Arkistot ‘Kioskilla / Grillillä’ -kategorialle
Todella hauskaa joka kerta…
Jos olen ollut iltavuorossa ja tulen taas seuraavana aamuna aamuvuoroon, jokaikisen kanta-asiakkaan on aina pakko sanoa: ”Ai oletsä ollu täällä yötä?”
Joo-o.
Ja sitten ei voi tietenkään unohtaa aina yhtä hauskaa, lottokupongin yhteydessä sanottavaa: ”…ja paina sitten sitä nappia, että saa ne voitotkin siihen.”
T: Yötyöläinen
Keno on vaikea peli…
Kumpi tahansa näistä yksinään olisi jo hermoja raastavia tapauksia, mutta että osuivat lähes peräkkäin, välissä oli vain muutama minuutti…
Tiskille tuli nainen, joka halusi että Kenolappu tarkistetaan, ei kuulemma tarvitse uusia. Niinpä tarkistin kupongin, ja koska siinä oli voitto, heitin voittolapun pussukkaan, jonne ne kerätään ja menin takaisin kassalle. Kerroin, paljonko voittoa oli ja kysyin, haluaako nainen voiton rahana vai ostaako hän jotain.
Nainen sanoi, että laita se sama lappu uusiksi (ja juurihan hän sanoi lapun antaessaan, että ei uusita). Eihän siinä muu auttanut kuin alkaa tonkia sitä pussukkaa, jossa on jokunen sata muutakin voittotositetta ja -arpaa. Kävi vielä niin ikävästi, että naisen tosite oli valahtanut siitä päältä jonnekin syvyyksiin, eli etsimiseen meni useampi minuutti.
Koko sen ajan nainen räyhäsi, kun minä aina sählään hänen lappujensa kanssa, ja miten se kuponki voi hävitä pussukkaan muka noin nopeasti ja ettei hän koskaan enää tule asiakkaaksemme, kun en osaa mitään. Sillä aikaa jono vain kasvoi ja kasvoi, ihmiset huokailivat ja huutelivat ”mikä siellä oikein kestää?”, jne.
Nainen vastasi huutelijoille, ettei vika ole hänen, vaan myyjä tässä nyt törppöilee. Naisen takana ollut mies sanoi naiselle hyvin tiukkaan sävyyn, että vika on kyllä naisen, koska nainen ensin sanoi, ettei kuponkia tarvitse uusia, ja päättikin sitten toisin. Miehen takana ollut toinen mies sanoi naiselle osuneensa tämän taakse kerran aikaisemminkin läheisessä kaupassa, jossa kävi aivan samoin ”ensin sanoit, ettei kuponkia uusita, ja sitten kohta se pitikin uusia ja kassatyttö käytti ikuisuuden sen etsimiseen kesken jonon, taidat tehdä tätä ihan tahallasi”. Nainen hiljeni melko tehokkaasti vihdoin.
Tuon saman kanssa on aina jotain hämminkiä, eli vaikka kysytään, uusitaanko kuponki, mielipide muuttuu kuitenkin, joskus vasta vartin päästä, kun luulet jo olevasi selvillä vesillä. Hän tekee tätä meille kaikille ja lisäksi kolmessa muussa lähistön On Line -pisteessä. Jokaisessa hän haukkuu myyjät ja sanoo ettei tule koskaan takaisin, kun aina hänen lappujensa kanssa vain sählätään.
* * *
Kohta tuli eräs mies ostamaan Kenoa, halusi Täyskenon eurolla. No minähän laitoin koneelta sellaisen. No ei käy, hinta on väärä (9e). Pahoittelin ilmeisesti kuulleeni väärin ja mitätöin lapun, ja kysyin, että millainen tehdään. ”No se Täyskeno eurolla, kuten sanoin.”
Sanoin, että juuri sellaisen tein, ja että se maksaa 9 euroa. ”No eikä maksa, kun se maksaa euron!”
Aikamme jankattiin ja jankattiin, kunnes selvisi, että mies halusikin 10-tason Kenoa yhden rivin euron panoksella (hinta 1e silloin). Olin hänestä erittäin typerä, kun en osannut tuota hänelle heti myydä.
Kerroin monta kertaa, mikä ero on Täyskenolla ja 10-tason Kenolla, näytin hänelle millainen on Täyskeno-kuponki ja mistä nimi tulee. No ei auttanut, en kuulemma tiedä mistään mitään, olen itse keksinyt nimen sille lapulle, ainoa oikea Täyskeno on se jossa on 10 numeroa eli täydet numerot (enempää kun ei saa kuin 10 numeroa).
Sanoin miehelle, että Veikkaus on se taho, joka keksii peliensä nimet, en minä… mutta ei. Loppujen lopuksi mies poistui kiroillen ja minua tyhmäksi haukkuen.
T: kiskantäti
Juusto, muna, ananas
Kerran grillillä työskennellessäni eräs asiakas tuli luukulle ja sanoi ”juusto, muna, ananas”. Kyselin sitten, että tulisiko siis kenties hampurilainen tai lihapiirakka kyseisillä täytteillä..?
A: ”Ei ku pistä nyt se juusto, muna, ananas!”
M: ”Oletko nyt ihan varma, ettet halua niiden ympärille mitään muuta?”
A: ”En! Pistä nyt se vaan!”
M: ”Selvä…”
Asiakas halusi ruokansa mukaan. No, pakkasin sen juuston, munan ja ananaksen laatikkoon ja vein asiakkaalle hymyillen. Kuitenkin tämä aasi aukaisi pakettinsa heti pihalla ja huomasi, että siellä laatikossa ei olekaan hampurilaista! Totta kai sitten tuli minulle huutamaan, että missä se hampurilainen on. Vastasin, että hän tilasi vain juuston, munan ja ananaksen, vaikka olin vieläpä kahteen kertaan kysynyt, onko hän ihan varma, ettei tahdo hampurilaista tms. No, rahastin sitten vielä hampurilaisen ja tein sen asiakkaalle, sitten oli tyytyväinen.
Tuo on niin kumma asia, että miksi ihmeessä se ruoka pitää kuitenkin syödä samantien siinä silmieni alla, vaikka sen on pyytänyt mukaan. Ja jos siellä pussissa on sitten makkaraperunat tai joku muu ruoka, joka vaatii haarukan, niin miksi ihmeessä sinne pussiin ei voi sen vertaa vilkasta, vaan heti tullaan raivoamaan kun haarukka puuttuu eikä paperiakaan ole. Kun ystävällisesti huomautan, että katsoisitko sinne pussin pohjalle, sieltä löytyy haarukka ja paperia, saa vastauksen ”heitin sen jo roskiin”. Jep, kiitos.
T: Grillitäti
Ei terve vaan SAIRAS!
Olinpa eräänä kesänä töissä Helsingin keskustan R-kioskilla. Sanon kassalla asiakkaille hei, terve, moi, moikka, jne ihan sen suuria pohtimatta. Sitten päivieni piristys saapuu kassalle (n.40v naishenkilö).
M: ”Terve.”
A: ”Eikun olen sairas.”
M: ”Ai kun harmi, toivottavasti parannutte.”
A: ”No en minä sairas ole mutta etkö sinä tiedä miten aikuisia ihmisiä tervehditään?!! LAPSILLE SANOTAAN TERVE! AIKUISILLE PITÄÄ SANOA HEI!”
M: (huulta purren etten repeä täysin) ”Tämä on kyllä ihan yleinen tapa tervehtiä; oletteko huomannut että ärrän mainoksessakin myyjätyttö sanoo terve?”
A: ”NO SE ON VÄÄRIN SE!”
Aasiakas siirtyy kassalta pois ja oli ihan pakko sanoa seuraavalle jonossa oikein reippaasti ja iloisesti ”TERVE”!
T:terve vaan
Myyjän vika jos koneet ei pelaa
Taannoin olin tuuraamassa eräällä hyvin kiireisellä ärrällä kun online-kone jumittui. Jouduin soittamaan tukeen kysyäkseni neuvoa koneen toimintakuntoon saattamisesta. Jono kasvoi ja asiakkaat rupesivat tuhahtelemaan. Vaikka olin puhelimessa kuuntelemassa neuvoja, niin ystävällisesti sanoin asiakkaille että pieni hetki, meillä on kone jumissa ja sen lataus kestää hetken vielä. Eräs rouva sanoi pari ärräpäätä ja heitti iltapäivälehtensä minua päin. Olin vielä aika uusi myyjä ja järkytyksen seasta en saanut sanottua idiootille mitään.
Sillloin päätin että olen ystävällinen asiakaspalvelijoille hautaan asti.
T:”ärrällä sattuu ja tapahtuu”
Aaseja on kaikkialla
Olen jo nuoresta iästäni huolimatta ehtinyt tekemään monenlaisia aspahommia; jotkut pidempiaikaisia, jotkut vain muutaman päivän tuurauksia.
Aloitetaanpa vaikka eräästä grilliasiakkaasta:
Tein yhdessä vaiheessa paljon aamuja. Avasimme juuri niihin aikoihin kun useimmilla alkaa ruokatunti. Huomasin kuitenkin erään miehen jo aikaisemmin osottelemassa ulkopuolella. Ihan kärsivällisesti ja sisälle päästyään tilasi. Aloin kuitenkin aamulla avaamaan hieman aikaisemmin hänen vuokseen, koska huomasin että hänellä oli aina kova kiire takaisin töihin. Jonkin aikaa tämä meni tosi hyvin, mitään ongelmaa ei ollut.
Kunnes… Eräänä päivänä hän tuli ystävänsä kanssa normaaliin aikaansa. Hänen ystävänsä tilauksesta en ottanut tolkkua ja pitkän kyselyn jälkeen sain selville mitä halusi ja mitä mausteita. Annoksensa saatuaan mies kuitenkin suuttui, oli mielestään tilannut jotain aivan muuta ja mausteetkin väärin. Tein uuden annoksen (tätä vanhaa en saanut takaisin, kyllä sekin syötiin) ja herrat poistuivat.
Tämän jälkeen tämän vakioasiakkaani käytöskin muuttui. He tulivat aina sitten yhdessä, olivat töykeitä ja kiusasivat. Lopulta en enää avannut minuuttiakaan aikaisemmin ja muutaman kerran jouduin sanomaankin, ettei minua tarvitse koko aikaa haukkua.
Että kiitos vaan, kun viitsit tulla aikaisemmin minun vuokseni töihin, olet ihan surkea.
=====
Olin kerran extrana suuressa kaupassa täyttämässä hyllyjä parin viikon ajan. Joulu kun oli tulossa, meni homma aina ylitöiksi eli olin paikalla vielä kun asiakkaat tulivat. Minulla ei ollut työpaikan vaatteita vaan omat, ja sitten kaulassa työpaikan avainnippu ja siinä poletti jolla pääsin kulkemaan.
Täytin hyllyjä kaikessa rauhassa kun näen sivusilmällä että joku tuijottaa minua. Käännyn ja asiakas alkaa tulla luokseni epäuskoinen ilme kasvoillaan. Kysyn kuinka voisin auttaa häntä ja loppu menikin näin:
A: ”Ootko sä muka töissä täällä?”
M: ”Kyllä, minä täyttelen näitä hyllyjä täällä.” 
A: ”Siis etkä oo!”
M: ”Tuota… Kyllä olen. Olen täällä väliaikaisesti auttamassa kun tuo joulukin on tulossa.”
A: ”No et varmana oo! Täällä on työntekijöillä työvaatteet ja mun kaverikin on töissä täällä ja sanoi ettei oo sua koskaan nähnyt! Ala painua täältä pois nyt heti!!”
Tässä vaiheessa asiakas poistuu ja menee lähimmälle myyjälle puhumaan, joka sanoo jotain, ja asiakas poistuu nyrpeänä pois paikalta. Myyjä tulee luokseni kysymään mitä oikein tapahtui ja selitin kaiken hänelle. Myyjä kertoi, että asiakas oli tullut sanomaan että joku, joka ei ole täällä työntekijä, täyttää luvatta hyllyjämme, jonka jälkeen myyjä korjasi että kyllä olen töissä täällä. Olemme molemmat hieman hämillämme ja alamme tekemään taas töitämme.
Tätä tapausta olen useasti miettinyt ja pitkään! Kuka asiakas alkaisi yhtäkkiä täyttämään kaupan hyllyjä? Noh, meitä on moneen junaan.
=====
Siivousurani oli aika tapaus ja muutenkin näitä juttuja olisi aivan liikaa, tässä kuitenkin lyhennettynä yksi.
Siivosin erästä myymälää ja myymälässä oli tietokonealue. Minulta painotettiin joka suunnasta, että en saa tuolla alueella tehdä muuta kuin hakea roskat, siellä oli muutenkin firman salaisia juttuja plus etten vahingossa nyppää jotain johtoa irti.
Näin tein ja kaikki meni hyvin, kunnes eräänä aamuna sitten myymäläpäällikkö tuli ja alkoi haukkumaan. Haukkui täysin siitä että tuo heidän tietokonehuoneensa on niin likainen ja pölyinen, olen laiska ja ties mitä muuta kun en voi tuota siivota. Koitin sanoa että minua on tätä kielletty siivoamasta, mutta en saanut puheenvuoroa kun jo myymäläpäällikkö poistui paikalta ja ilmoitti, että kun on pomolleni soittanut, ei minulla enää ole työtä.
Autooni päästyäni soitin pomolleni ja kerroin tapahtuman. Hän sanoi heti että kyseinen myymäläpäällikkö oli juuri hänellekin sanonut ettei siivoojat saa koskea tietokonetilaan. Noh, en koskaan enää kuullut aiheesta mitään, mutta ei myymäläpäällikkökään minulle enää sanonut halaistua sanaa.
…
Näitä juttuja olisi niin monta, välillä tulee sellainen olo että tuleeko joka paikassa juuri minulle se ainoa aasi vastaan. 
T:Aasimagneetti
Rasisti panttaa pakettia
Alkoi taas työpäivä hyvin.
Nainen tuli melkein heti aamusta hakemaan pakettia, joita meille ärrälle siis tulee aika monestakin eri firmasta.
Hän sanoi ensin sukunimensä. Kysyin häneltä henkilöllisyystodistusta, kuten kuuluu. Löysin samalla sukunimellä paketin, mutta etunimi ei täsmännyt. Kysyin papereita vielä varmuuden vuoksi uudestaan. Koska paketti oli ilmeisesti hänen miehensä, ilmoitin, että en voi luovuttaa tätä hänelle ilman valtakirjaa.
(Meille on annettu tarkat ohjeet siitä, että paketin saa henkilöllisyystodistusta, pakettiennakkoa tai postista tullutta ilmoitusta vastaan; aivan sen takia, että paketit sisältävät laskun. Jos tavarat joutuu vääriin käsiin ja laskua ei maksetakaan, niin siinä vaiheessa sitten varmaan ollaan todella tyytyväisiä? Tässäkin tilanteessa voi tuntua nipotukselta, mutta kaikenlaisia huijareita on nähty, ihan uskomattomia!)
Tästähän älämölö syntyi. Sain kuulla kuinka he ovat ennen saaneet paketit noin vain, kuinka heillä lähtee laiva illalla Eestiin ja paketin pitäisi olla siellä, ja kuinka he ovat olleet 30 vuotta naimisissa. Sanoin, että voin vielä tarkistaa toimivani ohjeiden mukaan meidän palvelukeskuksestamme. Samaan aikaan, kun puhuin palvelukeskuksen ihmisen kanssa, kuulin kuinka nainen selittää miehellensä puhelimeen, kuinka luulen häntä varkaaksi ja kuinka hän näyttää roistolta, vaikka mitään sinne viittaavaankaan en ole sanonut. Noh, sain kuitenkin samat ohjeet palvelukeskuksesta, jotka vuoden kokemuksella tiesin jo.
Rouva lähti tuohtuneena, ja huusi, että en tulee kuulemma kauaa olemaan tuolla enää töissä. Hetken päästä hän tuli vielä sitten takaisin ja sanoi tarkastavansa nimeni. Yritin vielä tässäkin vaiheessa rauhallisesti sanoa, että jos rouva kuuntelisi niin voisin selittää, että en voi antaa pakettia ihan asiakkaiden oman turvallisuutensa takia. Uskon kyllä, että paketti oli hänen miehensä, mutta se ei riitä. Rouva ei kuulemma halunnut keskustella asiasta enempää ja sanoi tietävänsä syynkin, miksi en paketti antanut. Syy oli kuulemma hänen virolaisuudessaan. Olen kuulemma rasisti, hän kuulemma näki sen heti naamastani (tähän väliin meinasin todeta, että itsekin puoliksi ulkomaalaisena on joo helppo olla rasisti…).
Tapaus ei loppunut tähän. Myöhemmin hänen miehensä sitten tuli hakemaan pakettinsa ja jatkoi rouvansa aloittamaa huutoa. Kuulemma pilasimme hänen päivänsä ja hänellä on parempaakin tekemistä kuin tulla hakemaan pakettia. Yritin miehellekin selittää syitä toimintaamme ja ohjeita, jotka olemme ylemmältä taholta saaneet. Eipä kuunnellut hänkään.
Ah, näitä asiakaspalvelun ihanuuksia!
T:Lindapien
Jos et veikkaa, et voi voittaa!
Eräänä päivänä työskennellessäni tavaratalon kioskipisteessä vanhempi rouvashenkilö tulee kahden lottokupongin kanssa; toinen kuponki on se johon itse ruksaillaan numerot, ja toinen se tosite, jonka veikkauskone kupongista tulostaa. Rouva toteaa että hänen kupongissaan on voitto; tarkistan kupongin koneella, mutta kone ilmoittaa ettei voittoa ole. Rouva sanoo että kyllä siinä voitto pitäisi olla, kupongeissa keskenään on samat numerot… En heti ymmärtänyt mitä rouva tarkoitti… Sitten ymmärsin, ja yritin naurua pidellen selittää rouvalle että ne oikeat lottonumerot tarkistetaan lauantaina TV:ssä arvottavasta lottoarvonnasta!
T:Hymyhuulilla
