Arkistot ‘IT-hommissa’ -kategorialle
”Tiedän tarkalleen mitä tarvitsen”
90-luvulla työskentelin tietokoneliikkeessä ja kuljetin tietokoneita asiakkaille ja asentelin niitä käyttökuntoon.
Asiakas kävi ostamassa koneen ja kertoi poikansa tietävän koneista kaiken ja hänellä olikin tarkkaan tiedossa millaisen koneen ja mitä ohjelmia tarvitsee (eli pelkkä Windows… ohjelmat kuulemma löytyvät omasta takaa). Asiakas oli noin 45-vuotias metallialan yrittäjä.
Vein seuraavana päivänä tilauksen mukaan kasatun koneen asiakkaan kotiin, laitteet pöydälle ja johdot paikalleen. Mies kysyi miten pääsee internettiin, ja kerroin että hänen tulisi ottaa yhteyttä nettiliittymäasioissa paikalliseen operaattoriin. Huono selitys, kyse oli minun osaamattomuudestani, mies kiivastuu oikein kunnolla. Kerroin asian toiseenkin kertaan ja annoin puhelinnumeron johon hän voi soittaa ja tehdä sopimuksen. Ei kelvannut sekään.
Mies hävisi paikalta ja tuli takaisin paperin kanssa ja kertoi että hänen tulee lähettää faksi: mihin paperi työnnetään? Kerroin että hän tarvitsee esimerkiksi skannerin että voi lähettää faksin tai erillisen faksilaitteen. ”P*skan myit” oli kommentti. Sitten hän kaivelee pinon laskuja ja kysyy miten koneella maksetaan laskut. Huh huh. Kysyin missä on hänen poikansa joka oli konsultoinut koneen ostossa, mutta hän kuulemma asuu eri paikkakunnalla, minun tehtäväni on kertoa miten kone toimii. Miehen vaimo saapuu paikalle ja kysyy mitä koneella voi tehdä. Kerroin mitä eri ohjelmilla voi tehdä ja kerroin myös etteivät he olleet ostaneet koneeseen muuta kuin käyttöjärjestelmän. Vaimo pyytää minua opettamaan heille miten konetta käytetään koska kumpikaan ei ollut aikaisemmin sellaista avannut…
Selitin että se onkin jo monimutkaisempi ja aikaa vaativa operaatio, eikä se kuulu toimenkuvaani, josta seurasi vielä kauheampi riita ja aloin jo pelkäämään oman turvallisuuteni puolesta. Haukuttiin ja puitiin nyrkkiä ja kerrottiin ettei minulla enää ole työpaikkaa kunhan he tekevät valituksen esimiehelleni. Minun piti kirjaimellisesti paeta paikalta; kengät jalkaan ja autoon, kiroilevan pariskunnan seuratessa pihalle asti.
Työmaalla kerroin tapauksesta esimiehelleni joka tunsi aasiakkaat ja soitti heille. Kiukku oli kuulemma edelleen päällä, mutta laantunut sen verran että myönsivät että tuli kiivastuttua vähän liikaa. Työpaikkani sain kuitenkin pitää…
T: TT
Pienemmässä koneessa ei voi olla tehoa
Työskentelen suuressa oppilaitoksessa ATK-tukena. Erään osaston vastaava, 55-60-vuotias naissihteeri tilautti – muiden mukana – itselleen uuden pöytämallin tietokoneen.
Koneessa piti olla lisänäytönohjain, maksimimuistit ja joku muukin herkku. Syytä tähän ei sinänsä ole henkilön töiden puolesta, mutta kun hän itse vastaa talouspuolesta, pääsee hän näin mukavasti valitsemaan parasta.
No, ajattelin että tilaanpa pienemmän keskusyksikön, koska naiset pitävät pienistä koneista mieluummin kuin isoista – ei vie tilaa eikä näytä niin rumalta, jne.
Pizzalaatikon kokoinen näppärä vekotin saapui. Vein sen valmiiksi asennettuna sihteerin huoneeseen odottamaan käyttöönottoa. Sihteeri palasi parin päivän päästä lomilta, mutta minä olin itse sairaana. No, klo 7.30 tuli soitto omaan kännykkääni, koska työluuri ei ollut päällä…
Sihteeri tivasi ensin tiukkaan sävyyn, olenko jo töissä? Vastasin että olen sairaslomalla huomisenkin, mutta että kone on kyllä valmis. Siihen hän, että ”Miksi minulle on ostettu näin pieni kone? Ei ole sellainen kuin piti olla! Nyt pitää heti palauttaa tämä ja hankkia oikea kone!”
Vastasin hänelle, että kyllä siinä samat toiminnot on, yritin lyhyesti selittää asian. Hän sitten sillä haavaa luovutti ja sovittiin tapaaminen ylihuomiseksi.
Tulinpa sitten aamuaikaisella sinne, ja hän oli selkeästi hieman rauhoittunut, mutta edelleen samaa mieltä. Koska en jaksanut aiheesta vääntää, kävin johtajan luona kertomassa asiasta. Kaikki tietävät osastolla kyllä, miten hankala ja oikukas ko. nainen on. Johtaja suostui vaihdokseen, eli tilaisin hänelle uuden, isomman koneen. Se sitten vaihdettaisiin päittäin sihteerin koneen kanssa, jolloin sihteeri saisi sen ”ison” koneensa.
Kului viikko, toinenkin, ja vihdoin uusi toimitus saapui, ja asensin vekottimen verkossa, sitten kiikutin sen sihteerille.
Heti kun tulin ovesta sisään, hän näytti vihaisen ylenkatseiselta. Hymyni hyytyessä hän totesi poikkinaisesti: ”Uuden koneen lasku tuli sitten. Et ole tilannut oikeaa konetta! Tässä ei ole samoja osia laskussa!”
Minä siihen, että johtaja ei halunnut niitä ekstroja, joita sihteerin koneeseen tuli, joten vaihdan ne komponentit käsin koneesta toiseen, siitä tulee ihan yhtä hyvä kuin piti.
Sihteerin naama muuttui punaiseksi ja hän huusi minulle suoralla kurkulla: ”Ei se ole sama! Sinä valehtelet! Olet tehnyt virkavirheen!”
Silloin malttini petti pahasti ja mustan raivon täyttäessä mieleni huusin takaisin: ”Se on s**tana ihan v*tun sama kone, sinä se tässä p**kele olet virheen tehnyt, kerron johtoryhmälle niin katsotaan kuka lähtee ja minne!”. Sitten heitin oven takanani kiinni ja lähdin pois.
Sama sihteeri terrorisoi edelleen osastoa. Hän jakaa ihmiset kahteen ryhmään – puolesta ja vastaan. Ensimmäinen ryhmä saa hyvää palvelua, toisen ryhmän edustajia vältellään tai ei palvella (jollain tekosyyllä). Joitain vihattuja ei edes tervehditä vaan luikitaan käytävällä edestä pakoon. 
Hauskana lisäjuonteena huutamisemme oli kuulunut sekä alakerrassa että yläkerrassa (lämmitysputkia pitkin). Alhaalla oli rehtori kahden kaupunginvaltuutetun kanssa ja ylhäällä hallintopäällikkö kahden asianajajan kanssa, neuvotteluhuoneissa… Tämä selvisi tunnin päästä myräkästä, käytäväkeskustelussa rehtorin kanssa. Reksi ihmetteli ääneen valtuutetuille että mikähän kissantappaminen siellä on ollut äänestä päätellen käynnissä.
Onneksi rehtori oli sihteerin inhokki, joten katsoin parhaaksi tunnustaa huutaneeni (ja syystä). Kun reksi kuuli, kenestä oli kysymys, hän vain nauroi ja sanoi että eihän sillä TÄSSÄ TAPAUKSESSA suurta merkitystä ole, jos nyt ääntä jouduin korottamaan.
T: IT-orja
Valkoinen solu iski taulukkolaskentaan
Kopio sähköpostikeskustelusta asiakkaan kanssa, joka ei ollut tyytyväinen yrityksemme tarjoaman nettipalvelun Excel-taulukoihin. Yritys tarjoaa siis useita eri palveluita…
—-
Ensimmäinen viesti asiakkaalta:
Aihe: tulostus
Olittehan kiusan tehneet exel-taulukkoonne, ottakaa se h*lvetin valkonen solu pois sieltä exel-taulukon lopusta!
Mun kokeilut palvelun kanssa loppuivat tähän!
——
Vastaukseni sen jälkeen, kun kukaan ei ollut keksinyt mitä mystinen ”valkoinen solu” voisi tarkoittaa:
Aihe: Re: tulostus
Hei,
viittasitte viestillänne ilmeisesti XXXXXX palveluumme.
Ikävää, jos palvelu ei vastannut odotuksianne.
Mikäli palvelun Excel-taulukoiden luonnissa on jokin virhe, tarvitsisimme tarkempia tietoja sen selvittämiseen. Eli mikä Excel-taulukossa tarkalleen ottaen on mennyt vikaan? Pelkän ”valkoisen solun” perusteella emme voi
sanoa, johtuuko tilanne palvelusta, Excelistä vai jostakin muusta tekijästä. Halutessanne voitte lähettää myös kuvakaappauksen tai esimerkkitiedoston meille (xxxxx@xxxx.fi), josta ongelma käy ilmi.
Asia on joka tapauksessa ilmoitettu XXXXXX palvelun puolelle.
——-
Asiakkaan vastaus:
Jokainen Exel-ohjelman kanssa enemmän työskennellyt tietää, mitä ”valkoinen
solu” tarkoittaa; jos ette tiedä, en aio sitä tässä teille kertoa,
kantapään kautta opettelu on hyvin opettavaista!
———-
Asiakkaalle ei tämän jälkeen enää vastattu. Onneksi hän lähetti sähköpostin omistamansa firman sähköpostista, joten tietää varoa kyseistä firmaa tulevaisuudessa.
Olisi kyllä tehnyt mieli vastata jotakin seuraavanlaista:
”Meillä on käytössä Microsoftin Excel-ohjelma, Exelin sauvakävelysauvoja ja salibandymailoja löytyy urheilukaupasta.
MS Excel-ohjelman yhteen taulukkoon mahtuu noin 65 536 (riviä) X 256 (saraketta) solua. Normaalikäytössä suurin osa on näistä on tyhjiä tai ”valkoisia soluja”. Mitähän näistä n. 16 miljoonasta tyhjästä — toisin sanoen VALKOISESTA — solusta tarkoititte?”
T: Nettipalvelun tuesta
Kirjoitin ei toimi
Asiakas soitti ja valitti ettei kirjoitin toimi. Hetken tarkisteltiin, että virrat on päällä ja piuhat kytkettynä, ja kun kysyin onko paperi kunnolla, alkoi aasiakas ihmettelemään että mikä ihmeen paperi. Eihän siinä mitään paperia tarvita. Sitten kävi ilmi, että kirjoitin onkin näppäimistö.
T: KarZan
Viivästynyt huolto
Eräs mies toi läppärinsä huoltoon. Huolto kesti 8 päivää siitä kun asiakas toi koneensa ja siitä kun ilmoitimme, että hakee koneensa pois. Koska asiakas ei vastannut puhelimeen, jätimme viestin vastaajaan sekä laitoimme vielä tekstiviestin ”huolto valmis, jne…”.
Aasiakas haki koneensa kuukauden kuluttua ja nosti järkyttävän metelin, että sai koneensa takaisin vasta nyt. Vaati hyvityksiä, lahjakortteja, uutta konetta, jne. Asiakkaalle ei mennyt millään kaaliin, että ei se meidän vikamme ole mikäli HÄN ei pääse hakemaan konettaan kuin vasta nyt… *huoh*
T: Khalo
Ei tartte vastata…
Toimin eräässä yrityksessä lähitukena (ulkoistettuna) ja sainpa sitten ilmoituksen, että käyttäjällä on koneen kanssa ongelma, ja ongelman kanssa todella kiire (oli perjantai).
Yritin sitten soitella käyttäjälle hänen työpuhelimeensa, että saisin tietää missä käyttäjä sijaitsee, voiko tulla käymään, jne. Luonnollisestikaan kun soitan omasta työpuhelimesta, numeroa ei ole näkyvillä, jotteivat käyttäjät soita suoraan minulle (ei kuulu toimintatapaan).
Kolmen tunnin ajan soitin 10min välein käyttäjälle, mutta välillä oli varattua ja muuten puhelimeen ei vastattu. Lopulta, kun sain muuta kautta tietoon käyttäjän olinpaikan, menin käymään. Käyttäjä alkaa räyhäämään minulle päin naamaa, miksi kestää näin kauan, ja vihjaili etten olisi ollut puolenpäivää kestävällä kahvitauolla. Kun selitin käyttäjälle, että olen yrittänyt soittaa x kertaa, hän tuumaa: ”Ai sinäkö se olet yrittänyt soittaa? En minä vastaa tuntemattomiin numeroihin”, ja alkoi siitäkin syyttämään minua.
Niinpä niin. Eihän sitä koskaan kannata TYÖPUHELIMEEN vastata, varsinkaan sen jälkeen jos on pyytänyt pikaista apua ongelmaan…
T: Lähituki
IT-tuessa
Olen töissä erään suuren yrityksen IT-tuessa ja sisäisten järjestelmien ylläpidossa. Pidän työstäni, mutta välillä alkaa v*tuttamaan:
1) Kone hajoaa tai joku ohjelma ei toimi; ei, se ei ole minun syyni. Soitit minulle saadaksesi apua. Minä en ole konettasi hajottanut, joten älä raivoa minulle.
2) Kun korjaan konettasi, minua ei kiinnosta kuinka uuden ja hienon prosessimallisi suunnittelu myöhästyy ”turhan säätämisen takia”. Jep, olen sinua alemmalla tasolla firman hierarkiassa enkä tyhmänä IT-tukena ymmärrä hienoja suunnitelmiasi. Tosin sinä tarvitset apua virtanapin painamista suurempaan operaatioon. Vaikken business-mallinnuksistasi ymmärrä, sen kuitenkin tiedän että tämäkin hieno suunnitelmasi jää powerpoint-tasolle, eikä sitä toteuteta. Lisäksi vetämäsi projektin viivästyminen/kuseminen on kuumin puheenaihe alakerran taukotilassa.
3) Ei, et takuulla asenna työkoneellesi mitään torrent- yms. softia tai mitään muutakaan viihdettä. Osta sillä 5000 euron kuukausipalkallasi 400 euron läppäri ja käytä sitä noihin säätämisiin.
T: erä-jorma
Laajakaista-asiakkaista, vol.2
Tässä kootut kohellukset laajakaistaoperaattorin palveluksessa, teknisen selvityksen puolella.
Kuullun ymmärtäminen:
1)
M: ”Saanko liittymän omistajan henkilötunnuksen?”
A: ”Flegmir Laamanen.” (nimi keksitty päästä)
M: ”Henkilötunnusta kysyin?”
2)
M: ”Saanko modeemin merkin ja mallin?”
A: ”Telewell.”
Tähän väliin voisi olla hiljaa vaikka tunnin eikä asiakas kertoisi mallia ilman että kysyn sitä erikseen.
Versio 2:
M: ”Kerrotko osoitteesi?”
A: ”Katuosoite 1.”
Taas voisi kuunnella kuikan laulamista ilman että asiakas kertoo postinumeron ja toimipaikan.
3)
M: ”Onko teillä nyt modeemi päällä?”
A: ”En ole nyt kotona, vaan töissä.”
M: ”Mutta onko teillä silti modeemi päällä?”
A: ”Johan minä sanoin että en ole paikalla!”
****
Tekninen taitamattomuus (lähinnä huvittavaa):
1)
Asiakas soittaa kaapelinetin toimimattomuudesta:
A: ”En sitten osaa mitään teknistä!”
M: ”Joo, ei tämä aivokirurgiaa olekaan. Näkyykös teillä televisio normaalisti?”
A: ”No nyt mä en enää tiedä mistä sä puhut!”
