja, joten kinaaminen ei johda muuhun kuin molemminpuoliseen turhautumiseen. Asiakas tosin saisi sopia tuollaiset asiat kanssanne etukäteen jeikä toimia omin luvin ja aiheuttaa kohtausta kassalla.
Toinen mahdollisuus olisi, että kehottaisitte häntä hankkimaan omat laatikkonsa ja käyttämään niitä.
Nimenomaan esimerkki miten ei pitäisi toimia. Tilanteesta syntyi:
-Tyytymätön asiakas
-Tyytymätön työntekijä
-Pienellä todennäköisyydellä varastettu kori
Eikö mikä tahansa muu ratkaisu olisi ollut parempi?
Jos ko. akka ottaisi vakavasti yrityksensä pyörityksen, hankkisi hän varmasti omia kuljetusvälineitä. Ja kävisi tukussa niinkuin muutkin. MUTTA EI, pakko päästä markettiin riehumaan ja kassaa haukkumaan, asiasta jossa varmasti tietää itse toimivansa väärin.
Meijerit ei tykkää, että niiden omistamia tavaroita annetaan asiakkaiden kuljetella minne tykkää. Ties missä kusi- ja paskalammikoissa tämäkin nainen sitä uittaa, elintarvikkeiden kuljetukseen tarkoitettua koppaa.
Muutenkin ihmetyttää tämä nykyään yleistyvä älytön tinkauskulttuuri. Jos työntekijä sanoo asiakkaalle jostain asiasta jotain, se on niin eikä siitä jäädä kinastelemaan. Jos ei miellytä, ole hiljaa ja poistu. Vikinään käryää hermo todella rankasti, aikuisten ihmisten kanssa joutuu kättä vääntämään ihan naurettavista asioista.
Itse en olisi antanut naisen lähteä kori mukanaan. Siitä miinukset aspalle.
Francine hyppää kassahihnan yli, taklaa asiakkaan tantereeseen ja suorittaa kansalaispidätyksen… Nyt on meijereiden laatikosto turvassa. Siitä plussat Francinelle, vaikka kyseessä ei ilmeisesti ollut Keskon liike.
No ei, Francinen kommentti oli fiksuimmasta päästä täällä. Tuosta viimeisestä lauseesta tuli vain elävästi mieleen tuollainen kohtaus, vaikka sillä ilmeisesti tarkoitettiin jotain ihan muuta. Ja seuraava vuodatus ei liity kehenkään henkilökohtaisesti.
Eniten näissä tarinoiden kommenteissa huvittaa moralisointi, kaikenlainen pisteytys sekä ehdoton suosikkini, päteminen. ”Minä kuulkaas olisin tässä tapauksessa ollut kaikista paras, oisin kattokaas tehnyt näin ja maailma olis pelastunut…” Vitut olisit. Ketään ei kiinnosta, mitä sinä olisit tehnyt. Et ollut siellä, olet varmasti miettinyt asiaa nyt useita minuutteja kaikessa rauhassa ilman paineita, ja kuka tahansa osaa päteä teoriassa melkein mistä vain… Mutta tekeehän se varmasti hyvää itsetunnolle. Mene vaikka kertomaan peilillesi asiasta.
> Jos ko. akka ottaisi vakavasti yrityksensä pyörityksen,
> hankkisi hän varmasti omia kuljetusvälineitä. Ja kävisi
> tukussa niinkuin muutkin. MUTTA EI, pakko päästä
> markettiin riehumaan ja kassaa haukkumaan, asiasta jossa
> varmasti tietää itse toimivansa väärin.
Sehän kaupan kannalta optimitilanne olisi, että runsaasti ostoksia tekevä asiakas menee muualle. Mietihän uudestaan.
> Meijerit ei tykkää, että niiden omistamia tavaroita
> annetaan asiakkaiden kuljetella minne tykkää. Ties missä
> kusi- ja paskalammikoissa tämäkin nainen sitä uittaa,
> elintarvikkeiden kuljetukseen tarkoitettua koppaa.
Laatikoiden puhtaina pysyminen on kieltämättä ongelma tässä, mutta muistathan, että meijereillä on täsmälleen sama ongelma kauppojen kanssa. Niitä laatikoita joudutaan joka tapauksessa pesemään meijerin päässä, koska ei voida luottaa siihen että kaupat pitävät laatikot tarpeeksi puhtaina, varsinkin jos ne pinotaan lastauslaiturille ja/tai ulkotiloihin. Ja on niitä meijeriltä sikamaisen ryönäisinä tulleitakin laatikoita nähty. Onneksi tuotteissa on hyvät pakkaukset.
Kannatan itse sellaista ajattelutapaa, että asioista voidaan lähes aina sopia. Jos tuijotetaan aivan liikaa sääntöihin ohittaen maalaisjärki, ei kenelläkään ole kivaa. Toki toisaalta ymmärrän, että kassahenkilöllä ei ole valtaa tehdä tällaisia sopimuksia. Jos asiakas ei olisi ollut aasiakas ja olettaen ettei myymäläpäällikkö (tai muu vastaava taho) ole aasipalvelija, olen aivan varma että tähänkin asiaan olisi löytynyt jokin sopuratkaisu jo etukäteen.
@’Nyymi
Suuressa marketissa se on aivan sama, vaikka 10 ‘isoja ostoksia tekevää’ aasia jättäisivät tulematta. Kaikki asiakkaat, jopa sellaiset jotka ostavat jotain, eivät ole yritykselle kannattavia. Jos joka kerta joudutaan käymään yhdestä tai useammasta asiasta vääntö asiakkaan kanssa (”Aina sä vaan valitat!”), ei se ole enää järkevää.
Perustelut:
1. Aika. Aivan turhaa aikaa menee typerään kinasteluun. Tämä aika on poissa oikeista töistä ja niiden asiakkaiden palvelusta, jotka käyttäytyvät asiallisesti.
2. Lastentarhaefekti. Jos toi saa niin mä kans. Jos antaa yhdelle periksi, on annettava kaikille. Myyjä ei voi sopia asiakkaan kanssa mitään firman sääntöjä/sopimuksia rikkovaa. Päälliköltäkin se olisi vähintäänkin arveluttavaa ja aiheuttaisi monenlaisia ristiriitoja.
3. Tavalliset, mukavat asiakkaat. Näistä se kassavirta tulee, ei yhdestä jääräpäisestä ’suurostajasta’. Se, että kohtelet kaikkia tasapuolisesti ja ystävällisesti, tuo firmaan 100x enemmän rahaa kun kusipäiden hyysääminen. Kun tavallinen asiakas näkee, että jaahas tollekin annetaan periksi kun se vähän huutaa ja kiva muuten seistä tässä jonossa ja odottaa turhaan, kun ei noi aspan vastalauseet edes tuota mitään tulosta, voi olla että siirtää asiointinsa 10 muun jonottamassa olleen asiakkaan kanssa muualle.
4. Aspan asenne ja mielenterveys. Vaikka kuinka yrittäisi olla robotti ja kaiken tämän yläpuolella, joskus nuo urpot vaan pääsevät nahan alle. Esim. huorittelut/tappouhkaukset saattavat tehdä koko työpäivästä säikyn ja ahdistuneen, joka kyllä näkyy asiakkaalle. Myös aloittajan kuvailema tilanne saattaa ns. pilata päivän, välttämättä ei kykene taikomaan sitä kaikista aurinkoisinta aspahymyä naamaan kun vitutus viiltää takaraivossa. Jos tämä on jonkun mielestä syy ‘vaihtaa alaa’, voi todeta että niillä ohjeilla ei Suomessa olisi kohta yhtään kauppaa auki, sillä useimmiten myymälöissä kuitenkin vielä työskentelevät ihmiset eivätkä androidit.
Kaikista asioista ei voi sopia, määräykset ovat määräyksiä, ja se on todella epäreilua jos niissä joustetaan sille typerimmin käyttäytyvälle. Kaikille samat säännöt. Kun toiseen suuntaan kumartaa niin toiseen pyllistää, perseen puolella tässä tapauksessa se asiallinen ja muut huomioon ottava asiakas. Todella järkevää.
Niin ja tosiaan, elintarvikepuolella työskennellessäni maitolaatikot pakattiin suoraan rullilta lavalle, ja päälle vedettiin kelmut. Ne kyllä kävivät lattialla, mutta lattia pestiin joka päivä, eikä siinä ainakaan ollut koskaan mitään näkyvää likaa. Lintuinfluenssa-episodin jälkeen ei ole ollut sallittua säilyttää mitään elintarvikkeiden kuljetusvälineitä ulkona. Jos ei ole laissa kielletty niin ainakin yleisissä ohjeissa.
Joten ei, emme me kaupan puolella uita niitä missään.
@e.k.n.h.o
Kiitti vaan tästäkin mielikuvasta, yleensä kyllä kerkeän karsinastani ulos ihan normaalia poistumisreittiä käyttäen
Ihan oikeasti en anna kaupan/tavarantoimittajan omaisuutta asiakkaalle mukaan vaikka se vetäisi huutoraivarit pikkulasten tapaan kaupan lattialle. Jos aseella tai väkivallalla uhataan, niin se on jo sitten eri asia, mutta ns. normaalitapauksissa.
Pian 10 vuotta alalla on paksuntanut nahkaani sen verran, etten mä pelkää noita ärisijöitä. Jos ei sana kuulu niin isompaa päällikköä/vartijaa/poliisia paikalle. Kyllä se sitten kuuluu.
Me haetaan töihin maitoa 10 – 16 tölkkiä kerrallaan, mutta siihen tarkoitukseen meillä on vahvat kangaskassit. Ei kenellekään tulisi mieleen ottaa Alepasta jotain maitolaatikkoa!
Ei maitokoreissa tietääkseni ole mitään panttia ja jos olisi niin voisihan sen periä asiakkaalta. Myydäänhän juomatkin koreittain (sikäli kun juomakoreja nykyään enää on, kun kaikki on pahveissa tai levyillä).
Jos asiakas on yrittäjä, niin hänellä varmaan on niitä maitokoreja isot pinot takahuoneessaan ennestäänkin ja hän ne toimittaa aikanaan tukkuun tai jopa suoraan meijerille, joten en oikein ymmärrä mikä tässä on se ongelma ettei koria voi antaa mukaan jos kerran ostaa täyden korillisen. Eihän niitä tietenkään muuten kenellekkään jaelle.
Koreittain ne yrittäjät tukustakin saa tavarat mukaansa. Usein vaan kannattaa hakea muualtakin kun tukusta tavaraa, koska kaupan tarjous voi olla halvempi kuin tukun hinta. Ja jos ostorajoitusta ei ole, niin sillon kannattaa yrittäjän käyttää tilaisuus hyväkseen.
Olen joskus ostanut firmaani maitoa, kun tukusta sattui loppumaan ja ei kukaan sillon muutaman korin perään kysellyt. Joten jos korin vieminen on kiellettyä, niin jo on maailma kummalliseksi mennyt.
Jockha, minä ainakaan en halua alkaa maksamaan enemmän tuotteesta siksi, että jotkut napsivat mukaansa tuotteen kuljetukseen tarkoitettuja laatikoita. Kohta joku ottaa pihasta koko valion auton, kas kun sattuu tarvitsemaan niin paljon maitoa että on helpompi ottaa ne valmiiksi pakattuna kylmäautossa.
Jos joku on toisen omaisuutta niin sitä ei oteta, olipa sen omistaja yritys tai yksityishenkilö. Ei kaupankaan kärryjä tai korejakaan saa kotiinsa kantaa ilman lupaa, vaikka aikoisi palauttaa sen myöhemmin. Henkaritkin on kaupan omaisuutta, eikä niitä saa automaattisesti vaatteiden mukana, tai leipäkorit, miksi sitten pitäisi maitokorit antaa?
Harvemmin kukaan yksityinen ostaa niin paljon maitoa, että tarvitsisi korin mukaan. Lähinnä tässä on siis kyse yrittäjien/kauppiaiden ostoksista.
Maitokorit sitäpaitsi eivät ole kaupan omaisuutta. Kauppa ei niistä maksa yhtään mitään, mutta on toki vastuussa niistä mitkä kaupan tiloissa kullakin hetkellä on. Tuleehan se tietty aikanaan maidon hintaan, jos niitä paljon katoaa, mutta se tuskin on suuri ongelma koska niitä ei yksityisille juurikaan pitäisi kulkeutua.
Jos kori viedään yhdestä kaupasta toisen kaupan varastoon, niin mikä siinä on sillon ongelma? Yksityishenkilöt on eri asia, koska heidän pitäisi muistaa se kori tuoda erikseen tyhjänä takaisin ja voipi ”unohtua” kun ei panttiakaan ole, mutta yrittäjä taas voi viedä sen vaikka seuraavalla tukkureissullaan tukkuun, jolloin koria on käytetty siihen tarkoitukseen mihin kuuluukin. Vai pitäisikö tukustakin hakea maito muovikasseissa???
Ohjeistus pitäisi periaatteessa olla se, että yrityksille, suurkeittiöille ja vastaaville voi korin antaa mukaan, mikäli on täynnä siiheen kuuluvaa tavaraa ja yksityisille niitä ei annetta. Jos mitään yleisiä käytäntöjä ei tässä asiassa ole muodostunut, niin ilmeisesti yrittäjäasiakkaat on aika harvinaisia ja ehkä ei ihme, kun en minä ainakaan toista kertaa tulisi, jos aletaan nillittämään maitokoreista. Ei tietty kassantyöntekijän vika ole jos toimii annettujen ohjeiden mukaan.
Uskaltaako tulla hakemaan mukanaan tuomilla tyhjillä maitokoreilla maitoa, niin pitääkö ne jättää kauppaan?
Kaupan hinta on halvempi kuin tukun hinta silloin, kun myydään ilman katetta jotakin houkuttelevaa tai suosittua ja siinä sivussa muitakin tuotteita. Asiakkaat, jotka ostavat vain katteettomia tuotteita eivät ole toivottavia. Heidän menettäminen ei kaupan liiketoimintaan vaikuta ainakaan negatiivisella tavalla.
Maitolaatikot, mistä tässä on nyt kinasteltu, on meijeripakkauspoolin omaisuutta. Ei pelkästään yhden meijerin omaisuutta, vaan kaikkien meijereiden jotka kuuluu pooliin (luulisin että kaikki suomen meijerit) Kyseisiä laatikoita EI siis saa käyttää mihinkään muuhun kuin elintarvike kuljetuksiin. Tässäkin tapauksessa laatikko olisi ehdottomasti pitänyt jättää kauppaan, koska palautumisesta ei ole mitään takeita.
Kaikki maitolaatikot pestään meijerillä sinne palautuessaan, joten sillä missä niitä säilytetään ei ole oikeastaan mitään merkitystä.
Minäpä olenkin nähnyt kaupoissa myös sellaisia isohkoja pahvilaatikoita, joita kauppa jakelee asiakaskäyttöön (banaanilaatikot etc). Näihinkin voi aivan hyvin pakata sen maitokuormansa ja kätevästi kuljettaa sinne, minne sitten kuljettaakaan. Ei tarvitse väen väkisin meijerin koreja viedä.
Tämäkin tapaus taas opetti aasiakkaalle ”kaupan politiikan”. Eli aasiakas sai jälleen kerran tahtonsa läpi kaupan politiikoista huolimatta.
Seuraavan kerran kun aasiakas on taas samassa tilanteessa, niin hän sanoo ”ainahan te olette antaneet…”.
BTW. Eikö ravintoloilla tms. yrittäjillä pitäisi olla ihan muut hankintapaikat kuin tavallisten kuluttajien kaupat?
Vai että maitokori omaan käyttöön… ja kaupasta.
Tässä maassa suurimmat meijeripakkauspoolin kuljetusapuvälineiden ammattimaiset väärinkäyttäjät ovat kaupat. Erityisesti ns. maitoalustoja, joiden päällä ne laatikot ovat, voi olla myymälässä satoja erinäisten laatikoiden ja ties minkä roinan alla varastointi/kuljetustarkoituksissa. Samaten maitolaatikoita käytetään istuimina tupakkapaikalla ja niitä käytetään myös ”palleina” kun maitohyllyjä täytellään maitokaapin puolelta. Kummallakin tavalla ne vääntyvät niin, että niiden automaattinen käsittely tuottaa ongelmia ja tuotantokatkoksia.
Jos asiakas ostaa jatkuvasti maitoa, niin siitä, että laatikko jatkaa vielä seuraavalle portaalle myymälästä eteenpäin, ei ole mitään ongelmaa. Myymälä ei maksa sille saapuneista maitolaatikoista, eikä meijereitä toisaalta kiinnosta niiden seuranta. Jos sama asiakas hakisi maitonsa esimerkiksi tukusta, hän voisi sieltä ongelmitta kantaa sen laatikon mukanaan, vaikka mitään ”takuita” laatikon palautumisesta ei silloinkaan ole.
Meijeripakkauspoolin välineitä saa käyttää meijerituotteiden kuljetukseen. Meijeripakkauspoolin ohjeiden mukaisesti niitä voi kulkeutua esimerkiksi suurkeittiöille myytävien meijerituotteiden mukana, riippumatta siitä, suoritetaanko ostos meijeriltä, tukulta vai vähittäismyyntipisteestä.
ps. valkoiset matalat ”laatikot”, joita Valio käyttää, eivät ole meijeripakkauspoolin omaisuutta, vaan Valion omia.
‘Nyymi 13/8/2010
Laatikoittain maitoa (ynnä muuta) ei oikein kuulosta ostoskasseilla kulkevalta määrältä.
Kyllä sitä saa 24 maitotölkkiä ostoskasseihin, ei niitä tarttee yhteen kassiin änkeä. Ja eukkohan oli muutenkin raijjaamassa kamansa autolle kärryissä. Kyllä sitä nyt kantaa kaksi kassillista maitoa siinä kun laatikollisenkin.
Tietty niitä on sitten helpompi säilyttää esim. isossa kylmäkaapissa jos on vaikka useampi laatikko, mutta siinähän pitäisi sitten melkeen tosiaan ostaa semmoinen kori eikä vaan jostain kaupasta pölliä ilmaiseksi. Hmmh, mäkin voisin sitten vaikka hakea sieltä niitä vaikka kierrätyskoreiksi kotiin tjtn? Ja kun kerran tuossa kaupassa ilmeisesti käy näitä isompia ostoksia tekeviä paljonkin niin kiva se sitten on kun ne kaikki kokee oikeudekseen ottaa sen korin siinä mukana.
Jockha 17/8/2010
Harvemmin kukaan yksityinen ostaa niin paljon maitoa, että tarvitsisi korin mukaan. Lähinnä tässä on siis kyse yrittäjien/kauppiaiden ostoksista.
Tää on mun mielestä aika hassua, että saa ostaa tavallisesta kaupasta jälleenmyyntiin kamaa. Se on vissiin vaan sitten joidenkin ketjujen käytäntö, että eivät myy jälleenmyyntiin tai eivät saa ostaa tavaraa omiin putiikkeihinsa muualta kuin määritellyistä paikoista (kesko, tukku, Fazer jne).. meillä ainakin on kiellettyä ostaa muista kaupoista vaikka monesti on esim. lähimarketissa jotkin tuotteet myyntihinnaltaan (varsinkin jos tarjouksessa) halvempia kuin meille on sisäänostohinta!
Voi pyhä yksinkertaisuus sentään, miksei kantikselle nyt voi antaa yhtä maitokoria käyttöön kun kerta jatkuvasti heiltä hakee suuria määriä sitä maitoa ?
” silloinhan olet ottanut sen omaan käyttöösi ”
nii-in…so ? Kuulostaa kyllä ihan Lidl:n touhuilta.
Nyt on ihan pakko kommentoida tuota francinen ja Nyymin väittelyä…
Kierrätyslaatikoita ei TODELLAKAAN pidä antaa asiakkaiden viedä mukanaan. Pientä hävikkiä niistä aina on, mutta jos jostain liikkeestä niitä häviää, niin meijeri tai muu tavarantoimittaja veloittaa niistä asiakasliikettään. Esimerkiksi kyseinen maitolaatikko on hinnaltaan lähes samassa hinnassa kuin maidot siinä laatikossa, eikä tosiaan ole kenenkään edun mukaista alkaa lisäämään joka maitopurkkiin sen laatikon hintaa. (tosin nämä häviävät laatikot sitten näkyvät kaikkien maitoa juovien ihmisten maidon hinnassa lopulta)
Tavarantoimittaja ei ole pohjaton rahakirstu, mistä ammennetaan kuljetuspakkauksia hävitettäväksi. Itse yrittäjänä olen kuullut selityksen: mutku asiakas tarvi muuttolaatikoita… Mitä vi**ua? Sata laatikkoa hävöksissä hintaan 8 euroa kappale+alv??? Kauppias ei suostunut korvaamaan, koska virhe työntekijän, ja taas työntekijältä en hennonnut mennä kinuamaan yli tuhatta euroa hävitetyistä laatikoista. Tapauksen jälkeen tosin myymälän takahuoneessa iso lappu: se, joka antaa asiakkaiden ottaa kierrätyspakkauksia omaan käyttöönsä, vastaa vahingoista itse…
Meijeripakkauspoolin laatikoita SAA POOLIN OHJEIDEN MUKAISESTI luovuttaa edelleen asiakkaalle käyttöön, kun ehdot täyttyvät. Ehtoisin kuuluu oletus asianmukaisesta käyttötarkoituksesta, eli esimerkiksi se, että sitä laatikkoa käytetään MPP:n vaatimusten mukaisesti nimenomaan meijerituotteille, vaikkapa maidolle. Asianmukaista ei välttämättä ole luovuttaa laatikkoa kahden maitotölkin takia, mutta täysiä laatikoita (joissa on muuten 20, ei 24 litran tölkkiä) voi hyvinkin luovuttaa. Maitolaatikossa ei siis saa kuljettaa tai säilyttää muita kuin maitotuotteita. Sitä ei saa myöskään luovuttaa, mikäli väärinkäytöstä on epäilys.
Niitä sinisiä maitolaatikoita EI LASKETA myymäläkohtaisesti. Myymälät, tukut tai tavarantoimittajat eivät laske kulkevia laatikkovirtoja, paitsi siltä kannalta, että esimerkiksi tyhjien palautuvien laatikoiden kuljetuksesta toki veloitetaan. Tämä perustuu kuitenkin täysin ylimalkaiseen kirjanpitoon, ei mihinkään jokaisen laatikon yksittäiseen laskemiseen. Monesti lasketaan vain tornien lukumäärä ja pidetään laatikkomääränä ohjeen mukaista 12, 14 tai 15 laatikkoa per torni (riippuen siitä, mikä vallitseva ohje on, joka riippuu taas siitä, mille meijerille laatikot palautuvat).
Se, että jotkut muut laatikot, esimerkiksi vihreät transboxit tai chepin laatikot, kuuluvat pantillisiin palautuslaatikoihin, on eri asia. Niitäkin saa tosin luovuttaa edelleen asianmukaista käyttötarkoitusta varten, mutta niistä pitää käytännössä periä pantti.
Kuten olen jo aiemminkin todennut, kaupan ala itse on niiden laatikoiden ja alusvaunujen suurin väärinkäyttäjä ja kustannusten lisääjä.